Raija Kallioinen

Tunnilla käyttö tulee olla pääsääntöisesti kielletty, ellei opettajan luvalla kännykkää tarvitse opiskeluun. Luo levollisuutta koulupäivään, jos kännykät olisivat parkissa ainakin lyhyiden välituntien ajan.

Työmarkkinajärjestöjen asia.

Kaupungissamme ei ole lähivuosina kuntaveron korottamisen tarvetta. Päin vastoin ennusteet vuodelle 2027 ovat ylijäämäisiä, ja on harkittavissa veroasteen palauttaminen tänä vuonna tehtyä korotusta edeltäneelle tasolle.

Kokoomusjohtoinen hallitus on leikannut Keski-Uudenmaan Teatterin tukea, ja tarve kunnan rahoituksen vahvistamiseen on nyt suurempi kuin aiemmin. Laajoja kuntalaisjoukkoja palvelevien taiteen perusopetusta antavien laitosten kunnalta saaman tuen määrä on tällä hetkellä suunnilleen sama kuin niiden kaupungille takaisin maksamat tilavuokrat, ja tämäkin asia kaipaisi kohennusta.

Kirjastopalvelut Keravalla ovat suositut ja korkeatasoiset, eikä niihin kohdistu leikkausuhkia.

Keravalla talousennusteet näyttävät tekevän mahdolliseksi vuonna 2027 laskea veroprosentti takaisin täksi vuodeksi tehtyä korotusta edeltäneelle tasolle. Keskustan vaaliohjelmaan tämä on kirjattu yhteiseksi tavoitteeksemme.

Kunnan elinvoiman ja asukkailleen tuottamien palvelujen tae on vireä elinkeinoelämä ja yrittäjyys. Keskustan vaalitavoitteisiin kuuluu yritystoimintaa tukevat tehokkaat palvelut, ja erityisenä tavoitteena olemme kirjanneet kestävää kehitystä tukevan ja ympäristöarvot huomioivan yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan saamisen kaupunkiimme.

Kerava on monikulttuurinen kaupunki, ja eri kulttuuritaustoista tulevien asukkaiden rinnakkainelo on meille tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi asia. Kaupungissamme on kuitenkin vanhoja omakotitaloalueita, joiden kaavoitusta en lähtisi muuttamaan monimuotoisempaa asukaskuntaa tavoittelevaksi.

Kaupunkimme on vetovoimainen kasvukunta, eikä meillä ole tarvetta ponnisteluihin muuttovoiton saamiseksi, vaan pikemminkin kasvun rajojen hallitsemiseen. On tärkeää pitää huolta kaupunkimme pito- ja vetovoimasta veroa maksaville asukkaille, kulttuuritaustasta riippumatta. Tarvitsemme tulevaisuudessa myös ulkomailta tulevia työntekijöitä, ja monikulttuurisuuden aste varmasti on entisestään kasvamassa.

Kerava on tiheästi asuttu ja pinta-alaltaan pieni. Meidän on pidettävä huolta asukkaidemme viihtyisästä elinympäristöstä ja kaupunkimme antamasta viherlupauksesta, jonka mukaan kaikilla asukkailla tulee olla viheralueita 300 metrin säteellä kodistaan. Pienistä luontoalueista ja metsistä on Keravalla pidettävä hyvää huolta.

Keravalla on tehty hiljattain verojen korotuksia, eikä niihin ole näköpiirissä tarvetta. Ennusteiden mukaan näyttäisi olevan jopa mahdollisuus palauttaa veroprosentti korotusta edeltäneelle tasolle, tinkimättä palveluista.

Ihmisten on voitava lahjakkuudellaan, ahkeruudellaan ja yritteliäisyydellään vaurastua. Tämä luo yhteiskuntaan tuottavuutta, työllisyyttä ja verokertymiä, eli mahdollisuuksia huolenpitoon ja palveluihin. On myös tunnistettava syrjäytyneisyys ja lapsiperheköyhyys, joita kokoomusjohtoisen hallituksen toimet ovat entisestään kärjistäneet. Kaikille pitäisi pystyä luomaan inhimillisen elämän rakennuspuitteet. Koulutuksen tasa-arvoinen saatavuus on tässä tärkeä elementti.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

On tärkeää kannustaa jokaista työkykyistä työelämään tai opintoihin ottamaan itse vastuuta elämästään. Aina tämä ei onnistu, ja voimme kuka tahansa joutua tilanteeseen, jossa olemme hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkojen varassa. Emme voi itse vaikuttaa elämämme lähtökohtiin, työttömyyteen, sairauteen, menetyksiin.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kysymys monikulttuurisuudesta ei ole mielipideasia vaan realistinen näkymä. Työvoiman riittävyys edellyttää tulevaisuudessa maahanmuuttoa eri kulttuuritaustoista. Kulttuurien välinen vuoropuhelu on avartavaa, jos olemme siihen vastaanottavaisia. Rinnakkainelo ja yhteiskuntarauha edellyttävät, että ulkomailta tulevien kotoutumista tuetaan ja että maahanmuuttajat opettelevat suomen tai ruotsin kielen.

Kristillisyyteen kuuluvat vastuullisuuden ja lähimmäisenrakkauden arvot voivat luoda pohjaa hyvälle poliittiselle päätöksenteolle, mutta samankaltaisia arvoja voi olla myös ei-kristityillä päättäjillä.

Jokaisen kiistatonta ihmisarvoa on yhteiskunnassa kunnioitettava, tasa-arvoisesti, koetusta sukupuoli-identiteetistä riippumatta ja sille tilaa antaen. Suomessa näitä asioita otetaan jo huomioon.

Hyvä käytös ja itsesäätelyn kyky ovat taitoja ja vahvuuksia, joiden kehittymistä pitää tukea ja joita koulun jälkeenkin elämässä tarvitaan. Koulussa opettajilla on auktoriteettiasema, jota on kunnioitettava. Tämän rinnalla lapsen oppimisen tavoitteissa arvostan mm. kosketuksen saamista omaan luovuuteen, innostumista omien taitojen kehittämiseen, uteliaisuutta, neuvokkuutta, ongelmien ratkaisun kykyä, muiden ihmisten kunnioitusta, auttamisenhalua, empatiakykyä, vastuuntunnon kehittymistä, sosiaalisia taitoja.

Ollaksemme edelläkävijöitä ja löytääksemme myös kaupallisia mahdollisuuksia kansainvälisesti meidän kannattaa pyrkiä kohtuutalouteen ja sitä mahdollistavien ratkaisujen kehittämiseen.

Kansainvälisesti on toimittava isänmaan edun mukaisesti. Esim. ilmastokysymyksissä ja rauhankysymyksissä voivat kansalaisille uhrautumistakin vaativat ratkaisut olla pidemmän päälle Suomen ja suomalaisten edun mukaisia. - Kansallisesti on viisasta toimia koko Suomen puolesta, pitääksemme yllä tasapainoista elinvoimaa, kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. - Paikallispolitiikassa voimme toimia suomalaisten edun puolesta esimerkiksi valitsemalla kotimaisia tuotteita ja palveluntarjoajia sekä saaden maahanmuuttajat täysivertaisiksi yhteisöjemme jäseniksi.

Luonto on ihmistä suurempi, ja toimintamme on sopeutettava siihen.

Suomi ja Eurooppa ovat nyt demokratian tukikohtia, ja kansalaisten valveutuneisuus ja aktiivisuus on perusarvojamme. Diktatuurin vaarat näemme sekä idässä että lännessä, emmekä aidossa demokratiassa voi lähteä sille tielle. Maailman tilanne on kuitenkin nyt niin arvaamaton, että kriisitilanteissa valtionjohto voi joutua tekemään nopeita ja tiukkoja päätöksiä.

Nyt jos koskaan on tärkeä löytää kansallinen yhteisymmärrys tälle. Koko Suomen asuttuna pitäminen takaa meille omavaraisuutta ruoan ja energian tuotantoon ja pitää yllä kokonaisturvallisuutta. Etenkin itäisen Suomen tukeminen on nyt koko maan yhteinen asia.

Kaupungistuminen on vääjäämätöntä kehityskulkua, mutta väestön keskittyminen suurimpiin asutuskeskuksiin ei ole tavoiteltavaa. Vireillä seutukaupungeilla on suuri merkitys alueellisina keskuksina, joissa on tarjolla hajautetusti esim. korkeakoulutusta. Moni kaupunkilaisista elää monipaikkaista elämää eikä koe suurta vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä, vaan tajuaa terveen toisistaan riippuvuuden kaaren.