Matti Virkkunen

Mielestäni puhelinten käyttö ei saisi häiritä oppitunteja, mutta täyskielto myös välitunneilla on turhan rajoittava. Tärkeämpää on opettaa oppilaille vastuullista ja kohtuullista kännykänkäyttöä sekä varmistaa, että työrauha säilyy oppitunneilla.

Vantaalla on paljon täyttämättömiä varhaiskasvatuksen opettajien vakansseja ja tarve kasvaa entisestään. Emme pysty kilpailemaan osaavasta työvoimasta pelkillä avoimilla vakansseilla, työnantaja mielikuvaa parantamalla, vaan tarvitsemme myös palkantarkistuksia.

Oppimisen tuki on tärkeää, ja ryhmäkokojen pienentäminen tai lisähenkilöstön palkkaaminen ovat tehokkaita keinoja turvata jokaiselle oppilaalle riittävä tuki. Veronkorotuksia tulee harkita tarkoin, ensisijaisesti tulee löytää muita keinoja rahoittaa mahdolliset lisärekrytoinnit.

Kulttuuri on osa kunnan elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia. Kriisitilanteissa on toki harkittava kaikkia menoja huolella.

Kirjastot ovat sivistyksen ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien peruspilari. Kohtuulliset säästöt ovat joskus välttämättömiä, mutta en halua vaarantaa hyvää lähikirjastoverkkoa. Mahdollisia säästöjä voisi miettiä muuttamalla kirjastoja siten, että henkilöstö on paikalla tietyn ajan ja laajennettaisiin itsepalvelukirjasto periaatetta.

Uskon, että ennen veronkorotuksiin turvautumista on syytä etsiä säästöjä ja tehostaa toimintaa. Kireä verotus voi heikentää kunnan vetovoimaa ja asukkaiden ostovoimaa, joten pitäisin veronkorotukset viimeisenä vaihtoehtona.

Vihreät ratkaisut edistävät sekä ympäristön tilaa että alueen taloudellista kasvua. Ne luovat uusia työpaikkoja ja auttavat saavuttamaan kestävämmän tulevaisuuden. Uskon, että kunnan kannattaa olla edelläkävijä tässä kehityksessä. Kaupunkialueella kuten Vantaalla tuulivoiman rakentaminen voi olla haastavaa, mutta aurkinvoima ja vähäpäästöisten tehtaiden houkutteleminen Vantaalle voisivat olla kannatettavia ajatuksia.

Alueiden eriytyminen voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja epätasa-arvoon. Sekoitettu asuntotarjonta ja hyvät lähipalvelut ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota.

Uskon, että työperäinen maahanmuutto tuo uusia osaajia ja lisää kunnan elinvoimaa. Monilla aloilla työvoimapula on merkittävä haaste, ja ulkomailta tulevat asukkaat voivat omalta osaltaan vahvistaa talouttamme ja kulttuurista monimuotoisuuttamme. On myös tärkeää varmistaa, että Vantaa on vetovoimainen vaihtoehto kuntien välisessä muutossa. Vuonna 2023 Vantaan kotimaan nettomuutto oli –897 henkilöä, kun taas Espoossa (+2 396) ja Helsingissä (+1 992) vastaavat luvut olivat positiivisia. Vantaan houkuttelevuutta on siis lisättävä, jotta yhä useampi pääkaupunkiseudulle kotimaasta muuttava valitsisi juuri Vantaan.

Arvostan lähiympäristön luontoa ja virkistysalueita. Mielestäni uusia asuinalueita on mahdollista kaavoittaa järkevästi, ilman että luontoarvoja uhrataan liikaa. Rakentamisen pitää olla tasapainossa ympäristön kanssa.

Vantaalla tulee lisätä pientalorakentamista, koska se houkuttelee Vantaalle lapsiperheitä ja veronmaksajia. Pidän tärkeänä, että pientaloja rakennetaa luonnonläheisyys huomioiden. Luonnonläheisyys on Vantaan vahvuus.

Ratikkahankkeilla on hyötynsä. Laajentaminen lisäisi elinvoimaa, houkuttelisi asukkaita ja yritysten sijoittumista Vantaalle. Laajentamisen ajankohta ei ole kuitenkaan lähivuosina, koska emme ole aloittaneet vielä päätetyn ratikan rakentamista.

Hyvin hoidetut kadut ja infrarakenteet lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Monilla alueilla katujen kunto on jo pitkään ollut huono, joten korjausvelkaa on syytä alkaa purkaa.

Graffititaide ulkotiloissa luo elävyyttä ja kaupunkikulttuuria, mutta en ole täysin varma, pitäisikö sisätiloja rahoittaa verovaroin juuri tähän tarkoitukseen.

Pidän tärkeänä, että varhaiskasvatusjärjestelmässä säilyy sekä julkinen että yksityinen puoli. Ratkaisun tulee perustua laatuun, saavutettavuuteen ja kustannustehokkuuteen, ei siihen, että yksityistä suosittaisiin automaattisesti.

Koen, että verojen korotus on aina viimeinen vaihtoehto. Ensin pitää karsia turhia menoja ja tehostaa toimintoja. Tietyt palvelut ovat toki välttämättömiä, mutta veronkorotuksia ei saa tehdä kevein perustein.

Yhteiskunta pysyy toimivana, kun ahkeruudesta ja yrittämisestä on mahdollista hyötyä. Liian suuret tuloerot eivät ole terveitä, mutta jonkinlainen ero on mielestäni sallittua, kun se motivoi työntekoon ja yrittämiseen.

Pidän tärkeänä, että markkinat saavat toimia pääosin vapaasti, kunhan perusasiat kuten kilpailu ja kuluttajansuoja ovat turvattuja. Tarvittaessa valtio voi ohjata kehitystä, mutta liian voimakas puuttuminen voi tehdä taloudesta kankean.

En kannataa järjestelmää, joka passivoisi ihmisiä. Vastuu omasta toiminnastaan tulisi olla yksilöllä itsellään, mutta sosiaaliturva on oltava viimeisin turvaverkko vaikeisiin elämäntilanteisiin. Sairastuminen tai loukkaantuminen ei ole yksilön vapaasta tahdosta tapahtuva tapahtuma, joissa sosiaaliturvan tulee luoda turvaverkko.

Uskon, että julkisten toimijoiden on hyvä tarjota palveluita silloin, kun se on perusteltua. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse omistaa julkisesti. Kysymys on aina siitä, mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää ja laadukasta palvelun tuottamisen kannalta.

Työperäinen maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus vahvistavat innovatiivisuutta ja laajentavat osaamispohjaa. Koen, että yhteiskunta rikastuu uusien ideoiden ja erilaisten taustojen kautta.

Itse arvostan lähimmäisenrakkautta ja oikeudenmukaisuutta, jotka mielestäni kuuluvat kristilliseen arvopohjaan. Koen, että näistä periaatteista voi ammentaa paljon hyvää yhteiskunnan rakentamiseen, kunhan ne tulkitaan avoimesti ja suvaitsevaisesti.

Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään. Olen vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunnan on tunnistettava ja tunnustettava sukupuolen moninaisuus niin lainsäädännössä kuin arkipäiväisessä toiminnassa.

Kunnioitus toisia kohtaan ja hyvät käytöstavat ovat toki tärkeitä, mutta mielestäni lapselle on vähintään yhtä arvokasta oppia empatiaa, itsetuntemusta ja yhteistyötaitoja. Liiallinen korostus tottelevaisuudesta voi tukahduttaa luovuutta ja rohkeutta.

Koen, että meidän täytyy näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Suomi voi omilla teoillaan vauhdittaa kehitystä kansainvälisesti ja kehittää samalla uusia, kestäviä ratkaisuja.

Kansainvälinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää monissa globaaleissa haasteissa. Vaikka oman maan etu on luonnollisesti huomioitava, uskon, että pitkässä juoksussa myös solidaarisuus muita kohtaan on hyödyksi niin Suomelle kuin maailmalle.

Näen, että talous ja ympäristö eivät ole automaattisesti ristiriidassa. Kestävällä tavalla tuotetut työpaikat voivat edistää ympäristön hyvinvointia, ja ympäristön huomioiminen voi pitkällä aikavälillä tukea myös talouskasvua.

Demokratia ja avoin päätöksenteko ovat mielestäni ensiarvoisen tärkeitä. Johtajan vahvuus ei voi tarkoittaa säännöistä lipsumista tai läpinäkyvyyden sivuuttamista.

Ymmärrän alueelliset tarpeet, mutta en näe, että jokaisessa kolkassa on realistista turvata kaikkia palveluita samalla tasolla. Kohtuullinen alueellinen tuki on perusteltua, mutta liian hajautunut malli voi tulla kalliiksi ilman riittäviä hyötyjä.

Kaupungistuminen tuo mukanaan tehokkuutta, uusia työpaikkoja ja parempia palveluja. Toki se edellyttää myös alueellista tasapainoa ja infran kehittämistä niin, etteivät syrjäseudut jää kokonaan paitsioon.