Hanna Hannus

Kännykän käyttöä on hyvä rajata oppitunneilla opetusrauhan turvaamiseksi. En kuitenkaan näe vahvoja perusteita kännyköiden rajaamisessa välitunneilla ainakaan isompien oppilaiden osalta. Toisaalta on hyvä tarjota oppilaille monipuolisia tapoja viettää välituntia: viihtyisät pihat, kirjastot ja muut rauhalliset tilat ovat tärkeitä.

Palkkaohjelmalla on Helsingissä nostettu varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja muiden rekrytointivaikeuksista kärsivien alojen palkkoja, ja tätä ohjelmaa tulee jatkaa. Helsinkiläislapset tarvitsevat laadukasta varhaiskasvatusta joka puolella kaupunkia, eikä sitä synny ilman osaavia ammattilaisia. Palkankorotusten lisäksi tarvitaan muitakin houkuttelevia tekijöitä, kuten hyvää johtamista ja toimivia rakennuksia.

Helsingissä jokaisen koulun pitää olla hyvä koulu. On tärkeää purkaa koulujen eriarvoistumista lisäämällä rahoitusta erityisesti niihin kouluihin, joissa tukea tarvitaan enemmän.

Kulttuuri on helsinkiläisille tärkeää. Tämähän on kaupunki, jossa jonotetaan museoihin! Paitsi teattereista ja orkestereista, meidän on huolehdittava myös museoista ja taiteen vapaan kentän toimintamahdollisuuksista valtion leikatessa kulttuurista. Kulttuuri on Helsingissä myös tärkeä työllistäjä. Lisäksi se on vetovoimatekijä, tärkeä syy saapua ja ihastua Helsinkiin.

Kirjastot ovat helsinkiläisille erittäin tärkeitä, ja niiden käynti- ja lainausmäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kirjastot ovat väärä säästökohde: ne kehittävät lukutaitoa, tuovat kulttuurin lähelle ihmisiä ja tarjoavat tiloja, joissa voi olla ilman ostopakkoa.

Veronkorotuksia pitää aina harkita tarkkaan. Jos veroja Helsingissä on korotettava, on kiinteistövero parempi kuin kuntavero, sillä kiinteistövero kohdistuu varallisuuteen. Uskon, että maltillinen veronkorotus haittaa helsinkiläisten elämää vähemmän kuin se, jos kouluissa ei ole päteviä opettajia, päiväkotipaikkoja ei ole riittävästi tai joukkoliikenteen hinta nousee pilviin.

Kaikki tuki uusiutuvalle energialle ja vihreälle siirtymälle! Helsingin tulee näyttää ilmastojohtajuutta toteuttamalla määrätietoisesti hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitetta. Helsinki on käytännössä sen verran tiivis pääkaupunki jo nyt, että pinta-alaa tuulivoimalle ei oikein löydy, mutta aurinkopaneeleita mahtuu mainiosti rakennusten katoille.

Näin on Helsingissä tehtykin jo koko 2000-luvun ajan: samoille asuinalueille tulee monenlaisia koteja. Tällaisen periaatteen mukaan rakennettuja alueita ovat muun muassa Kalasatama ja Jätkäsaari.

Helsingin tulee olla kansainvälisesti houkutteleva kaupunki ja toivottaa uudet ihmiset tervetulleiksi tekemään töitä, opiskelemaan ja perustamaan kodin Helsinkiin. Tarvitsemme työperäisen maahanmuuton helpottamista eikä vaikeuttamista.

Helsinkiin tarvitaan riittävästi koteja, jotta asumisen hinta ei karkaa käsistä. Rakentamista on suunnattava jo rakennetuille alueille, kuten on tehty esimerkiksi Kalasatamassa rakentamalla entisen sataman päälle. Arvokkaat luontoalueet tulee suojella ja puiden kaatamista on vältettävä aina kuin vain mahdollista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinkiin on tullut 65 000 asukasta lisää, ja samalla luonnonsuojelualueita on perustettu lisää.

Kaupungit kaikkialla kasvavat tällä hetkellä nopeasti. Helsingissä on tehty yleiskaavassa se päätös, että rakennetaan riittävästi asuntoja uusille tulijoille, joita tulee siis joka tapauksessa. Jos uusille tulijoille ei rakenneta riittävästi asuntoja, asumisen hinta karkaa käsistä ja asunnottomuus yleistyy. Asuminen Helsingissä on jo aivan riittävän kallista. On hyvä huolehtia, että koteja on riittävästi, jotta asumisen hinta ei karkaa tähtitieteellisiin lukuihin.

Ajattelen, että menneiden vuosikymmenten arkkitehtuurista voi hyvin inspiroitua ja sitä voi ihastella. Silkka kopiointi ei kuitenkaan ole paras ratkaisu. Onnistuneita viimeaikaisia esimerkkejä tällaisesta inspiroitumisesta ovat mielestäni Kaarlenkatu 7 Kalliossa sekä Oulunkylän As Oy Muurarimestari. Näissä on innoituttu vanhasta arkkitehtuurista, mutta rakennukset näyttävät silti tältä päivältä. Arkkitehtuurin laatuun ylipäätään on tärkeää panostaa. Vanhoja rakennuksia puretaan liian paljon.

Vähemmän katupölyä? Kyllä kiitos. Nastarenkaat heikentävät ilmanlaatua, millä on yllättävänkin isot terveysvaikutukset. Ilmansaasteista kärsivät erityisesti lapset, ikääntyneet ja astmaatikot.

Helsingin tulee näyttää ilmastojohtajuutta ja pitää kiinni ilmastotavoitteistaan. Liikenteen päästöt ovat alkavalla valtuustokaudella kaupungin suurin päästölähde, ja niiden vähentämiseksi kannattaa pitää kaikki vaihtoehdot avoimina. Jos autoliikennettä on vähemmän, se tarkoittaa myös sitä, että ratikat ja bussit pääsevät liikkumaan nopeammin, ja että tilaa voidaan antaa enemmän kävelylle, pyöräkaistoille, terasseille, tapahtumille ja puistoille.

Niin pitää. Myös asiantuntijat, kuten THL ja HUS, kannattavat käyttöhuoneita. Kukaan ei ryhdy päihderiippuvaiseksi sen vuoksi, että päihteiden käyttämiseen on siisti tila, jossa tautien leviäminen on vähemmän todennäköistä, ja josta apua tarvitsevia voidaan ohjata hoitoon.

Terveyskeskusmaksujen käyttöönotto on ongelma erityisesti pienituloisille sekä heille, jotka joutuvat käymään terveyskeskuksessa usein. Maksujen keräämisestä syntyisi myös paljon hallinnollista työtä, joten niiden tuotto ei olisi kovin suuri.

Ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kilpailevat resursseista. Sote-uudistuksen tavoite oli, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimisivat paremmin yhteen. Nykyhallituksen tiukka kulukuri uhkaa tätä tavoitetta.

Ilmaisten kuukautissuojien jakamista kokeiltiin Helsingissä pari vuotta sitten. Kävi ilmi, että 8 % kyselyyn vastanneista yläkouluikäisistä nuorista oli joskus jättänyt menemättä kouluun, koska heillä ei ollut kuukautistuotteita. Tämä oli minusta yllättävä ja silmiä avaava luku - eihän tuollaista tilannetta tulisi olla kellään. Kuukautistuotteita tulisi olla jaossa nykyistä enemmän ainakin yläkouluissa ja toisella asteella.

Julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia on leikattu tällä hallituskaudella jo liikaa. Veronkorotuksia tulee kuitenkin aina harkita tarkkaan. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta kohti ympäristölle ja terveydelle haitallisen toiminnan verotusta.

Lahjakkuus ja ahkeruus ovat totta kai positiivisia asioita, mutta tuloeroihin vaikuttavat monet muutkin asiat. Kovin suuriksi kärjistyvät tuloerot eivät kuitenkaan ole yhteiskunnan vakauden kannalta hyvä asia.

Yritysvastuulaki olisi tärkeä parannus. Nykyisin tuotteiden vastuullisuuden selvittäminen on liian usein ihmisen itsensä kontolla.

Viime vuodet ovat olleet hyvin haastavia monelle, jotka joutuvat sosiaaliturvan varaan. Inflaatio on juossut ja samaan aikaan hallitus on kiristänyt sosiaaliturvaa ja asumistukea sekä poistanut muun muassa työttömyysturvan lapsikorotuksen. Suomi on saanut useita kertoja Euroopan neuvostolta huomautuksen liian alhaisesta perusturvan tasosta.

Tämä riippuu paljon yritystoiminnan luonteesta. Kunnan omistamat yhtiöt toteuttavat monesti merkityksellistä yhteiskunnallista tehtävää, esimerkkinä helsinkiläisille sähköä tuottava Helen Oy.

Suomessa ja Helsingissä on aina ollut monia kieliä ja kulttuureita. Monimuotoisuus on olennainen osa kaupunkeja.

Ajattelen, että hyvä pohja päätöksenteolle muodostuu tieteen ja asiantuntijoiden kuulemisesta. Huolellinen perehtyminen asioihin sekä avoin keskustelu auttavat usein myös poliittisessa päätöksenteossa.

Helsingin tulee huolehtia, että kaupungin palveluiden henkilökunta on kouluttautunut moninaisuuden kohtaamiseen. Kaupungin tilojen kuten uimahallien ja liikuntapaikkojen suunnittelussa on huomioitava sukupuolen moninaisuus.

Pidän pehmeitä arvoja kuten toisista huolehtimista tärkeämpinä taitoina oppia.

Ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt ympäri maailmaa tulvia, maastopaloja ja sään ääri-ilmiöitä sekä luontokatoa. Meillä ei ole aikaa jäädä pohtimaan, toimiako vaiko ei. Jos jotkin maat laistavat yhteisistä ilmastosopimuksista, on sitäkin tärkeämpää että sopimuksia noudattavat tekevät osuutensa.

Totta kai poliitikkojen on mietittävä omien kansalaistensa tai kuntalaistensa parasta, mutta samalla on hyvä muistaa että ei Suomi ole tyhjiössä vaan osa Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa.

Talouskasvu ja työpaikat sekä ympäristön etu eivät nykymaailmassa juurikaan ole ristiriidassa keskenään. Vihreä siirtymä myös luo työpaikkoja ja elinvoimaa.

Eiköhän tässä viime aikoina olla ihan liian hyvin nähty maailmalta, mitä tällainen johtamistyyli tarkoittaa. Maailma kaipaa enemmän sellaisia johtajia, jotka ratkovat ongelmia demokratiaa ja kansainvälisiä sääntöjä kunnioittaen, keskustellen ja kuunnellen.

Ihmisten kuuluu itse saada päättää, missä he haluavat asua.

Kaupunginstuminen on trendi kaikkialla maailmassa. Pitää huolehtia, että kaupungit kasvavat kestävästi hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle, ja että koteja on riitävästi.