Otso Huuska

Opiskelijoiden kännyköiden käyttöä tulee rajoittaa niin, että se ei häiritse opetusta tai oppimista. Välitunneilla käyttö ei häiritse näitä, joten perusteita rajoituksille ei ole.

Tähän ei ole toistaiseksi ollut Raumalla tarvetta, mutta mikäli hakijoita avoimiin tehtäviin ei olisi, niin palkankorotukset olisivat yksi hyvä keino houkutella työntekijöitä.

Raumalla ei ole tähän tarvetta, vaan erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia on jo kouluissamme varsin hyvin. Ja jos lisätarvetta ilmenee, taloutemme mahdollistaa rekrytoinnin ilman kuntaveron korotusta.

Tämä on yksi seikka muiden joukossa, josta karsintaa voi harkita. Ei kuitenkaan mitenkään ensisijainen.

Tämäkään kohde ei ole ylitse muiden, vaan myös siitä voidaan etsiä säästökohteita. Ei kuitenkaan ole tällä hetkellä Raumalla mitään tarvetta tähän.

Veroprosentti Raumalla on hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi ja sitä pitää pyrkiä laskemaan. Menojen kasvua ei pidä sallia kevyin perustein ja Rauman täytyy jatkuvasti pyrkiä miettimään, miten verovarat käytetään järkevimmin. Jossain ääritilanteessa veroprosentin tilapäinen korotuskin voi kuitenkin tulla kyseeseen.

Vihreä siirtymä on ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeinen. Talous on saatava toimimaan ympäristön ehdoin. Raumalla on erinomaiset mahdollisuudet tarjota sijoittumispaikka esimerkiksi teollisuuslaitokselle, joka tuottaa paperiteollisuuden hiilidioksidipäästöistä ja merivedestä puhtaan suomalaisen sähkön avulla biopohjaista lentopolttoainetta. Tämänkaltaiset laitokset monipuolistavat ja kasvattavat tarjolla olevia työpaikkoja ja lisäävät Rauman elinvoimaisuutta.

Tämä ei ole Rauman kokoisessa kaupungissa yhtä keskeinen kysymys kuin vaikka Helsingissä. Toki tämä on hyvä tavoite.

Rauman väkiluku on viimeisten muutaman vuoden aikana kasvanut juuri maahanmuuton ansiosta. Ilman sitä väkilukumme laskisi voimakkaasti ja yritykset kärsisivät työvoimapulasta. Maahanmuuttoa ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä enää voimistamaan nykyisestä.

Rauman ei tarvitse hakea uusia alueita rakentamiselle luonnon keskeltä. Meillä on kaupunkialueella ja kyläteiden varsilla runsaasti erilaisia tarpeita palvelevia rakennuspaikkoja, joiden tieltä ei tarvitse raivata koskematonta luontoa. Perustelluista syistä voidaan kaavoittaa uuttakin asumista rakentamattomille seuduille, mutta tämä yleensä on kalliimpaa kuin täydennysrakentaminen kaupunkialueella.

Kesän kävelykadut ovat paikallaan, mutta liikennettä ei muuten tarvitse rajoittaa. Parkkipaikoilla ja vastaavilla ratkaisuilla voidaan pyrkiä siihen, että läpiajo vähenisi.

Yhtä tärkeä on kasitien kehittäminen. Henkilöjunaliikenteen käynnistyminen näyttää täysin realistiselta ja siihen on mahdollista saada valtion rahoitusta. Kaupungin tuki ei saa kasvaa liian suureksi, mutta henkilöjunaliikenteen käynnistyminen olisi Rauman saavutettavuuden kannalta merkittävä parannus.

Tämä ei ole mitenkään keskeinen hanke Raumalle. Saariston kehittämisen kokonaisuudessa tämä voi tulla myös kyseeseen, en vastusta periaatteellisesti.

Välittömästi tehty ratkaisu olisi tavalla tai toisella väliaikainen. Kestetään vielä pari vuotta. Mielestäni olisi hienoa, jos linja-autoasema saataisiin Vännin päiväkodin kiinteistöön paiväkodin lopettaessa toimintansa siinä. Rakennus olisi Raumalle ominainen ja laitureille voisi järjestyä tilaa Tallikedonkadulta, kun alueen liikennejärjestelyt suunnitellaan uusiksi nyt kaupungin hankittua ns. kauppakeskuksen tontin itselleen.

En näe, että tarvitsisi. Millä lailla se olisi merkittävästi parempi kuin nykyiset katokset? Se toisi myös lisää lämmitettävää ja ylläpidettävää tilaa kaupungille, kun päin vastoin yritämme saada useita tyhjillään olevia tiloja keskustastakin myytyä. En kuitenkaan periaatteellisesti vastusta paviljonkia, jos järkevä käyttötarkoitus löytyy ja siitä suunnitellaan kaunis, perinteisen oloinen, Vanhaan Raumaan sopiva.

Ensin on aina tarkasteltava, voidaanko menoja karsia tai toimintaa tehostaa. Jos aina oltaisiin ensimmäisenä korottamassa veroja, niitähän korotettaisiin sitten joka kerta Rauman ollessa jonkin ongelman edessä. Joskus toki voi olla sellainenkin tilanne, jossa siedettäviä menonleikkauskohteita ei löydy riittävästi ja veroja on pakko nostaa. Tämä edellyttää, että veroja voidaan taas parempien aikojen koittaessa laskea.

Riippuu, mitä suurilla tuloeroilla tarkoitetaan. Jonkinlaiset tuloerot ovat perusteltuja, jotta ahkeruudesta palkitaan. Verotuksen progressiolla tasataan tuloeroja. Suomessa tasapaino on mielestäni kohtuullisen hyvä. Mitään Yhdysvaltojen kaltaisia tuloeroja en kannata. En ole kateellinen, mutta liian jyrkät tuloerot eivät ole eduksi yhteiskunnan järjestyksen säilymisen kannalta.

Ei markkinoiden toimintaan sinänsä, mutta haitallinen toiminta tulisi tehdä nykyistä kalliimmaksi, esim. hiilidioksidipäästöt tai maahantuonti sellaisista maista, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia ja sallivat esimerkiksi lapsityövoiman käytön.

Varmasti joitain on, jotka jättäytyvät sosiaaliturvan varaan kun näkymää paremmasta ei ole eikä jaksaminen riitä tuon näkymän löytämiseen. En kuitenkaan sanoisi, että tämä on helppoa elämää, vaan usein mielenterveysongelmien tai erilaisten murheellistenkin elämäntarinoiden seurausta.

Ei ole mitenkään tavoiteltava asia, että valtio ja kunnat omistaisivat merkittävästi yrityksiä. Joissain tapauksissa omistus on järkevää, esimerkiksi luonnollisissa monopoleissa (vesilaitokset, sähköverkot). Tilanne on mielestäni tällä hetkellä varsin tasapainoinen, eikä erityistä tarvetta omistusten vähentämiselle ole.

Tämä on aika neutraali asia. Ei mitenkään tavoittelemisen arvoinen, mutta maahanmuuton takia väistämätön, eikä mielestäni mitenkään haitallinen. Monikulttuurisuus ei myöskään estä meitä pitämästä perinteistämme kiinni ja välittämästä niitä uusille maahantulijoille. Oppia voi kulttuureista kumpaankin suuntaan.

Kristilliset arvot (lähimmäisenrakkaus, anteeksianto) ovat yleisesti hyvä pohja elämälle ja siten välillisesti myös poliittiselle päätöksenteolle. Kristinuskoa ei kuitenkaan pidä sotkea politiikkaan, eikä lainsäädäntöä pidä suunnitella uskonnon pohjalta.

On otettu huomioon pääosin riittävän hyvin. Sikäli kun epäkohtia on, niihin on tietysti lainsäädännöllä tehtävä korjauksia edelleen.

Ovat nämäkin hyviä arvoja, mutta eivät mielestäni tärkeimpiä. Lapsen on tärkeää oppia arvostamaan itseään ja muita ihmisiä, hyväksymään erilaisuus, oppia auttamaan muita ja ottamaan muut huomioon.

Jokaisen maan tulee saada omat hiilidioksidipäästönsä nopeasti nollaan. Ei tähän vaikuta se, tekevätkö kaikki näin. Toki on niin, että jos Kiina ja USA eivät toimi, maailmalle käy huonosti. Silti meidän on toimittava niin kuin oikein on.

Outo kysymys. Toki suomalainen poliitikko edistää suomalaisten asioita, mutta ei mitenkään jonkin muun kustannuksella tai asettamalla meitä joidenkin muiden edelle. Etusijalla pitää olla arvomaailma, oikeudenmukaisuus ja tämä koskee kaikkia yhtä lailla, niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia.

Ympäristöstä huolehtiminen mahdollistaa ihmiskunnan selviytymisen. Tämän vuosisadan kohtalonkysymys on luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Toki asiaa tulee tarkastella kokonaisuutena ja esimerkiksi vihreää siirtymää edistävä teollisuushanke on järkevä, vaikka sen tieltä pitäisikin kaataa metsää.

Lain ja sääntöjen tulee olla kaikille samat.

Asutettuna pitäminen ei ole itseisarvo, mutta niin kauan kuin asutusta on, täytyy peruspalvelut tarjota.

Kaupungistuminen ei itsessään ole mielestäni hyvä eikä huono, mutta ihmiset tuntuvat haluavan asua enimmäkseen kaupungeissa ja tällöin yhteiskunnan on syytä pyrkiä mahdollistamaan se.