Matias Mäkynen

Lasten on opittava elämään kestävästi kännyköiden ja muun teknologian kanssa. Koulujen on vanhempien kanssa yhdessä opetettava lapsille, miten kännyköiden kanssa toimitaan ja myös millaisia riskejä niihin liittyy. Sellaista, joka on läsnä elämässä muuten, ei pidä kouluista kokonaan kieltää, mutta opetusta puhelimet eivät saa häiritä. Yhtä lailla, jos puhelimet tuottavat ongelmia välitunneilla, ne on voitava ottaa pois.

Pienipalkkaisten kuntatyöntekijöiden työehtoja on syytä parantaa, jotta meillä on työntekijöitä tärkeissä töissä jatkossakin. Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat yksi ryhmä, mutta sama koskee monia muita pienipalkkaisia julkisissa palveluissa työskenteleviä.

Oppilaiden on saatava riittävä tuki opiskeluun. Se on tae paremmalle oppimiselle ja oppimisrauhalle kouluissa. Ryhmäkoot on rajattava 20 oppilaaseen peruskoulussa ja oppilaille on turvattava tuki. Koulutus on kunnan tärkein tehtävä, joten sen on oltava kunnossa.

Kuntien ylläpitämät kirjastot, museot, orkesterit ja teatterit ovat suomalaisen kulttuurin ydin. Orpon hallitus leikkaa kulttuurista jo paljon, joten kuntien on paikattava näitä leikkauksia eikä tehdä omia säästöjä jo kärsineeltä alalta. Suomalaista kulttuuria on vain Suomessa.

Lähikorjastot ovat tärkeimpiä lähipalveluita ihmisille ja niillä on tutkitusti vaikutus alueensa lasten oppimiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Vaasassa kirjastoverkkoa ei tule enää karsia. Olemme puolustaneet myös Palosaaren kirjastoa Vaasan valtuustossa. Jos on karsittava, karsitaan hankinnoista ja rajoitetaan aukioloaikoja, mutta nämäkin tuovat niin pieniä säästöjä, että olisin pidättyväinen.

Vaasan täytyy tarjota asukkailleen laadukkaat palvelut, erityisesti koulutus- ja työllisyyspalvelut. Veronkorotuksia ei pidä tehdä kevein perustein, mutta olemme lähes koko 16 vuoden valtuustourani ajan tehneet säästöjä ja leikkauksia, eikä palveluissa ole enää heikentämisen varaa. Päinvastoin nyt tulisi satsata koulutukseen ja työllistämiseen, jotta työllisyys vahvistuisi.

Energiaklusterimme on jo esimerkki tällaisen teollisuuden hyödyistä. Wärtsilä on palkannut viime vuosina satoja uusia työntekijöitä. Vaasan akkutehdasalue on Euroopan mittakaavassa houkutteleva ja uskon sen vielä johtavan investointeihin. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota ja korkojen nousu ovat lykänneet investointeja, mutta olemme edelleen kilpailukykyisiä. Trumpin politiikka karkottaa investointeja USA:sta, jolloin meidän kannattaa olla aktiivisia.

Vaasassa on nyt toimittava alueiden eriytymisen ehkäisemiseksi ja kohtuuhintaisen asumisen parantamiseksi. Asunnottomuus on kääntynyt Orpon hallituksen myötä kasvuun ja alueiden eriytyminen uhkaa kiihtyä. Kaupungin on kehitettävä mm. Ristinummea, Vanhaa Vaasaa, Teeriniemeä ja Gerby-Vestervikin aluetta niin, että asuminen, viihtyisyys ja palvelut kehittyvät.

Vaasa on kasvanut useita vuosia työperäisen maahanmuuton ansiosta. Yrityksemme ja korkeakoulut ovat kansainvälisiä ja niissä työskentelee ihmisiä kaikkialta maailmasta. Se on koko alueen etu. Vaasa on ollut kansainvälinen vuosisatoja.

Vaasassa on kyllä tilaa rakentaa. Esimerkiksi Ristinummella, Ravilaaksossa ja monilla muilla alueilla on rakentamattomia paikkoja ilman, että luontoarvoja tarvitsee tuhota. Myös metsäalueille on kaavoitettu uusia asuntoja viime vuosina ja niin voidaan harkiten tehdä jatkossa, mutta luonnon monimuotoisuus huomioiden ja metsäkato kompensoiden.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa ja sosiaaliturvassa ei ole Suomessa enää varaa leikata. Päinvastoin tarvitsemme investointeja. Suomen verotuksessa on aukkoja, joita voidaan tilkitä ilman, että kasvu kärsii tai ihmisten ostovoima heikkenee. Esimerkiksi osinkoverotuksessa.

Suuret tuloerot eivät ole välttämättömiä yhteiskunnan menestymiseksi. Päinvastoin, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta, jossa työnteosta ja yrittämisestä palkitaan menestyy ja antaa kaikille mahdollisuudet edetä. Tulo- ja varallisuuseroja ei pidä tietoisesti kasvattaa.

Joillain aloilla näin on. Esimerkiksi joissain sosiaalihuollon palveluissa, kuten lastensuojelussa ja päihdekuntoutuksessa yksityinen voitontavoittelu on liian suuressa osassa ja osa palvelusta tulisi palauttaa julkiseksi tai säädellä tiukemmin. Meidän on huolehdittava Suomen omavaraisuudesta ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Puuttuminen voi tapahtua eri aloilla eri tavoin, esimerkiksi sääntelylle ja julkisten yhtiöiden kautta.

Sosiaaliturvaa on leikattu viime vuosina paljon. Samalla työn vastaanottamisesta on tehty vaikeampaa. Työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen on vaikeutunut. Sosiaaliturvan väärinkäytökset lasketaan promilleissa ja sosiaaliturvan alikäyttö on paljon suurempi ongelma. Ihmiset voivat toimeentulo-ongelmien takia huonosti ja ongelmat kasaantuvat. Tämä ei ole kenenkään etu, ei säästä eikä edistä työllisyyttä, päinvastoin.

Asiaa on aina harkittava asukkaiden edun näkökulmasta. Jos oma tuotanto toimii ja on laadukasta, ei sitä pidä alkaa purkaa. Työehtojen heikennyksiä tavoittelevat yksityistämiset eivät ole oikein.

Monilulttuurisuus eli erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen on hienoa. Ei saa kuitenkaan tapahtua niin, että eri kulttuurit elävät omissa kuplissaan ja alkaa muodostua erillisiä yhteiskuntia kaupunkien tai maiden sisään. Siksi asunto-, koulutus- ja sosiaalipolitiikalla pitää huolehtia kotoutumisesta ja että ihmiset ovat toistensa kanssa tekemisissä. Maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa epäonnistutaan, jos eriarvoisuuden ja eriytymisen annetaan kiihtyä. Kävin juuri alkuvuodesta tutustumassa Tukholman tilanteeseen, emmekä saa tehdä heidän virheisiinsä, kun he ovat antaneet kaupunginosien eriytyä todella pahasti.

Kristilliset arvot lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus ja ihmisten yhdenvertaisuus ovat hyviä arvoja. Uskontoa ja politiikkaa ei pidä sekoittaa eikä yhtä uskontoa asettaa politiikan johtimeksi. Kristillisyydellä perustellaan nykyään myös mm. ihmisten syrjimistä, mikä ei hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Jokainen saa olla oma itsensä.

Nuo eivät mielestäni ole arvoja. Lapsi tottelee ja kunnioittaa muita ihmisiä, kun hän kokee olonsa turvalliseksi, kuulluksi ja hänellä on toimiva yhteys vanhempiinsa tai muihin aikuisiin. Aikuisten tehtävä on asettaa rajat, mutta se ei tapahdu vain käskemällä ja auktoriteetilla.

Suomen johdonmukaisuus päästövähennyksissä on meille etu, eikä vaadi kohtuuttomia toimia. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan pitää tehdä reilusti ja oikeudenmukaisesti, niin että kaikki pidetään mukana.

Suomalaisten tehtävä on huolehtia ensisijaisesti itsestään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voisimme olla välittämättä muusta maailmasta ympärillämme, koska myös muut vaikuttavat meihin. Suomen on siksi tehtävä osansa muun maailman kanssa, jotta myös muu maailma kehittyy.

Tätä varten meillä on ympäristönsuojelulainsäädäntö. Usein yhteensovitus on mahdollista ja ympäristönsuojelu jopa luo työpaikkoja. Ilmiselvässä ristiriitatilanteessa luonto menee edelle, koska sen ennallistaminen on vaikeaa, kallista ja jopa mahdotonta.

Uskon demokratiaan ja siihen, että ihmisten pitää nykyistä enemmän saada äänensä kuuluviin ja johtajien on kuunneltava enemmän kansalaisia, ei vähemmän. Sääntöjen rikkominen eli oikeusvaltion murtaminen on vaarallinen tie ja jos se sallitaan yhdelle, on kynnys sallia se toisillekin matalampi.

Ihmiset saavat vapaasti päättää, missä asuvat ja kaikille on turvattava peruspalvelut. Harvaan asutuillakin alueilla palvelut on saatava, mutta etäisyydet kasvavat.

Kaupungeissa syntyy elinvoimaa, työpaikkoja, uusia ideoita ja kasvua.