Juha Oksanen

En lähtisi kieltämään kategorisesti matkapuhelinten käyttöä välitunneilla, vaan tällaiset toimenpiteet tulee aina arvioida tilanteen mukaan. Alakoulun ensimmäisillä luokilla älylaitteettomat välitunnit voisivat olla lapsen kasvun ja kehityksen kannalta hyvä idea, mutta yläkouluikäisillä en lähtisi ilman erittäin perusteltua syytä niitä rajaamaan.

Kirkkonummella on erittäin laadukas varhaiskasvatus, jota olen omien lasteni ja lautakuntatyöskentelyn kautta päässyt vuosien varrella seuraamaan. Tästä olen antanut ja annan jatkossakin palautetta suoraan myös työntekijöille. Se, että lapsi saa varhaiskasvatuksesta työpäiväni aikana perushoidon lisäksi myös laadukasta pedagogista opetusta, on asia, jota on vaikea suoraan rahalla mitata. Työhyvinvointiin liittyvät monet seikat; työilmapiiri, sisäilmaltaan terveet työskentelytilat ja tarpeellinen määrä työntekijöitä vaikuttavat varmasti varhaiskasvatuksen vetovoimaan enemmän, kuin minimaalinen palkankorotus. Kuitenkaan, tästä huolimatta, varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkataso ei saa jäädä ainakaan kovin massiivisesti jälkeen ympäryskunnista. Priorisoisin myös tähän tarvittaessa.

Käsittääkseni tällä hetkellä ei ole kroonista pulaa henkilöstöstä. Jokainen menonlisäys tulee miettiä tarkkaan. Tarpeen ja tilanteen mukaan tällaiset päätökset tulee kuitenkin aina arvioida. Ensiksi on aina mietittävä, mitä nykyisillä resursseilla kyetään tekemään, ja onko esimerkiksi erillinen erityisluokka tässä(kin) asiassa parempi, kuin ns. integroitu opetus.

Jos kunnan taloustilanne on heikko, tulee jokaista talouslohkoa kyetä tarkastelemaan kriittisesti, kokonaismenot ja -tulot on summattava yhteen, ja katsottava, mistä olisi järkevää karsia. Itse olen kuitenkin vahva kulttuurin puolestapuhuja, ja teattereiden sekä orkestereiden saamat kunnalliset tuet ovat määrällisesti paljon pienempiä kuin monet muut kunnan ylläpitävät seikat, ettei tällaisesta karsimalla paljoa hyödy. Mikäli teattereilla ja orkestereilla tms. on edelleen samanlaista kysyntää, mitä tälläkin hetkellä on, en suhtaudu myötämielisesti näihin karsintakohteina. Kulttuuri on olennainen osa kansakunnan identiteettiä, ja lasten ensimmäinen kosketus kulttuuriin (kuvataiteet, musiikki, teatteri) lähtee aina kuntatasolta. Tällaisen alasajo on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.

Kirjastot ovat tärkeä osa suomalaista sivistystä, ja olen äärimmäisen ylpeä Kirkkonummen keskustakirjasto fyyristä. Lähikirjastojen säilyminen on suotavaa, mutta jos priorisointia on tehtävä, on voitava tarkastella, paljonko lähikirjastojen käyttöaste on, ja voiko kirjastoja laittaa esimerkiksi koulujen yhteyteen, jolloin saadaan tilankäytöllistä synergiahyötyä. Voisiko kirjastoautopalveluja tiivistää, jos lähikirjasto lakkautetaan? Onko alueen ihmisillä jotain muuta kokoontumispaikkaa, jos kirjasto viedään? Kuinka paljon voidaan säästää kirjaston automatisoinnilla ja sähköisellä kulkukortilla kirjastoon? Kaikkialle ei voida kirjastoa rakentaa, mutta jos säästetään, tulisi toki selvittää ensiksi, millä edellytyksillä ja missä muodossa kirjastotoimintaa voisi mahdollisesti jatkaa.

Lähtökohtaisesti veroja ei saa nostaa. Suomen kokonaisveroaste on kansainvälisesti vertaillen korkea. Vuonna 2024 Suomen veroaste oli 42,5 prosenttia. Tämä asettaa Suomen OECD-maiden joukossa kolmanneksi korkeimmalle sijalle Tanskan ja Ranskan jälkeen. (Veronmaksajain keskusliitto.) Espoolla on jo nyt kilpailuetua Kirkkonummeen nähden matalamman veroprosentin ansiosta. Kuntatasolla tulee pitää huoli siitä, että ihmiset saavat pitää mahdollisimman suuren osan palkastaan. Ihmisen oikeus vaurastua ja saada palkinto ahkeruudestaan on minulle itseisarvo, ja verotuksen nostolle pitää aina miettiä parempia vaihtoehtoja, kuten menojen karsiminen tai lisäinvestointien houkutteleminen.

Kuntaani pitää houkutella kaikkia sellaisia investointeja, jotka tuottavat kunnalle lisäarvoa. Prysmian Kirkkonummella on oikea jättipotti, samoin Microsoftin datakeskushanke. Henkilökohtaisesti suhtaudun investointeihin myönteisesti, koska palvelut rahoitetaan veroilla, joita saadaan investoinneista. Tuulivoiman kanssa tulee olla tarkkana, koska massiiviset tuulimyllyt voivat pilata maiseman ja niistä saatava taloudellinen hyöty on viime aikoina ollut valtakunnallisesti laskusuunnassa. Luonnon kannalta parasta ja energiatehokkainta vihreää siirtymää ovat mielestäni modulaariset pienydinvoimalat, jotka eivät pilaa maisemaa, ovat turvallisia, puhtaita ja varmatoimisia. Näiden käyttöönottoa tulee Kirkkonummen tulevaisuudessa aktiivisesti edistää.

Tämä on vähän monitahoinen asia, minkä vuoksi vastasin "jokseekin samaa mieltä". Sosiaalityöntekijänä ja vuosituhannen alussa Itä-Helsingissä asumisneuvojana toimineena en näe asuinalueiden eriytymisessä juurikaan hyviä puolia, koska tietyistä lähiöistä alkaa Suomessakin oikeasti olla vaikea ponnistaa eteenpäin, vaikka halua olisikin. Toisaalta en pidä myöskään mistään "narkomaanit lapsiperheiden keskelle" -tyyppisestä politiikasta. Vaikka tällaisella tarkoitetaan hyvää, on vaikutus täysin päinvastainen. Huumeidenkäyttäjät eivät lähtökohtaisesti halua mennä lapsiperheiden keskelle erottumaan joukosta, ja toisaalta turvattomuus lisääntyy keskiluokan asuinalueilla, mikä aiheuttaa sitten keskiluokan paon toisaalle. Asumispolitiikan on oltava pragmaattista sopivassa suhteessa.

Kirkkonummen on pyrittävä saamaan muuttovoittoa vähän kaikkialta, myös ulkomailta. Muuttovoittoa ei kuitenkaan tule haalia hinnalla millä hyvänsä tai minkälaista tahansa. Kirkkonummi on pientalovaltainen kunta pk-seudun kupeessa, ja profiloituu erityisesti lapsiperheiden muuttokohteena. Kirkkonummen tulee houkutella ihmisiä, jotka käyvät töissä, yrittävät, opiskelevat tai tekevät jotain muuta järkevää. Kirkkonummen tulee houkutella mielestäni lähtökohtaisesti työperäistä maahanmuuttoa ulkomailta. Toisaalta Kirkkonummella on myös kokemuksia hyvin integroituneista pakolaisryhmistä, kuten kosovolaiset, eritrealaiset sekä viimeisimmäksi ukrainalaiset. Espoosta ja Vantaalta muutetaan Kirkkonummelle osin maahanmuuton lieveilmiöitä pakoon, eikä niitä saa päästää juurtumaan Kirkkonummelle.

Tämä on vähän outo kysymys, koska tässä ei määritellä, mitä ovat "luontoalueet". Kun Tolsaan rakennettiin joitain vuosia sitten radan varteen runsaasti kerrostaloja, niin kyllä se ns. luontoon rakennettiin, koska metsää kerrostalojen tieltä kaadettiin. Lähtökohtaisesti rakentaminen tapahtuu useimmiten alueelle, jolla on jonkinlaista luontoa. Täydennysrakentamista voidaan tehdä jo rakennetuille alueille, mutta esimerkiksi Killinmäen seutu on sellainen, johon sopisi hyvin pientaloja uudeksi asuinalueeksi. Mikäli kysymyksellä viitataan siihen, että pitääkö Kirkkonummella suojata joitain alueita rakentamiselta kokonaan, tulee miettiä alue kerrallaan. Selkeät virkistysalueet voidaan jättää rakentamisen ulkopuolelle.

Verojen korottaminen on loputon suo, eikä verojen korottaminen koskaan oikein kannusta järkeistämään toimintaansa. Koska Suomessa on jo nyt yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteita ja matala talouskasvu, ei suomalaisten verorasitusta voida merkittävästi enempää nostaa. Nyt pitää alkaa ensisijaisesti miettiä, mitä nykyisin käytettävissä olevilla resursseilla (rahalla) pystytään tuottamaan, ja toissijaisesti, mistä resursseja saadaan lisää.

Lähtökohtaisesti kyllä. Mielestäni Suomessa on liikaa vallalla ajatus, että on ongelma, että joku on rikas. Mielestäni on erittäin suuri ongelma, että kukaan on köyhä. Ihmisellä tulee olla oikeus vaurastua työllä tai yrittämisellä, ja toisaalta ihmisellä tulee olla oikeus jättää omaisuutta kuoleman jälkeen myös perillisilleen ilman, että siitäkin rangaistaan verotuksella. Suomessa tuloerot ovat maailman pienimpiä, eivätkä ole kasvaneet vuoden 2000 jälkeen. Jokainen, joka ihannoi pieniä tuloeroja, voi katsoa esimerkiksi pienten tuloerojen Kuubaa, ja miettiä, olisiko sellainen yhteiskuntajärjestelmä jotain, johon pyrkiä? Mielestäni ei.

Lähtökohtaisesti valtion tulee pysyä mahdollisimman kaukana markkinoiden toiminnasta. Tästä poikkeuksena tietynlainen ympäristölainsäädäntö ja esimerkiksi kartellien ja monopolien estäminen.

Kyllä. Vaikka sosiaaliturvan ehtoja on viime vuosina kiristetty, niin edelleen täällä pystyy elämään ilman työntekoa, ja suhteellisen kalliilla asuinalueilla. Näen työssäni paljon hädänalaisia ihmisiä, joihin leikkaukset sattuvat syvästi, mutta valitettavasti edelleen myös heitä, jotka ovat valinneet tuilla elämisen vapaaehtoisesti, ja jotka vievät legitimiteettiä koko järjestelmältä.

Kyllä. Valtion tai kuntien tulee sekaantua vapaisiin markkinoihin mahdollisimman vähän. Valtion perustamat tehtaat saattoivat olla perusteltuja aikana, jolloin Suomi oli ns. kehittyvä maa, ja pääomia ei yksityisellä sektorilla ollut. Tästä on kauan. Valtion tai kuntien omistamat yritykset voivat tulla kyseeseen ainoastaan tietyissä luonnollisen monopolin (sähköverkot, vesilaitokset) tapauksissa tai sellaisissa tapauksissa, joissa niillä on merkittävää turvallisuuspoliittista merkitystä. Esimerkiksi pesulatoiminta ei kuulu millään tavalla kunnalle.

Lähtökohtaisesti samaa mieltä. Lapseni täällä Kirkkonummella kasvavat jo täysillä sellaiseen yhteiskuntaan, jossa on luonnollista, että kavereiden taustat ovat Kosovossa, Virossa, Venäjällä, Ukrainassa, Brasiliassa, Bulgariassa tai vaikkapa Turkissa. Maahanmuutto ei kuitenkaan saa olla "kaikki tai ei mitään" tai "hinnalla millä hyvänsä" -tyyppinen punavihreä ratkaisu, jossa maahanmuuton ongelmat (jotka eivät johdu vastaanottavasta yhteiskunnasta) halutaan kieltää tai lakaista maton alle. Sixten Korkman sanoi osuvasti Ylen haastattelussa: meidän pitää pystyä myöntämään ja käymään kahta samanaikaista keskustelua ongelmista, jotka ovat toisistaan erillisiä; rasismista ja toisaalta siitä, että maahanmuutto itsessään voi tuoda mukanaan ongelmia.

En erityisemmin pidä siitä, että uskonto määrittelisi lainsäädäntöä. Hallintovallan tulee olla mahdollisimman neutraali ja sekulaari. Fakta kuitenkin on, että kulttuuriperimämme ja länsimaiset valistuksen arvot perustuvat kristilliseen arvopohjaan, halusimme tai emme. "Kristilliset arvot" ei ole tässä sen kummemmin määritelty, mutta jos se tarkoittaa ahdasmielistä arvokonservatiivisuutta, en ole niiden kannalla, mutta jos se tarkoittaa armollisuutta toisia kohtaan ja heikoimmista huolehtimista, ovat ne ihan hyvä lähtökohta politiikan teolle.

En oikein mielelläni lähde tähän keskusteluun, en pidä identiteettipolitiikasta. Biologisia sukupuolia on kaksi, se on puhdas tieteellinen fakta, eikä mielipidekysymys. Samoin, että miehet eivät voi synnyttää, tai miehillä ei ole kuukautisia. Biologiseksi mieheksi syntyneet eivät todellakaan saa mielestäni osallistua naisten urheilulajeihin. Mutta koettu sukupuoli on asia erikseen. Jos joku kokee olevansa muunsukupuolinen tai jotain muuta, ei siitä kenellekään mitään haittaa ole. Asiaa ei kuitenkaan mielestäni saa karnevalisoida siten, että sukupuolia vaihdellaan trendien mukaan tai vaikkapa minä pääsisin ilmoitusasiana naisten pukuhuonetiloihin. Se on mielestäni jopa hieman loukkaavaa oikeita transihmisiä kohtaan. Kyllä tänne erilaisuutta mahtuu, mutta tässä on noudatettava järkeä.

En lähtökohtaisesti ole samaa mieltä. Lasten tulee kyllä oppia, tarvittavassa määrin, tottelevaisuutta, käytöstapoja ja auktoriteettien kunnioitusta (olen itse hyvin perinteinen kasvattaja esim. pöytätapojen tai vanhemmille ihmisille puhumisen suhtaan), mutta en sanoisi, että nämä ovat tärkeimmät arvot. Tärkeintä on mielestäni opettaa lapsia olemaan empaattisia toisia kohtaan, kyseenalaistamaan tarvittaessa ja ajattelemaan omilla aivoillaan.

En tiedä, mitä kysymyksellä oikein haetaan, mutta näkisin, että päästöjen vähentäminen on joka tapauksessa tulossa tavalla tai toisella, ihan vaan teknisen kehityksen myötä. Pienydinvoima ja muut ekologiset energianlähteet tekevät tuloaan. Laitteet ovat energiatehokkaampia jne. Mielestäni päästötavoitteita ei kuitenkaan pidä vetää liian tiukaksi; suomalaiset ajavat keskimäärin 10-15 vuotta vanhoilla, noin 5000 euroa maksavilla autoilla. Puheet esimerkiksi siitä, että jossain saisi ajaa vain sähköautolla, ovat mielestäni hyvin ylimielisiä ja elitistisiä. Autokanta sähköistynee kyllä, mutta se tapahtuu isommin vasta hintojen laskettua reilusti.

Maailman väkiluku on 1. tammikuuta 2025 Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston mukaan 8,09 miljardia ihmistä. Suomen väkiluku on tästä prosentteina 0,07. Se häviää marginaaliin, ja maailman mittakaavassa kukaan ei periaatteessa juurikaan huomaisi suomalaisten katoamista maapallolta, jos puhtaasti numeroita katsotaan. Suomen ja suomalaisten etua ei viime kädessä aja kukaan muu kuin suomalainen. Siksi Suomi ja Suomen kansa sekä Suomessa asuvien ihmisten asiat on aina lähtökohtaisesti asetettava kaiken muun edelle. Suomalaisilla ei ole loppujen lopuksi mitään muuta. Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa muiden ihmisryhmien tai kansojen halveksuntaa tai ylenkatsontaa, mutta oman kansan etujen puolustamisen ei sitä tarvitse todellakaan olla.

Tämä on vaikea kysymys. Tuhottua ympäristöä ei koskaan saada välttämättä takaisin, mutta mielestäni minkäänlaista talouskasvua on vaikea saada aikaiseksi ilman, että ympäristöä tuhotaan, tai ainakin muutetaan, aina jonkin verran. Periaatteessa ympäristöä täysin tuhoamaton elintapa vaatisi väestömäärän radikaalia laskua ja palaamista 1800-luvun agraariyhteiskuntaa. Lisäksi sanapari "ympäristön etu" on hyvin monitulkintainen. Se voi tarkoittaa eri asiayhteyksissä hyvin erilaisia asioita. Ympäristölainsäädäntö on sitä varten, että talouskasvu ja työpaikkojen luominen olisi mahdollista siten, että ympäristöä ei kuormitettaisi kohtuuttomasti.

Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Olen jonkin sortin klassinen liberalisti, ja vapaus on minulle eräänlainen itseisarvo. Demokraattisen ja vapaan yhteiskunnan peruspilareita on vallan hajauttaminen ja liian keskitetyn vallan välttäminen. Toisaalta en kannata esimerkiksi jatkuvia kansanäänestyksiä joka asiasta, vaan pidän edustuksellista demokratiaa suhteellisen toimivana tapana järjestää asiat. Tärkeintä on, että mahdolliset huonot päättäjät voidaan heittää aina tulevissa vaaleissa ulos. Poikkeusoloissa, kuten sodan uhan ollessa päällä, vallan keskittäminen ja vahva johtajuus on välttämätön, jos valtiota uhkaa eksistentiaalinen uhka ulkoapäin.

Tehoton aluepolitiikka on rajallisten resurssien väärinkäyttöä. Elinkeinorakenteen muutos on jo viimeiset sata vuotta ajanut ihmisiä kaupunkeihin tai tietyille alueille, eikä tätä tule tarpeettomasti hidastaa, koska lopputulos on joka tapauksessa sama.

Koko maailma kaupungistuu, ja Suomi sen mukana. Kaupungistuminen on hyvä asia ja luo elinvoimaa myös maaseudulle. Aina on ihmisiä, jotka rakastavat asua maalla, ja jokaiselle pitää sallia haluamansa asumismuoto ja asuinpaikka. Yksilön vastuu on kuitenkin pitää huoli, että hänellä on esim. tarvittavat mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoa, jolla tulee toimeen, jos tekee ratkaisun asumisesta kauempana.