Artturi Winstén

Kouluilla on oltava selkeät säännöt, jotka tukevat oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta, mutta täyskielto voi olla liian jyrkkä. Panostaisin opettajien koulutukseen ja digitaitojen hyödyntämiseen, jotta oppilaat oppivat käyttämään puhelimia vastuullisesti myös koulun ulkopuolella.

Laadukas varhaiskasvatus edellyttää osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Helsingin on oltava houkutteleva työnantaja, ja palkankorotukset ovat keskeinen keino varmistaa riittävä henkilöstö ja taata lapsille parempi hoito ja kasvatus.

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tarvitsemansa tuki, ja riittävä erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrä varmistaa yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet. Samalla on tärkeää tarkastella luokkakokoja ja tarvittaessa pienentää niitä, jotta opettajat ja avustajat voivat kohdata oppilaat yksilöllisesti.

Kulttuuri kuuluu meille kaikille, ja on elinvoimaisen kaupungin perusta. Teatterit ja orkesterit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja kaupungin vetovoimaa – niihin tulee investoida, ei leikata.

Kirjastot tarjoavat kaikille avoimen ja turvallisen tilan oppimiseen ja yhdessäoloon. Ne ovat erityisesti nuorille tärkeitä kohtaamispaikkoja, joiden rahoitusta ei tule heikentää. Kirjastot ovat meidän kaikkien yhteinen olohuone.

Kunnan talous on tasapainotettava vastuullisesti ilman veronkorotuksia, jotta elinkustannukset eivät nouse asukkaille kohtuuttomiksi. Tehokkaampi resurssien käyttö ja investoinnit ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten koulutukseen ja hyvinvointiin, auttavat hallitsemaan menoja kestävällä tavalla.

Vihreä siirtymä on sekä taloudellinen että ekologinen mahdollisuus, ja Helsingin on oltava sen eturintamassa. Kestäviin ratkaisuihin panostaminen tuo kaupunkiin uusia työpaikkoja, innovaatioita ja hyvinvointia, samalla kun vähennämme päästöjä ja rakennamme vastuullisempaa tulevaisuutta.

Segregaatio heikentää yhteisöllisyyttä ja lisää eriarvoisuutta, joten on tärkeää, että asuinalueet pysyvät monimuotoisina ja kaikille avoimina. Helsingin tulee panostaa kohtuuhintaiseen asumiseen, segregaation torjuntaan ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin, jotta kaupunginosat pysyvät elinvoimaisina ja tasapainoisina.

Helsingin elinvoima ja työmarkkinat tarvitsevat osaajia, ja kansainväliset asukkaat rikastuttavat kaupunkia kulttuurisesti ja taloudellisesti. On tärkeää panostaa sujuvaan kotouttamiseen, kielikoulutukseen ja työelämään pääsyyn, jotta kaikki voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan.

Luontoalueet ovat elintärkeitä niin luonnon monimuotoisuuden kuin kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta, eikä niitä pidä uhrata rakentamiselle. Asuntojen hintoihin voidaan vaikuttaa ensisijaisesti tiivistämällä jo rakennettuja alueita, kehittämällä joukkoliikenneyhteyksiä ja hyödyntämällä kestäviä kaupunkisuunnittelun ratkaisuja.

Helsingin kasvu on hallittava kestävällä tavalla. Asuntotuotantoa ja palveluita on kehitettävä niin, että kaupunki pysyy viihtyisänä ja toimivana kaikille asukkaille.

Arkkitehtuurin tulee olla laadukasta ja kestävää, mutta tärkeintä on rakentamisen ekologisuus, toimivuus ja asuinalueiden viihtyisyys.

Kitkarenkaisiin siirtyminen vähentäisi hengitystieongelmia ja parantaisi kaupunkilaisten hyvinvointia.

Liikenteen päästöjä on vähennettävä, ja kaupungin on edistettävä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä sähköautoilun mahdollisuuksia.

Käyttöhuoneet vähentävät huumekuolemia ja parantavat terveysneuvontaa sekä turvallisuutta.

Perusterveydenhuollon on oltava maksutonta, jotta kaikilla on yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin.

Säästöt erikoissairaanhoidosta voivat pitkällä aikavälillä lisätä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Molempiin on panostettava.

Kuukautissuojat ovat perushyödyke, ja niiden saatavuuden varmistaminen vähentää eriarvoisuutta ja tukee nuorten hyvinvointia.

Julkiset palvelut ja sosiaalietuudet takaavat hyvinvoinnin ja tasa-arvon. Leikkaukset heikentäisivät eniten haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Kestävä verotus on parempi vaihtoehto kuin peruspalveluiden romuttaminen.

Tuloerot eivät johdu ahkeruudesta tai lahjakkuudesta, vaan myös lähtökohdista ja yhteiskunnallisista rakenteista.

Vapaa markkinatalous ei automaattisesti takaa oikeudenmukaisuutta, vaan valtion on huolehdittava siitä, että talous palvelee kaikkia, ei vain harvoja.

Suomen sosiaaliturva ei ole liian antelias, vaan se on turvaverkko, joka auttaa ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa. Sen sijaan, että sosiaaliturvaa leikataan, sitä tulisi kehittää kannustavammaksi ja joustavammaksi, jotta ihmiset pääsevät helpommin takaisin työelämään.

Julkinen omistus on monilla aloilla tärkeää, jotta voidaan turvata laadukkaat palvelut, kohtuuhintainen asuminen ja strategisesti merkittävät infrastruktuurit. Kuntien ja valtion ei kuitenkaan tarvitse omistaa kaikkea, mutta kriittisten alojen omistus on perusteltua.

Monikulttuurisuus rikastuttaa yhteiskuntaamme, tuo uusia näkökulmia ja vahvistaa taloutta sekä kulttuurielämää.

Politiikan tulee perustua yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon, ei uskonnollisiin arvoihin. Suomessa jokaisella on oikeus omaan vakaumukseensa, mutta yhteiskunnan päätökset tulee tehdä kaikkien kansalaisten näkökulmasta.

Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kohdelluksi omana itsenään.

Lapsen tärkeimpiä oppimisen taitoja ovat kriittinen ajattelu, empatia ja itsenäinen päätöksenteko. Kasvatuksen tulisi tukea lasten uteliaisuutta ja luovuutta.

Ilmastokriisi on globaali haaste, mutta jokaisen maan on kannettava vastuunsa. Suomi voi toimia edelläkävijänä.

Suomen etu on yhteistyö muiden maiden ja globaalien toimijoiden kanssa.

Ympäristö ja talous eivät ole vastakkain, vaan kestävä kehitys luo uusia työpaikkoja ja innovaatioita. Suomi voi olla vihreän siirtymän edelläkävijä, jolloin sekä ympäristö että talous hyötyvät.

Demokratia ja oikeusvaltio ovat perusta hyvälle päätöksenteolle.

Elinvoimainen ja saavutettava koko Suomi on tärkeä, mutta palveluiden ja infran tulee kehittyä kestävällä tavalla.

Kaupungistuminen tuo mukanaan tehokkaita palveluita, lyhyempiä välimatkoja ja vähäpäästöisempiä ratkaisuja.