Jim Koskinen

Puhelimen käyttöä oppitunnilla on aiheellista rajoittaa, jotta oppilailla on mahdollisuus keskittyä ja sisäistää oppitunneilla opettajan opettamia asioita. En kuitenkaan lämpene ajatukselle siitä, että oppilailta kiellettäisiin myös välitunneilla oman puhelimen käyttö, sillä välitunti on oppilaan omaa vapaa-aikaa jonka aikana hänellä tulee olla itse vapaus käyttää puhelinta oman harkinnan mukaisesti.

Sivistystoimi on kaupungin tärkeimpiä tehtäviä. Varhaiskasvatukseen panostaminen on aina oikea valinta. Jotta voimme tarjota lapsillemme hyvät eväät elämään on meidän satsattava heitä hoitaviin varhaiskasvatuksen ammattilaisiin. Palkankorotukset voivat houkutella lisää tekijöitä alalle, mutta meidän on pidettävä huoli siitä, että heille tarjotaan hyvät eväät työelämään esimerkiksi toimivalla johtamisella.

Sanon erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiselle ehdottomasti kyllä. Kuntaveron – oikeastaan minkä tahansa veron nostamiselle sanon jyrkästi ei. Helsingin taloudellinen tilanne on hyvä. Pystymme panostamaan koulutukseen ilman, että koskemme verotukseen. Ahkeralla työllä ansaittu euro kuuluu aina ensisijaisesti sinulle – varsinkin koulutuksen parissa työskenteleville.

Ihan alkuun totean, että kulttuuri on tärkeä osa yhteiskuntaa – se mahdollistaa meille meidän minäkuvan ja identiteetin rakentamisen ja tuo osallisuuden kokemuksia meille jokaiselle. Jos – ja nimenomaan jos Helsingin taloustilanne olisi heikko, mitä se ei missään nimessä ole, niin kaupunginvaltuutettuna joutuisin priorisoimaan kaupungin kuluja teattereiden ja orkestereiden tuesta mm. terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Mikäli vastaan tulee sellainen tilanne, että kulttuurin rahoittamisesta karsitaan, niin pyrkisin taloustilanteen parantuessa palauttamaan ja lopulta lisäämään kulttuurin rahoitusta, jotta kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan siitä entistä enemmän.

Kirjastot ovat suomalaisen yhteiskunnan kulmakiviä ja niiden arvo on meille korvaamaton. Lähikirjasto on paikka hakea tietoa, opiskella ja kohdata sekä osallistua oman yhteisön kanssa. Kirjastojen rahoituksesta ei tulisi säästää – päinvastoin rahoitusta voisi lisätä, jotta voisimme kehittää kirjastotoimintaa. Kirjastoista voisi jatkossa lainata kirjojen ohella mm. erilaisia työkaluja tai muita välineitä.

Helsingin veroprosenttia ei tule nostaa, vaan pikemminkin laskea. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla oikeus ja vapaus päättää mihin omalla työllään ansaitut eurot käyttää sen sijaan, että kaupunki kuolaisi sinun lompakon perään. Kaupungin kantamien verojen suunnan on oltava ennemmin alas kuin ylöspäin. Helsingin talous on vakaalla pohjalla – syitä veroprosentin nostamiselle ei siten ole.

Helsingin tulee olla vihreän siirtymän edelläkävijä ja erilaisten startup-yritysten ja cleantechin ponnahduslauta maailmalle. Investoimalla vihreään siirtymään luomme työllisyyttä ja viemme suomalaista osaamista maailmalle. Helsingin tehtävänä on mahdollistaa alan toimijoille tilaa yrittää, kasvaa ja menestyä – näin luomme kestävää yhteiskuntaa ja hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

Olen itse elänyt lapsuuteni Herttoniemenrannassa – lähiössä, jossa on ollut ja on edelleen tilaa erilaisille perheille ja ihmisille. Uskon, että jokaisella alueella on tilaa niin omistusasumiseen kuin myös vuokra-asumiseen. Meidän on rakennettava Helsinkiä niin, että meiltä löytyy koti jokaiselle elämäntilanteesta tai taustasta riippumatta – oli kyseessä yksiöitä sinkkutalouksille tai neliöitä isoille perheille. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla oikeus mielekkääseen elämään, jonka vuoksi syrjäytymistä tulee ehkäistä kaikin keinoin. Helsinki on ihmisen kokoinen kaupunki – maailman pienin, mutta kuitenkin sympaattisin metropoli. Meidän tulee panostaa eri asuinalueiden ja lähiöiden viihtyvyyteen ja palveluihin, sekä hyviin liikenneyhteyksiin.

Tärkeämpänä näen kuitenkin sen, että meiltä löytyy kattavat palvelut kaupungissa mm. englannin kielellä. Esimerkiksi ulkomailta Suomeen muuttanut perhe tarvitsee lapsille englanninkielisen koulun tai päiväkodin ja vanhemmille on tarjottava arkea ja työllisyyttä edistäviä palveluita englanniksi. Palvelut kuntoon – katsotaan sitten, mitenkä taklaamme väestön vähenemisen estämisen. Suomessa kaupungistumisen trendi on vahva ja Helsingin väestö kasvaa.

Olen asunut suurimman osan elämästäni luonnon ja meren äärellä, joten niillä on itselleni äärimmäisen tärkeä merkitys elämässä. Se, että ihminen pääsee lähiluontoon liikkumaan tekee meille äärimmäisen hyvää – luontoalueilla onkin positiivinen vaikutus helsinkiläisten arkeen. Kannatan täydennysrakentamista sen sopiessa alueelle ja näen, että laajentaa voi aina ylöspäin. Luontoalueilla on Helsingin ilmanlaadun ja asumisviihtyvyyden ylläpitämisessä välttämätön rooli – siksi jättäisin luontoalueet rauhaan. Kohtuuhintaisia asuntoja voidaan rakentaa kestävästi ilman, että tuhoamme arvokasta lähiluontoa.

Helsinki kasvaa ja kehittyy kuten pääkaupungin kuuluu – olemme maan talouden veturi ja meidän tulee kehittää kaupunkia niin, että täältä löytyy koti, opiskelu- ja työpaikka jokaiselle, joka haluaa rakentaa juuri omannäköistä ja omanlaista elämää. Meidän tulee pitää huoli siitä, että kaupunki kehittyy kaupunkilaisten ehdoin. Kasvavat ja uudet kaupunginosat tarvitsevat palveluita, joita asukkaat voivat hyödyntää ja nykyisten lähiöiden elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä tulee parantaa keskustan tilannetta unohtamatta. Uusille liikenneratkaisuille, asunnoille, palveluille, työpaikoille ja ennen kaikkea uusille helsinkiläisille tulee olla aina tilaa – lähiluontoa unohtamatta. En niinkään kritisoisi kaupungin kasvutahtia vaan eri hankkeiden ja korjaustöiden hitautta – tietyöt esimerkkinä.

Kyllä, kyllä ja ehdottomasti kyllä – oma naapurustoni Kruunuvuorenranta on tästä hyvä esimerkki, sillä alueelle on suunniteltu jugendia jäljittelevä vanhan ajan kortteli. Ruokakaupassa työskentelevänä voisin ottaa ruoan esimerkkinä siten, että ihminen syö suun lisäksi silmillään – samaa ajattelua arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu kaipaisi. Meidän tulee rakentaa kestävää ja kaunista Helsinkiä, jossa myös silmä lepää. Arkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa vahvasti alueen tunnelmaan ja viihtyvyyteen – siksi kannatan vahvasti erilaista, omaperäistä ja innostavaa kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria. Laatikkotaloja löytyy jo vaikka muille jakaa eikä kaiken tarvitse olla aina modernia. Miksi emme nykyään osaisi rakentaa kaunista ja kestävää, niin kuin ennen vanhaan?

Helsingin ilmanlaadusta tulee pitää huolta ja nastarenkaat ovat teitä ja katuja kuluttavia. Jos nastarenkaat kiellettäisiin ydinkeskustassa, niin huoleni kohdistuisi siihen miten kieltoa valvottaisiin ja miten tämä työllistää poliisia Helsingissä? Nastarengas on kitkarengasta talvella vakaampi ja turvallisempi vaihtoehto, joten pistäisin tässä helsinkiläisten ajoturvallisuuden ensisijalle. Talvella kaupungin tulee panostaa siihen, että tiet pysyvät ajokunnossa. En lähtisi kieltämään nastarenkaita myös käytännön syistä. Uskon, että tulevaisuudessa rengasteollisuus pystyy tarjoamaan sellaisia vaihtoehtoja, jotka huomioivat niin ilmaston kuin ajoturvallisuuden- ja mukavuuden – kotimaista osaamista asiaan löytyy.

En kannata polttomoottoriautoilun rajoittamista Helsingissä tulevalla valtuustokaudella, vaikka jaan huolen ilmastopäästöjen vähentämisestä. Autoilun sähköistyminen tulee olemaan alan uusi suunta ja meidän tulee varautua siihen rakentamalla latausinfraa, jotta voimme toivottaa tervetulleeksi uusia sähköautoja ja autoilijoita Helsinkiin. Monella helsinkiläisellä on käytössään polttomoottoriauto ja en näe oikeudenmukaisena sitä, että heiltä evätään pääsy esimerkiksi keskustan palveluiden pariin. Kaupungin tulee harjoittaa tämän suhteen realistista politiikkaa ja katse tulee olla autoilun sähköistämisessä – näin pystymme todellisesti vaikuttamaan autoilun tuomiin päästöihin ja vähentämään niitä. Sähköautojen latausinfraan tulee panostaa merkittävästi tulevan valtuustokauden aikana.

Huumeet ja neulat eivät kuulu Helsingin katukuvaan. Näkisin huumeiden käyttöhuoneet ennaltaehkäisevänä toimena, sillä hyvä päihdepolitiikka on humaania, vaikuttavaa ja haittoja hillitsevää. Näyttö käyttöhuoneiden puolesta on kattavaa ja käyttöhuoneet lisäävät sekä käyttäjien että muiden ihmisten turvallisuutta Helsingissä. Käyttöhuoneiden sijaintia tulee kuitenkin pohtia tarkkaan ja tässä tulee vahvasti nojautua tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden osaamisen pariin. Jokaisella tulee olla mahdollisuus olla mukana yhteiskuntaa ja koen erityisen tärkeäksi sen, että tavoitamme vahvasti syrjäytymisvaarassa tai yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtaneet henkilöt. Tällä hetkellä huumepolitiikka ei tue parhaalla mahdollisella tavalla huumeriippuvaisen auttamista avun piiriin ja siihen tarvitaan muutos.

En näe tarvetta sille, että Helsingissä perittäisiin terveyskeskusmaksuja, vaikka paineita kasvavista sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluista löytyy. Suhtaudun maksuihin kriittisesti, mutta jos niillä pystytään rahoittamaan ja ylläpitämään laadukasta ja kattavaa terveydenhuoltoa ilman palveluista supistamista, niin äänestäisin niiden puolesta. Mikäli terveyskeskusmaksuja alettaisiin perimään näkisin, että jonkinlainen maksukatto olisi tarpeen – esimerkiksi kalenterivuoden aikana kolme tai neljä ensimmäistä käyntiä maksaisi, jonka jälkeen muut käynnit olisivat maksuttomia. Kohtuullinen kulu on perusteltu ja tärkeintä on pitää huoli siitä, että jokainen helsinkiläinen pääsee nopeasti hoitoon ilman, että yksilön hyvinvointi ja elämänlaatu kärsii.

Suomen talouden tila on vaikea ja säästöjä tehdään ja etsitään kaikkialta. Mielestäni järkevällä talouspolitiikalla voimme puolueiden kanssa yhteistyöllä pitää huolen siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluilla on riittävät resurssit tuottaa hoitoa ja hoivaa yhteiskunnan tarpeisiin.

Helsingin kaupunki on kokeilumielessä jakanut ilmaisia kuukautistuotteita kouluissa aikaisemmin. Toimiessani nuorisovaltuutettuna ajoimme sitä, että kaupunki tarjoaisi alle 25-vuotiaille maksutta ehkäisyvälineitä raskauden ja seksitautien ehkäisyyn – mielestäni voisimme kokeilla maksuttomien kuukautistuotteiden jakamista uudelleen ja katsoa millaisia tuloksia se tuo.

Verojen korottaminen on harvoin toimiva ratkaisu. Työnteon ja yrittämisen tulee olla aina kannattavaa ja kovasta työstä ei tulisi verottaa sen enempää kuin mitä nyt meillä on tapana. Verotusta on kehitettävä suuntaan, joka suosii työntekoa, yrittämistä ja yritystoimintaa. Järkevällä ja vastuullisella taloudenpidolla varmistetaan, että emme joudu sellaiseen tilanteeseen, jossa rahat uhkaavat kaupungilta loppua. Näin pidämme huolen siitä, että meillä on kyky rahoittaa julkiset palvelut ja ylläpitää hyvää elämänlaatua jokaiselle helsinkiläiselle.

Kohtuulliset tuloerot ovat hyväksyttäviä, sillä kovasta työstä ja ahkeruudesta kuuluukin palkita. Suomessa verotus on sellaisella tasolla, joka ei ole kauhean kannustavaa muun muassa yrittämistä ja työntekoa kohtaan. Jotta tilanne olisi kestävämpi meidän tulee kehittää verotusta erilaiseen suuntaan. Se ei ole minulta mitenkään pois, jos naapurini tienaa enemmän kuin minä itse. Jokainen euro, jonka sinä itse saat palkastasi pitää on sinulle mahdollisuus valita miten ja mihin rahasi käytät.

Jonkinlaista sääntelyä tarvitaan, mutta liika sääntely ei ole tarpeen. Markkinat ovat loistava renki, mutta huono isäntä. Valtio puuttuu jo nykyään tarpeeksi vahvasti markkinoiden toimintaan, joten emme tarvitse enää yhtään lisää byrokratiaa. Sääntelyllä pyritään aina tekemään jotain hyvää, mutta välillä toivottu tulos on täysin päinvastainen.

Hyvinvointiyhteiskunnan tärkein tehtävä on pitää huolta heikoimmista ja heistä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnasta. Ajattelen itse niin, että valtion tehtävänä on tarjota onki mutta sinä itse kalastat itsellesi oman saaliin. Suoraan sanoen ihmisellä tulee olla vapaus elää juuri omanlaista elämää ja samalla vastuu elää niin, että hän pärjää ja luo hyvinvointia ja toimeentuloa itselleen ja verojen kautta yhteiskunnalle. Sosiaaliturvan tehtävänä on turvata elämisen perustarpeet mutta ei elättää. Tärkeintä on purkaa kannustinloukkuja, luoda työtä ja hyvinvointia sekä pitää huolta siitä, että emme nosta veroja, jotta sinulle jää aina enemmän rahaa käteen.

Mielestäni on perusteltua, että valtio ja kunta omistaa sellaista yritystoimintaa, joka tukee huoltovarmuutta ja yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja. Tähän esimerkkinä voisi nostaa vesi- ja jätehuollon ja energiantuotannon. Täytyy muistaa, että monesti yritystoimintaan sijoittaminen ja omistaminen ovat kaupungille hyvä tulonlähde, mutta samaan aikaan veronmaksajien omilla rahoilla ei tule harrastaa riskistä sijoitustoimintaa. Kannustan vahvasti kansankapitalismiin ja kotimaiseen omistajuuteen, sillä kotitaloudet ovat suuri sijoittajaryhmä Suomessa.

Jos katsomme Helsinkiä, niin kaupunki on hyvin monimuotoinen ja monikulttuurinen väestöltään. Puoliksi vietnamilaisena näen, että olen ylpeä molemmista juuristani – politiikkaan lähden suomalaisella sisulla ja vietnamilaisella välittämisellä. Mielestäni ei ole suomalaiselta yhteiskunnalta yhtään pois se, että täällä asuu, kouluttautuu ja työskentelee erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Suomalaista kulttuuria ja meille tärkeitä arvoja tulee kunnioittaa ja täällä tulee elää meidän sääntöjen ja lakien mukaan – kotouttamiseen ja yhteisöllisyyteen tulee satsata. Meillä ei ole varaa rasismiin tai vihapuheeseen, jota moni maahanmuuttajataustainen tai toisen polven maahanmuuttajat kokevat arjessa. Kaupunginvaltuutettuna lupaan olla koko kaupungin kuunteleva tekijä.

En itse kuulu kirkkoon tai mihinkään uskontokuntaan, mutta minut on kasvatettu vahvasti kristillisten uskojen ja arvojen mukaan, kuten lähimmäisen rakkaus, kunnioitus ja rehellisyys – nämä ovat arvoja, johon moni muu uskonto myös pohjautuu. Kristinuskolla on ollut merkittävä rooli suomalaisen kulttuurin muodostumisessa ja yhteiskunta pohjautuu hyvin paljon kristillisille arvoille. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja yksilön elämälle, mutta poliittista päätöksentekoja ja uskontoa ei tule sekoittaa toisiinsa.

Monille lähtökohta on mies ja nainen ja itselleni on opetettu ainakin lapsesta alkaen niin, että biologisia sukupuolia on kaksi – mies ja nainen. Täytyy muistaa ja tiedostaa, että on ihmisiä, jotka eivät fyysisesti selkeästi määräydy jompaankumpaan lohkoon ja nykyään tiedämme sen, että osalla ihmisistä biologinen sukupuoli voi olla eri kuin koettu sukupuoli-identiteetti. Omaan arvomaailmaani kuuluu vahvasti vapaus ja se, että meidän tulee kunnioittaa jokaisen oikeutta elää mielekästä ja oman identiteettinsä mukaista elämää ilman syrjinnän ja kiusaamisen pelkoa – tämä koskee ihan jokaista ihmistä taustasta riippumatta. Minusta on tärkeää, että yhteiskunnassamme jokainen ihminen voi tulla kohdatuksi sellaisena kuin on, jonka vuoksi sukupuolen moninaisuus tulee tunnistaa ja hyväksyä.

Vanhempien vastuulla on kasvattaa lapsiaan sellaisilla arvoilla kuin he itse kokevat soveliaaksi. Minulle on aina opetettu olemaan ystävällinen muita kohtaan ja huomioimaan muut ihmiset ympärillä. Mielestäni on tärkeää, että kunnioitamme suomalaisia lakeja ja sääntöjä, mutta en näe että lapsen tärkein arvo oppia olisi suoriltaan tottelevaisuus. Esimerkiksi vanhemman jatkuva hermoilu ja huutaminen eivät mielestäni vahvista vanhemman auktoriteettia ja kasvatuksen tehoa, vaan ne pikemminkin heikentävät sen lopputulemaa. Tärkeintä on, että lapsi voi luottaa aikuiseen ja oppii olemaan rehellinen. Myös meidän tulee arvostaa lasten ja nuorten näkökulmia ja toimia kuuntelevana aikuisena ja opastaa heitä elämässä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kannatan rohkeita ja realistisia ilmastotavoitteita ja meidän tulee pyrkiä hiilineutraaliksi kaupungiksi Helsingissä. Kyse on tahdonvoimasta ja kunnianhimosta, jonka vuoksi Helsingin tulee olla esikuva muille maille ja olla pohjoismainen edelläkävijä. Meillä on vain tämä yksi planeetta ja ilmastonmuutos on todellinen uhka. Suomi nähdään maailmassa monessa asiassa edelläkävijänä ja mallimaana, jonka vuoksi tätä imagoa meidän pitää jatkossakin pitää yllä konkreettisella työllä. Meidän tulee panostaa cleantechiin ja vihreän siirtymän tukemiseen, sillä meiltä löytyy Suomesta osaamista ja halua tehdä maailmasta parempaa paikkaa.

Suomalaista elämäntapaa ja kulttuuria puolustaa ja ylläpitää vain me suomalaiset itse. Näen, että meidän on tärkeää pitää huolta omista eduistaan, mutta monesti se mikä on meille hyväksi on myös potentiaalisesti myös muille hyväksi. Esimerkiksi kaupankäynnissä molemmat osapuolet voittavat ja kannatan vahvaa yhteistyötä, sillä joukkuepelaaminen on aina voimakkaampaa kuin yksin nurkassa istuminen. Nykyisessä maailmantilanteessa on tärkeää pitää yllä vapautta, demokratiaa ja länsimaista elintasoa ja parhaiten suomalaista ja Suomen etua ajetaan kansainvälisessä yhteisössä, kuten Euroopan unionissa ja Natossa.

Suomessa pystymme mielestäni ajamaan talouskasvua ja ympäristön etua ilman, että ne taistelevat kahdestaan keskenään. Täytyy muistaa, että vihreä siirtymä luo paljon uusia työpaikkoja ja erilaisia ihmisiä työllistäviä hankkeita. Helsinkiin tulisi perustaa cleantechin oma piilaakso ja tarjota tilaa erilaisille uusille innovaatioille ja yrityksille. Kaupungin ja valtion tehtävä on aina mahdollistaa – ei rajoittaa. Talouskasvu edistää myös ympäristön etua, sillä voimme panostaa sen tuomilla tuloilla muun muassa ympäristönsuojeluun ja investoida ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.

Suomi ei kaipaa Trumpin tai Putinin kaltaista "vahvaa johtajaa". Mielestäni on tärkeää, että johtaja on tietyllä tapaa kunnianhimoinen ja vaativa, mutta samalla tämän tulee olla osallistava ja muita kuunteleva. Olen itse koulutukseltani kaupan alan lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon suorittanut myyjä ja näen itse johtajan tärkeimpänä tehtävänä tunnistaa johdettavien kyvyt ja ihmisten erilaisuus. Johtajan ja pomon ero on se, että johtajaa seurataan ja pomoa totellaan – emme tarvitse valtion ja kuntien johtoon pomottajia vaan erilaisia arvojohtajia, jotka osallistavat ja kuuntelevat muita ja rakentavat kompromisseja. Säännöt olevat olemassa syystä ja kaikkien tulee niitä kunnioittaa – myös johtajien, olivat he kuinka "vahvoja" tahansa. Diktaattoreille toivotan hyviä eläkepäiviä, adios!

Suomi on hyvin pitkä ja pinta-alaltaan suuri maa. Jos vertaa esimerkiksi Suomea ja Vietnamia niin maamme ovat hyvin samankokoisia, mutta väestömäärältään hyvin erilaisia. Toisessa asuu 5,63 miljoonaa ja toisessa vähän päälle 100 miljoonaa. Itselleni vapaus on elämässä elintärkeä arvo, jonka vuoksi ketään ei tule pakottaa asumaan kaupungissa tai maalla. Mielestäni kaupungistuminen on hyvästä, mutta osaan arvostaa maaseudun rauhaa ja sitä, että maalla on helpompi elää myös omavaraisesti. Suomen pinta-alasta kaksi kolmasosaa on metsää eli ihan koko Suomea emme edes saa asutettua. Kustannuksista lähtökohtaisesti vastaa yksilö itse ja mielestäni kuntien tehtävänä on pitää taloudestaan huolta, jotta jokaisella on oikeus asua siellä missä haluaa – vastuu kuluista tulee kyllä silloin sinulle.

Kaupungissa asuvana ja koko elämäni pääkaupunkiseudulla asuneena olen ehkä vähän jäävi kommentoimaan, mutta mielestäni kaupungistuminen on aivan luonnollinen ja hyvä asia. Moni muuttaa maalta kaupunkiin koulutuksen, työn tai perheen perustamisen merkeissä, mutta on myös hyvä tunnistaa että samaa tehdään kaupungeista maakuntiin. Mielestäni kaupungeissa asuminen on tehokkaampaa ja helpompaa, mutta osaan arvostaa maaseudun tarjoamaa rauhaa. Tärkeintä on, että kaupungistumisen yleistyessä tarjoamme asukkaille kattavat palvelut ja viihtyisän elinympäristön – lähiluontoon tulee olla helppo pääsy ja kaupunkilaisten osallisuutta päätöksentekoon tulee lisätä esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta.