Aiski Ryökäs

Kännyköiden käytön rajoittaminen koulussa tunneilla olisi kokeilemisen arvoista. En kannata totaalikieltoja koulujen välitunneille, koska älypuhelin on monelle tarpeellinen jo yhteydenpidon ja tuen saamiseksi. Tässä on paljon tehtävää valtion ja myös EU:n tasolla, somejättien säännöstelystä kansalliseen lainsäädäntöön.

Naisvaltaiset matalapalkka-alat ovat palkkakuopassa, ja sen korjaamiseksi eivät pelkät kiitokset riitä. Alan vetovoimaa parantaa parempi palkkaus.

Yksi kunnan tärkeimpiä tehtäviä on laadukkaan koulutuksen tarjoaminen. Sen vaikutus seuraa lasta koko hänen elinikänsä läpi. Siihen kannattaa satsata.

Itse kannatan enemmin verotuksen nostamista oikeudenmukaisesti.

Maksuttomia, julkisia tiloja tarvitaan kaupunkiin ylipäätään lisää. Kirjastot ovat yksi merkittävimmistä maksuttomista, julkisista tiloista, jotka rohkaisevat itsenäiseen ajatteluun ja sivistykseen. Lisää kirjastoja kaupunkilaisten elämään! Lähikirjastot ovat keskeisiä myös alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta.

Veroilla pidetään pystyssä hyvinvointivaltiota. Siksi niiden kerääminen on suoraan yhteydessä peruspalvelujen toimivuuteen myös kuntatasolla. Jos menolisäyspaineet johtuvat siitä, että peruspalveluihin ei riitä rahaa, silloin veroja täytyy korottaa oikeudenmukaisesti. Ne, joilla on riittämiin, voivat maksaa hiukan lisää, jotta muiden arjen peruspilarit turvataan kaikille.

Investointien rinnalla kokonaisenergiankulutusta pitäisi madaltaa. Kuntien ei pitäisi alkaa kilpailla investoinneista esim. sääntelyä purkamalla tai veroja laskemalla.

Ehdottomasti samaa mieltä. Emme tarvitse rikkaiden alueita, ja alueita joita toiset välttelevät öisin. Alueellinen tasa-arvo hyödyttää jokaista helsinkiläistä ja tekee koko kaupungista viihtyisämmän ja turvallisemman.

Kyllä. On päivänselvää, että elinvoiman, työntekijöiden, ja uusien yritysten lisäksi maahan muuttaneet tuovat meille ymmärrystä, osaamista, monimuotoisuutta, ja ollaanpa rehellisiä: parempaa ruokaa. Kuntien tulee totta kai huolehtia, että yhteiskunnan rakenteellista rasismia puretaan, ja että luomme yhdessä tänne muuttaneiden kanssa tulevaisuuden Helsinkiä tasavertaisesti.

Kysymyksenasettelulla on näemmä valitettavasti etsitty vastakkainasettelua lähimetsien ja kohtuuhintaisen asumisen välillä. Helsingissä on hakattu lähimetsiä liian paljon, ja samalla kohtuuhintaista asumista pitää olla tarjolla enemmän. Aloitetaan siis korjaus- ja täydentämisrakentamisesta, ja uudistetaan esim. vajaakäytössä olevat teollisuusalueet asuntokäyttöön. Pidetään myös huolta siitä, että rakentaminen todella luo lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

Ihmiset muuttavat Helsinkiin monista syistä, ja on hyvä, että kaupunki houkuttaa. Mielestäni olennaisempi kysymys on, miten saamme tämän tapahtumaan kestävästi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Vuonna 2023 Helsingissä oli 325 autoa 1000 asukasta kohti, mutta katutilasta 63% on autoille. Meidän olisi korkea aika alkaa suunnitella kaupunkia ihmisille eikä autoille. Sitä varten täytyy mm. lisätä pyöräilijöiden ja kävelijöiden tilaa, vahvistaa kaupunkitilan ja katujen esteettömyyttä, parantaa merkittävästi julkista liikennettä ja laskea julkisen liikenteen lippujen hintoja. Samalla tulee tietenkin myös turvata autolla kulkeminen niille, joiden erityistarpeet sitä tarvitsevat, esim. vammaisten ihmisten esteettömän liikkumisen turvaamiseksi.

Huumeidenkäyttö ei lakkaa sillä, että siltä suljetaan silmät. Se lakkaa kunnollisilla päihdepalveluilla ja inhimillisellä sosiaalipolitiikalla. Käyttöhuoneet tuovat turvallisuutta sekä päihteiden käyttäjille, että vähentävät huumeiden käyttöä julkisissa tiloissa.

Terveydenhuolto jakaa jo nykyisellään ihmiset kahden kerroksen väkeen työterveyshuollon tarjoaman ohituskaistan vuoksi. Julkisen terveydenhuollon asiakaskunnissa korostuvat monisairaat ja pienituloiset. Olisi sosiaalisesti kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista nostaa heidän kustannuksiaan terveyskeskusmaksuilla.

Peruspalvelujen on pakko toimia, sillä muuten ongelmat ja vaivat kasautuvat ja päätyvät kuormittamaan erikoissairaanhoitoa. Mutta erikoissairaanhoitokin on vedetty niin tiukoille, että sieltä säästäminen olisi jo epäinhimillistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on yksinkertaisesti liian pieni, ja se pitää ratkaista valtakunnan tasolla.

Ei kahta kysymystäkään, etteikö pitäisi. Menkkaköyhyys on todellinen ongelma, niin tulotason kuin tasa-arvon kannalta. Tämä on erinomainen ratkaisu siihen.

Kuntien menoilla katetaan täysin keskeiset peruspalvelut, ja kunnan menoleikkaukset heijastuvat useinmiten suoraan sen asukkaiden elämänlaatuun. Niiden kattava tarjonta kohtuuhintaisesti on merkittävä yhdenvertaisuuskysymys. Verojen tarkoitus on varmistaa hyvinvointivaltion peruspilareiden kestävyys, ja siihen niitä täytyy myös käyttää.

On myytti, että suuret tuloerot tarvitaan ahkeruudesta tai lahjakkuudesta palkitsemiseen. Jos näin olisi, miksi lahjakas opettaja tai ahkera siivooja eivät sitten näe kiitosta tuloissaan? Tällä myytillä vain oikeutetaan suurten tuloerojen kasvaminen.

Talousjärjestelmässä on valuvikoja, jotka perustuvat eriarvoisuuden kasvattamiselle ja varallisuuden keskittämiselle. Markkinat eivät niitä valuvikoja korjaa, joten valtioiden täytyy säännellä niitä vahvemmin.

Oikea ongelma on sosiaaliturvan alikäyttö.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Jos itse määrittelisin kristilliset arvot, lukisin siihen mukaan arvoja kuten lähimmäisenrakkaus, empatia ja solidaarisuus, jotka ovat toki loistavia arvoja myös päätöksenteon pohjalle – mutta ei siksi, että ne perustuisivat mihinkään tiettyyn katsomukseen. Oletan kysymyksenasettelun viittaavaan kristilliskonservatiivisiin arvoihin, joista en perusta.

Kyllä. Niin työelämässä, lainsäädännössä, asenneilmastossa, nuorille suunnatussa toiminnassa, julkisissa palveluissa kuin esim. transhoitoihin pääsyssä. Sateenkaarivähemmistöihin kuuluvien syrjintä on edelleen järkyttävän yleistä. Ei ole muilta pois, että kaikki saavat elää omana itsenään avoimesti ja turvassa.

Auktoriteettien haastaminen, itsenäinen ajattelu ja toisista välittäminen kuuluisivat omaan top kolmoseeni.

Tottakai. Me olemme kaikki tällä planeetalla yhteisesti pulassa, jos kaikki eivät tee parastaan.

Ei kiitos tunkkaiselle nationalismille. Se ei johda kuin poteroitumiseen, viholliskuviin ja siihen, että ihmisiä kuolee EU:n rajoille meidän harjoittamamme rajapolitiikan takia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö meidän tulisi ottaa ulko- ja turvallisuuspoliittisia uhkia vakavasti, totta kai pitää. Jokaisen ihmisarvon kunnioittaminen täytyy olla myös sen politiikan ydin, jotta emme kadota ihmisyyttä kovinakaan aikoina.

On kylmä fakta, että jos ympäristötoimia ei tehdä, se tulee kaikille paljon kalliimmaksi. Kysymys ei siis ole että pitääkö niitä tehdä, vaan miten ne tulee tehdä, ja siinä ainoa kestävä tie on sosiaalisesti oikeudenmukainen muutos.

Johtaja voi olla vahva ihan ilmankin, että hänen täytyy osallistua tähän tällä hetkellä kansainvälisesti trendaavaan demokratian heikentämiseen ja sääntöperäisen järjestelmän murentamiseen. Meillä on säännöt ja lait paikallaan myös siksi, että johtajat eivät saisi tehdä aivan mitä haluavat. Hyvä niin.

Suomi on erittäin harvaan asuttu maa, ja valitettavasti ei ole taloudellisesti realistista pitää aivan joka kolkkaa asuttuna. On kuitenkin huomattava, että esim. Itä-Suomen elinvoima on Suomelle myös turvallisuuskysymys.

Se on ennen kaikkea fakta, enemmän kuin hyvä tai huono asia. Sen kanssa täytyy siis tulla toimeen. Siksi hyvä kaupunkipolitiikka on niin olennaista!