Simo Kauppila

Kännykät ovat myös osa nuorten sosiaalista elämää ja en ole täysin varma mitä kiellolla välituntien aikana saavutetaan. Myöskään tämän valvominen tulisi olemaan todella vaikeaa ellei mahdotonta, joten kannattaako sellaista sääntöä edes asettaa? Oppitunneilla kännykät tulisi mielestäni kieltää muussa kuin opetustarkoituksessa.

Palkkaus on merkittävä päätöksiin vaikuttava tekijä työntekijäpuolella. Mielestäni riittävä palkkataso tulee olla Helsingin työkalupakissa henkilöstön riittävyysongelmien ratkaisussa.

Erityisopettajista ja koulunkäyntiavustajista on jo nyt pulaa. Näkisin heidän palkkaukseen panostamisen merkittävänä investointina niin nykytilaan kuin tulevaisuuteen.

Osittain varmaankin olisi hyvä pohtia millainen rooli kunnilla on kulttuurin osalta erityisesti rahoituksessa.

Katsoisin tässä kirjastojen tehtäviä tarkemmin rahoituspäätöksiä tarkasteltaessa. On tärkeää, että on myös lähikirjastoja eikä kaikkea voi keskittää suuriin Oodin kaltaisiin komplekseihin.

Kuntien menoista noin puolet kuuluu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, miltä leikkaaminen on erittäin ongelmallista. Kuntaveroprosenttia ei tule suojella kaikin voimin vaikkakaan sen korottaminen ei voi olla mikään automaattinen ratkaisu aina menojen kasvaessa.

Tuulivoiman osalta Helsingissä tonttimaata on erittäin heikosti saatavilla ja merellä on luonnonsuojelualueita mille ei voi rakentaa. Saattaisin harkita panostuksia aurinkovoimaan esimerkiksi rakennusten katoilla, mikäli sen saa taloudellisesti toimimaan. Nostaisin kuitenkin esimerkiksi pienydinvoimalat tähän samaan vihreän siirtymän kategoriaan ja niihin Helsingillä onkin omat intressinsä erityisesti kaukolämmön osalta.

Sosiaalinen polarisaatio lisää vastakkainasettelua, syrjäytymistä sekä estää sosiaalista liikkumista. Segregaation vaikutus koulujärjestelmään on myös erittäin negatiivinen.

Helsingissä tarvitaan työvoimaa niin korkean teknologian kehitykseen kuin palvelualoille. Nykyisellä väestökehityksellä me tarvitsemme maahanmuuttoa myös.

Lähiluonnon posiitivinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille on osoitettu tutkimuksissa. Ympäristö sekä lähiluonto ovat jo nyt Helsingissä rakennetun ympäristön ristipaineessa, joten meidän tulisi pitää tässä kiinni niistä luontoalueista mitä meillä vielä on.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Mikäli taloista saadaan pitkäikäisiä ja terveitä, niin ei tuo arkkitehtuuri ainakaan maisemaa pilaa. Se minkä tässä mainitsisin on, että mikäli suunnitelmat on tehdä uusvanhaa arkkitehtuuria, niin sitä sitten tehdään eikä muuteta suunnitelmia lennosta, kun rakentamisen kustannukset selviävät.

Nykyisellään kitkat ovat riittävät Helsingissä ja nastojen negatiivinen vaikutus ilmanlaatuun on todistettu tutkimuksissakin.

Liikenteen ollessa Helsingin suurin päästölähde, niin tulee meidän puuttua myös polttomoottoriautoiluun esimerkiksi myös osittaisella rajoittamisella: ruuhkamaksut tai läpiajokiellot voisivat olla mahdollisia tässä tapauksessa.

Lakiehdotus kaatui juuri eduskunnassa, joten Helsinkiin tuskin ihan lähitulevaisuudessa tulee laillisia käyttöhuoneita, joten nykyinen julkinen käyttö tulee jatkumaan. Lähtökohtaisesti kannatan käyttöhuonekokeilua.

Ennen päätöstä terveyskeskusmaksuista tulisi ymmärtää tarkasti vaikutukset niin taloudellisesti kuin terveydenhoidollisestikkin. Lisäksi pitäisi myös ymmärtää koskisivatko maksut kaikkia käyntejä ja olisivatko kaikki asukkaat maksujen piirissä?

En näe tätä näin mustavalkoisena tilanteena.

Helsingin tulisi tarjota mielestäni ilmaisia kuukautistuotteita alle 20-vuotiaille. Mielestäni ikärajan laittaminen 25 ikävuoteen on liian korkea. Ehkä olisi myös hyvä pohtia onko sosiaalitukien varassa elävillä noin yleisesti varaa kuukautistuotteisiin?

Suomen julkinen talous on tutkimusten perusteella erittäin tehokas nykyisellään. Tottakai aina on parannettavaa, mutta merkittäviä leikkauksia on vaikea saada koskematta hyvinvointivaltion ydinpalveluihin. En näe tiukkaa tietyn verotason puolustamista hedelmällisenä keskustelun lähtökohtana, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että veronkorotuksissa tulee olla myös korkea kynnys.

Jos ahkeruudesta palkittaisiin niin meillä olisi esimerkiksi sairaanhoitajat ja varhaiskasvattajat miljonäärejä. En näe suurilla tuloeroilla ja ahkeruudelle/lahjakuudella yhteyttä.

Kannatan osittain rajoitettua markkinataloutta(esimerkiksi monopolitilanteet) sekä valtiolla tulee olla myös mahdollisuus huoltovarmuuden tai puolustuskyvykkyyden takia puuttua markkinoiden toimintaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ainakin näin, jos puhutaan nimellisistä omistuksista minkä johdosta kilpailutuksia ei tarvitse tehdä kaikessa laajudessaan. vrt. Sarastia-tapahtumat Helsingissä.

Tarvitsemme maahanmuuttoa nykyisen väestörakenteen aiheuttamian haasteiden selvittämiseksi ja maahanmuutto tarkoittaa myös lisää erilaisia kulttuureja ja monimuotoisuutta Suomeen.

Pitäisi varmaan määritellä ne kristilliset arvot mihin tässä viitataan. Jos viitataan siihen mitä evlut-kirkko edustaa tällä hetkellä, niin ei ole hyvä pohja päätöksenteolle.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

En näkisi näitä tärkeimpinä arvoina.

Tässä on kyse meidän kaikkien ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta, joten aika vaikea olla eri mieltä siitä, että pitääkö meidän tehdä omaa osaamme.

Tässä pitäisi määritellä, että millä aikaikkunalla ja konteksti.

Ilman ympäristöä meillä ei ole planeettaa missä sitä talouskasvua voisi tavoitella.

Tämä on todettu kautta historian huonoksi ideaksi, joten ehkä parempi oppia historiasta ja olla toistamatta virheitä.

Nykyisellä väestöpohjalla ja talouden rakenteella tämä ei ole mielestäni mahdollista.

Kaupungistumisessa on paljon eri puolia, mutta yleisesti suhtaudun positiivisesti asiaan.