Antti Regelin

Kouluissa tulee kieltää puhelimet opetuksen aikana. Välitunneilla puhelimien käyttöä tulee myös rajoittaa, mutta ei mielestäni täysin kieltää. Ruokailun ajaksi puhelinten käyttö on rajoitettava. Liiallinen ruutuaika on haitallista. On huomioitava, että puhelimia voidaan tarvita yhteydenpitoon huoltajien kanssa koulupäivän aikana, sekä muun muassa terveyden ylläpidossa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön houkutteluun tulee panostaa, mutta palkankorotusten on oltava maltillisia. Pyrkisin panostamaan työoloihin ja osaamiseen. Laadukkaasta opettajankoulutuksesta ja riittävistä koulutusmääristä on huolehdittava, jotta kaikkiin varhaiskasvatusyksiköihin riittää koulutettua ja kelpoista henkilökuntaa.

Koulutukseen tulee investoida, ja siihen tulee erityisesti keskittää kunnan varojen käyttöä. Oppimista ja osallistumista tukevat opetusjärjestelyt vaativat riittävän pieniä opetusryhmiä, jakotunteja ja oppilaiden tuen tarpeen huomioimista sekä ryhmäkoossa että opettajien, erityisopettajien ja avustajien määrässä. Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää mikäli sille on tarve, ja mikäli kaupungilla on siihen varaa ilman veronkorotuksia. Helsingissä meidän ei tarvitse korottaa verotusta voidaksemme panostaa koulutukseen.

Helsinki on kohtalaisen varakas kunta, ja Helsingin tulee tukea teattereita, orkestereita ja kulttuuria. Mikäli kunnan taloustilanne heikkenisi merkittävästi, on kaikkia menovähennyksiä voitava tarkastella. Kulttuurin rahoitusjärjestelmiä tulisi kehittää monipuolisemmiksi.

Kirjastot ovat olennainen osa toimivaa hyvinvointivaltiota ja demokratiaa. Ne tarjoavat kaikille yhdenvertaisen pääsyn tietoon, sivistykseen ja kulttuuriin tulotasosta riippumatta. Tarkastelisin itsepalveluaikojen lisäämistä ja digitaalisten palveluiden kehittämistä kirjastoissa.

Veronkorotukset eivät ole lähtökohtaisesti tavoiteltavia. Poikkeuksena tästä päästö- ja haittapohjaiset verot, ja "saastuttaja maksaa" periaate. Kuitenkin, ne ovat parempi vaihtoehto kuin leikata lyhytnäköisesti keskeisistä hyvinvointipalveluista tai yhteiskunnallisista toiminnoista. Kuntaveron korottaminen voi heikentää kunnan kilpailukykyä.

Kuntien kannattaa panostaa erityisesti vihreään siirtymään kytkeytyvään teollisuuteen, kuten uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän teknologiaratkaisujen tuotantoon. Teollisuus on avainasemassa vihreän siirtymän edistämisessä, ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii investointeja.

Asuinalueiden haitallisen eriytymisen ehkäisy on keskeistä kuntien ja kaupunkien kehittämisessä. Eriytymistä torjutaan tehokkaimmin eri asumismuotoja yhdistävällä asuntopolitiikalla, turvaamalla jokaiselle alueelle laadukkaat lähipalvelut sekä suunnittelemalla kouluverkko hyvin.

Kunnat tarvitsevat kansainvälistä osaamista ja työvoimaa pärjätäkseen globaalissa kilpailussa. Helsingin tulee ottaa aktiivinen rooli työperäisten maahanmuuttajien houkuttelussa että heidän kotoutumisensa tukemisessa.

Kaupunkien kasvu tulee toteuttaa kestävästi niin, että luontoarvot säilyvät ja kaupunkirakenne tiivistyy järkevästi. Tämä on mahdollista ilman merkittävien luontoalueiden rakentamista. Helsingissä on nykyiselläänkin rakennettua ympäristöä alikäytöllä (esim. Pitäjänmäen alue), ja esimerkiksi pitkäaikaisesti tyhjiä toimistokiinteistöjä tulee kaavoittaa asuinkäyttöön yli luontoalueiden rakentamisen.

Helsinki kasvaa nopeasti ja hallitusti. On kuitenkin tunnistettava, että tietyillä asuinalueilla syntyy ei-toivottuja ilmiöitä nopeiden alueiden muutosten myötä ja niihin on puututtava. Haluan että Helsinki kasvaa jatkossakin, etenkin aineettomien hyödykkeiden ja palveluiden sekä korkeampien rakennusten myötä.

Helsinki tarvitsee lisää kauniita ja aikaa kestäviä rakennuksia. Kaavoituksella on pyrittävä edistämään asukkaita viihdyttävämpää kaupunkiympäristöä. Monet kaupunkilaiset kokevat perinteiset rakennusmuodot viihtyisämmiksi ja esteettisesti miellyttävämmiksi. Arkkitehtuurin tulisi palvella ihmisiä ja heidän arkeaan, ei pelkästään taloudellisia tai teknisiä tavoitteita.

Nastarenkaiden käyttöä kannattaa välttää tien kulumisen, uusimistarpeen, katupölyn ja mikromuovipäästöjen vähentämiseksi. En kuitenkaan suosi niiden tiukkaa kieltämistä. Nastarenkaiden tarve Helsingissä on pitkälti korvattavissa kitkarenkailla.

Kannatan että ensi valtuustokaudella tehdään pitkän aikavälin päätös aiheesta, mutta en kannata tulevan valtuustokauiden aikana rajoitusten toimeenpanoa. En ole suorien kieltojen ystävä, ja mikäli sellaisia tehdään, on ne tehtävä todella ennakoitavasti. Mielestäni Helsingissä olisi tarpeen harkita jonkin muotoista polttomoottoriajoneuvojen kieltoa 2040 mennessä. Aiemmin keskusteltu 2035 tulee nopeasti, ja 2040 voisi antaa asukkaille tarvittavaa lisäaikaa sopeutua muutokseen.

Huumeiden käyttöhuoneet ehkäisevät kuolleisuutta ja sairastavuutta. Käyttöhuoneita on useassa Euroopan maassa ja ne sijaitsevat yleensä alueilla, joilla huumeiden käyttö julkisissa tiloissa on tavallista. Käyttöhuoneiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin. Käyttöhuoneissa tehtävällä voidaan myös ohjata käyttäjiä avun piiriin ja kohti terveellisempiä elämäntapoja.

Helsinki ei peri terveyskeskusmaksuja, mikä on pienituloisille erittäin merkittävä myönteinen tekijä hoitoon hakeutumisessa. En kannata terveyskeskusmaksujen käyttöönottoa.

Ennaltaehkäisy ja hyvät peruspalvelut ovat hyvä keino vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia tulevaisuudessa.

Kannatan ilmaisten kuukautistuotteiden tarjoamista nuorille, mutta priorisoisin 18v asti. Kannatan myös kuukautistuotteiden 0% alv kantaan siirtoa. Keskittyisin ensisijaisesti tarjoamaan vielä parhaat keinot kuukautisköyhyyden poistamiseen alaikäisiltä.

Veronkorotukset eivät ole lähtökohtaisesti tavoiteltavia. Poikkeuksena tästä päästö- ja haittapohjaiset verot, ja "saastuttaja maksaa" periaate. Kuitenkin, ne ovat parempi vaihtoehto kuin leikata lyhytnäköisesti keskeisistä hyvinvointipalveluista tai yhteiskunnallisista toiminnoista.

Liian suuret tuloerot lisäävät turvattomuutta ja syrjäytymistä sekä heikentävät kaikkien hyvinvointia, myös taloudellisesti paremmassa asemassa olevien. Suomessa on jo kuitenkin korkea tuloverotus, ja ahkeruudelle tarvitaan paremmat kannustimet. Tavoitteena tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään. Kaikilla on erilaiset lähtökohdat. Samaan aikaan tarvitaan sopivat kannustimet että ihmiset voivat kukoistaa. Liian suuret tuloerot eivät ole oikeudenmukaisia tai yhteiskunnan edun mukaisia. Vaikka markkinataloudessa syntyy väistämättä jonkin verran tuloeroja, niitä tulee aktiivisesti tasata ja varmistaa kaikille ihmisarvoinen elämä.

Valtiolla on tärkeä rooli markkinoiden toiminnan ohjaamisessa ja säätelyssä, mutta sen ei pidä liikaa puuttua markkinamekanismeihin. Toimiva markkinatalous on tärkeä osa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Ilmastokriisi ja luontokato vaativat kuitenkin myös fiksua sääntelyä, sillä usein saastuttaja ei maksa päästöistään. Ihannetilanteessa murros tapahtuisi julkisen sääntelyn vauhdittamana markkinaehtoisesti ja ilman yritystukia, mutta koska ilmastonmuutos ja luontokato ovat nopeasti eteneviä ja elämää uhkaavia kriisejä, on käytettävä kaikkia mahdollisia työkaluja niiden ratkaisemiseksi.

Kannustinloukkuja tulee aktiivisesti purkaa. Samaan aikaan, niille jotka sosiaaliturvaa tarvitsevat, se on turhan vaikeaa ja usein byrokraattista, uuvuttavaa ja lannistavaa. Sosiaaliturvaan on tarpeen palauttaa suojaosa, ja muita elementtejä jotka kannustavat työntekoon.

Julkisella omistuksella voidaan turvata yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluita, kuten energiantuotantoa, vesihuoltoa ja joukkoliikennettä. Näissä palveluissa julkinen omistus on perusteltua.

Suomen ja Helsingin monikulttuuristuminen on myönteinen asia, joka tuo mukanaan uutta osaamista, uusia näkökulmia ja rikastuttaa yhteiskuntaamme monin tavoin. Helsingin monikulttuuristuminen tuo mukanaan uutta osaamista, uusia näkökulmia ja rikastuttaa yhteiskuntaamme monin tavoin. Lisäksi se rikastuttaa kunnan elinvoimaa ja kulttuuria.

Minulle ei ole merkityksellistä minkä nimisen katsomuksen alla arvoja ajetaan, kunhan arvot perustuvat ihmisten tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja vapauteen elää haluamallaan tavalla vahingoittamatta muita. Näiden periaatteiden on oltava päätöksenteon lähtökohtana riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta.

Kunnan ja Helsingin on oltava turvallinen ympäristö kaikille vähemmistöihin kuuluville. Kunnan velvollisuus on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä välittää erityisesti vähemmistöille positiivisen viestin siitä, että heidät hyväksytään ja heitä arvostetaan.

Lapsia pitäisi kasvattaa ensisijaisesti tottelevaisuuden sijaan kriittiseen ajatteluun ja vastuun kantamiseen. On eri asia opettaa lapselle säännöistä, rajoista sekä muiden kunnioittamisesta, kuin opettaa tottelevaisuutta.

Suomen tulee näyttää esimerkkiä ja olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa - tämä luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Poliitikkojen tehtävä on varmistaa, että toimenpiteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä ja kaupunkilaisten kustannuksia mahdollisimman vähän nostavia, mieluusti niitä laskevia. Muuten meillä on vaarana että ihmiset kääntyvät enevissä määrin ympäristötoimia vastaan. Ilmastokriisin kiireellisyys vaatii kaikilta nopeita toimia, myös kunnilta. Varhaisella toiminnalla saadaan kilpailuetua ja säästöjä pitkällä aikavälillä, etenkin kun ilmastonmuutokseen joudutaan pitkällä aikavälillä sopeutumaan kaupungeissa.

Suomi on osa Euroopan Unionia, ja Eurooppalaiselle politiikalle on yhä suurempi tarve etenkin alati muuttuvan maailmanpoliittisen tilanteen takia. Mielestäni Suomen etu on vahva ja yhtenäinen demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja yksilönvapauksia kunnioittava EU.

Vihreän talouspolitiikan päämäärä on samanaikaisesti kohentaa ihmisten hyvinvointia sekä talouden -ja ympäristön tilaa. Talouskasvun ja ympäristön ei tarvitse olla vastakkain, vaikka talouden irtikytkentä luonnonvarojen käytöstä onkin haastavaa. Taloudelliselle toiminnalle pitää olla planetaariset rajat. Ekologisesti kestävä kasvu on mahdollista ja tavoiteltavaa. Tarvitsemme investointeja puhtaaseen energiaan, kiertotalouteen ja kestävään liikkumiseen.

Vahva johtajuus ei voi perustua sääntöjen rikkomiseen, sillä se murentaa demokratian ja oikeusvaltion periaatteita. Vahvaa johtajuutta kuitenkin tarvitaan muuttuvassa maailmassa, mutta hänen on toimittava valtaoikeuksiensa rajoissa.

Kaupungistuminen ja kaupunkeihin voimavarojen keskittäminen on lähtökohtaisesti myönteinen kehityssuunta, kun se toteutetaan kestävästi. Suomi on globaalisti pieni kansa ja maa, jonka maantieteellinen sijainti on haasteellinen. Koko Suomen asuttamisella on kuitenkin tärkeä rooli huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta.

Kaupungistuminen ja kaupunkeihin voimavarojen keskittäminen on lähtökohtaisesti myönteinen kehityssuunta, kun se toteutetaan kestävästi. Suomi on globaalisti pieni kansa ja maa, jonka maantieteellinen sijainti on haasteellinen. Koko Suomen asuttamisella on kuitenkin tärkeä rooli huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta.