Santeri Kenttä

Aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa välitunneilla toteutetaan jo monin paikoin. Toki porkkanat ovat parempia kuin ankarat kiellot. Mutta muutosta on saatava tähän asiaan.

Varhaiskasvatustyö on hyvin tärkeää ja hyviä koulutettuja tekijöitä tarvitaan ja sen on myös syytä näkyä siinä määrin palkoissa, että heitä saadaan palkatuksi riittävästi.

Pieni hinta siitä, että yhä useampi välttäisi ongelmat ja syrjäytymisen, joista vastaavasti tulisi sitten suuret kustannukset.

Kulttuuri on tärkeää hyvinvoinnillemme ja tällaiset instituutiot pitää saada kannatelluksi huonompien aikojen ylitse.

Laadukas ja kattava ilmainen julkinen kirjastolaitos on kansamme tärkeitä menestystekijöitä, joka tarjoaa jokaiselle mahdollisuudet kehittää ja sivistää itseään hyvällä tavalla.

Veroprosentin korottaminen on viimesijainen keino. Kuntalaisten voidessa hyvin myös verotulot kasvavat niin, ettei tähän tarvitse mennä.

Espoo on sen verran tiheään asuttu ja loput sitten virkistysaluetta, että etenkin isot, tilaa vievät tuuli- ja aurinkovoimahankkeet mahtuvat paremmin vähän asukasluvultaan pienempiin kuntiin.

Liika eriytyminen on aina liikaa ja synnyttää jakolinjoja, mikä ei ole hyvä. Toki alueet ja asukasprofiilit myös luonnostaan eroavat toisistaan merkittävästi. Kaavoituksesta lähtien on hyvä kaikille sopiva ympäristöä kunnioittava ja lähiluonnon säilyttävä yhdyskuntarakentaminen oltava lähtökohtana.

Espoo on kasvanut sellaista tahtia ja myös ulkomailta tulee korkeasti koulutettuakin väkeä siinä määrin jo muutenkin, etten näkisi ainaista kasvua ja houkuttelua niin kovin tarpeelliseksi.

Asuinalueiden lähiluonto ja laajemmat luontoalueet kuten Keskuspuisto ja Nuuksio on säilytettävä ja otettava ympäristölähtöisessä kaavoituksessa huomioon.

Ei tarvita enää uusia isoja betonilähiöblokkeja.

Liikkuminen kaupungissa on syytä pitää kaikille liikennemuodoille sujuvana.

Sinänsä kyllä bussilla monin paikoin myös hyvin pääsee, mutta se on anteeksiantamatonta, että metron myötä osalle alueista liikenne on huonontunut eikä sujuvoitunut.

Aina löytyy karsittavaakin mutta Espoolla menee kuitenkin melko hyvin eikä tulevaisuuskaan huonolta näytä.

Hyvät yksityiset päiväkodit täydentävät kaupungin tarjontaa, ilman niitä oltaisiin päivähoidon suhteen kaaoksessa.

Jos on pakko niin on pakko. Tosin näissä vaaleissa valtuustoihin pääsevät eivät sosiaalietuuksista päätä, niin tämän vaalin kannalta kysymys ei ole ajankohtainen.

Kyllä tuloerojakin pitää jonkin verran olla, jotta on mahdollista pyrkiä elämässään eteenpäin.

Valtio ei nykyisessä kansainvälisessä ympäristössämme ja EU:ssa ollessamme oikein edes voi puuttua mielekkäällä tavalla markkinoiden toimintaan.

Ei sosiaaliturvan varassa eläminen helppoa ole, sen toki tiedän, kun työni puolesta sen varassa elävien kanssa paljon tekemisissä olen. Mutta kyllä työ- ja opiskelukykyisen pitäisi jotain aktivoitua tekemään.

Sähkölaitosten ja muiden lypsävien lehmien myynnit ovat osoittautuneet huonoiksi ratkaisuiksi.

Tiettyyn rajaan asti kyllä, kunhan kansallista identiteettiä ei menetetä.

Kristilliset periaatteet muiden auttamisesta ja työskentelystä yhteisen hyvän ja yhteisen edun puolesta sopivat kyllä pohjaksi politiikkaan ja yhteiskuntaan perinteiseen suomalaiseen tapaan. Heikkojen auttaminen, kaikkien pitäminen mukana ja hyväksyminen sekä kunnioitus ihmisinä ovat hyviä arvoja. Uskonnollinen kiihkoilu sen sijaan ei sovi oikein mihinkään.

Aika paljonhan sitä on jo mukaan ja huomioon otettu. Ehkäpä riittäisi, että pidetään se, mitä on saavutettu.

Niitä taitoja kyllä myös tarvitaan esim koulussa ja työelämässä pärjäämiseen, mutta toki kyseenalaistamiseen ja oman mielipiteen perusteltuun muodostamiseen on myös syytä opettaa.

Tottakai siihen suuntaan on pyrittävä. Mutta kohtuudella, koska maailma ei meidän itseruoskinnallamme pelastu.

Siksi heidät on valittu, että ajaisivat ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua.

Harvoin ne ovat suoraan niin vastakkaiset edut, että ne eivät olisi jossain määrin yhteenkin sovitettavissa hyvin suunnitellen.

Kunhan ei rajoja ruveta ylittämään.

Koko maan pitäminen asuttuna on osa huoltovarmuutta ja puolustuskykyä.

Se on tosiasia, jota ei voi kääntää taaksepäin. Kuten kaikessa, siinäkin on hyvät ja huonot puolensa.