Olli-Pekka Koljonen

Digilaitteiden liiallinen käyttö lienee yhtälainen ongelma niin lapsilla kuin meillä aikuisillakin. En koe ongelmana, jos tätä rajotetaan ja haetaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa pelisääntöjä sille, ettei ruutuaika vie liiaksi huomioita koulupäivässä. Suhtaudun samalla myös hieman varauksella erilaisiin täyskieltoihin, koska se ei myöskään ole paras tapa saada muutoksia aikaiseksi.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat matalapalkattuja ja yksi keino lisätä työn houkuttelevuutta on kehittää alan palkkausta. Näin on tehtykin, mutta tätä työtä pitää ehdottomasti jatkaa.

En tiedä miksi tämä pitää linkittää verojen korotukseen, mutta erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien määrää tulee lisätä, koska erityisentuen tarpeisten lasten määrä on kasvussa. Lisäksi koulunkäyntiavustajilla on tärkeä rooli koulujen arjen tukemisessa.

Kulttuuri on tärkeä osa Helsingin palvelutarjontaa. Nykyisen hallituksen kulttuurileikkaukset ovat olleet väärä valinta, leikkauksina ne ovat olleet pieniä, mutta kulttuuriin kohdistuneina rahasummina suuria. Olen itsekin ollut kaupungin budjettineuvotteluissa mukana kompensoimassa näitä leikkauksia kulttuuritoimijoille ja Helsingillä on siihen taloudelliset edellytykset.

En näe, että kirjastot olisivat se ensimmäinen paikka josta säästöjä tulisi etsiä. Pikemminkin tässä ajassa tarvitsemme enemmän inhimillisyyttä ja sivistyksellisen pohjan vahvistamista.

Minusta on hyvä, että Helsinki on kyennyt pitämään kuntaveronsa suhteellisen alhaisena, mutta samalla myös investoimaan merkittävästi kaupunkilaisten palveluihin. Mutta en näe sitäkään itseisarvona, että meillä on alhainen kuntavero, vaan kyllä itse olen veroja valmis tarkastelemaan, jos sellainen tarve on palveluiden kehittämisen vuoksi.

Tietysti Helsingin pitää näitä houkutella, joskaan teolliset tai tuulivoimainvestoinnit eivät taida kaupunkiin maantieteellisesti mahtua. Teollisille laitoksille on vaikea löytää tiiviistä kaupungista tilaa ja tuulivoimaa mahtunee vain merelle. Mutta vihreän teknologian yritystoiminta ja vaikkapa teollisten toimijoiden pääkonttorit, tervetuloa vaan Helsinkiin. :)

Mielestäni tämä on päättäjien tärkein tehtävä seuraavalla valtuustokaudella, että kaupunginosien väliset erot eivät kasva. Tarvitsemme lisätoimia, jotta jokaisessa kaupunginosassa on hyvät lähipalvelut, viihtyisä asuinympäristö sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tasapainoinen kaupunkikehitys on edellytys sille, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus rakentaa oman näköistään elämää ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Tasapainoinen kaupunkikehitys luo myös turvallisen kaupungin jokaiselle.

Helsinki kasvoi viime vuonna 10 000 asukasta, joista noin 6 000 tuli ulkomailta. Suomen väestö supistuu ilman maahanmuuttoa ja sillä on negatiivisia vaikutuksia taloudelle ja koko maan kehitykselle. Siksi pidän tärkeänä, että me saamme tänne osaavaa työvoimaa ja ihmisiä jotka ovat valmiita rakentamaan elämäänsä ja tulevaisuuttaan osana suomalaista yhteiskuntaa.

Voimme vastata asuntotarpeisiin ilman, että kajoamme tärkeille luontoalueille. Kun kaupunki tiivistyy ja kasvaa, myös luontoalueiden merkitys kasvaa. On tärkeää, että vastaamme kaupungin kasvuun rakentamalla riittävästi, jotta jokaisella on varaa täällä asua, mutta rakennusmaata on löydettävä muualta kuin luontoalueilta.

Helsinki kasvaa nopeasti ja se aiheuttaa myös kipuilua, muun muassa suurena rakentamisen määränä ja muutoksina omassa kotielinpiirissä. En kuitenkaan ajattele, että Helsinki kasvaisi liian nopeasti, koska kasvun myötä saamme tänne uutta työvoimaa ja se ruokkii myös talouden kehitystä. Pidän ehdottoman tärkeänä, kasvuun vastataan kestävästi ja siten, että tukee kaupunkilaisten hyvinvointia. En oikein näe sellaista politiikkaa toivottavana, että Helsinki erityisesti alkaisi jarruttamaan kaupungin kasvua. Se tarkoittaisi muun muassa asuntojen hintojen nousua.

Ymmärrän hyvin ihmisten huolen siitä, että onko rakentaminen kaunista ja syntyykö kaupunkiin viihtyisää ympäristöä. Siksi olen jo nyt usein lautakunnassa vaatinut, että rakennusten arkkitehtuurin laatuun kiinnitetään huomiota. En ole varma, että syntyykö kauneinta kaupunkia 2025 uusvanhaa mukailemalla, mutta luotan kuitenkin arkkitehteihin tässä, että heillä on paras ammattitaito suunnitella myös kauniita ja kestäviä rakennuksia. Pidän vähän vaarallisena sitä keskustelua, että poliittiset päättäjät alkavat määritellä mikä on kaunista ja mikä ei.

Nastarenkaiden myös ilmanlaatu heikkenee ja monissa kaupungeissa nastarenkaiden käyttöä on rajoitettu. Minustakin Helsingissä voidaan laajentaa nastarenkaiden käytön rajoituksia, koska nastarenkaat myös syövyttävät katuja ja aiheuttavat siten lisää korjaustarpeita.

Lähtökohtaisesti en pidä täyskieltoja hyvänä asiana, mutta jotta Helsinki pääsee hiilineutraalisuustavoitteeseensa, on yksityisautoilun päästöjä saatava alenemaan. Siksi olen valmis siihen, että ydinkeskustan alueella olisi katuja, joissa saisi ajaa vain päästöttömillä autoilla, kuten on kaikissa muissakin Pohjoismaissa. Koko kaupungin kattavaa polttomoottorikieltoa en kannata. Itse kannattaisin Helsinkiin ruuhkamaksuja, joilla voitaisiin parhaiten säännellä liikenteen määrää erityisesti kantakaupungin alueella, mutta lainsäädäntö ei tässä vaiheessa sitä mahdollista. Lisäksi Helsingin on alennettava joukkoliikenteen lippujen hintoja, jotta ihmiset siirtyisivät autoista käyttämään joukkoliikennettä.

On näyttöä siitä, että käyttöhuoneet tavoittavat sellaisia syrjäytyneitä ja vaikeasti tavoitettavia huumeita ongelmallisesti käyttäviä henkilöitä, jotka pistävät huumeita kaduilla ja muissa julkisissa tiloissa. Lisäksi on näyttöä siitä, että käyttöhuoneet voivat vähentää huumeiden julkista käyttöä ja näin parantaa ympäristön viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Huumeidenkäyttäjät ovat ihmisiä ja heitä tulee auttaa pääsemään irti elämää vahingoittavasta päihteestä.

Terveyskeskusmaksuja ei pidä missään nimessä ottaa käyttöön, koska ne eriarvoistavat helsinkiläisiä lompakon paksuuden perusteella. On näyttöä siitä, että pienituloiset ihmiset jättävät asioimatta terveyspalveluissa, jos käytössä on terveyskeskusmaksut. Helsingillä on varaa siihen, että maksuja ei peritä jatkossakaan. Lisäksi suuri osa pienituloisten terveyskeskusmaksuista päätyy ulosottoon.

On totta, että perusterveydenhuoltoon panostamalla säästäisimme myöhäisemmän vaiheen hoidoissa, mutta ei ole myöskään täysin ongelmatonta, että säästämme tieten tahtoen erikoissairaanhoidosta. Painopistettä erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin on kuitenkin kyettävä tekemään.

Helsinki on tätä kokeillut ja tulokset olivat hyviä. Kuukautisvälineiden hankkiminen voi olla liian iso investointi joillekin nuorille ja opiskelijoille. Siksi kannatan sitä, että kaupunki tarjoaa kuukautistuotteita maksutta alle 25-vuotiaille.

Mielummin korotan veroja, kun leikkaan kaikkein köyhimmiltä ja eniten tukea tarvitsevilta. Suomi on hyvinvointivaltiona korkean verotuksen maa, mutta sen kolikon toinen puoli on hyvät palvelut ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Haluan, että sellaisena Suomi säilyy myös jatkossakin.

Varallisuuden epätasainen jakaantuminen johtaa eriytyviin todellisuuksiin, kun toisella on niukkuutta kaikesta ja toisella pelkkää yltäkylläisyyttä. Siksi Helsingin on pidettävä huolta siitä, että ihmisten arjen todellisuudet eivät eroa vaan voimme kokea yhteenkuuluvuutta täällä yhteisessä kaupungissamme.

Minä olen hyvin markkinatalousmyönteinen, mutta samalla näen, että markkinoita tarvitsee myös riittävästi säännellä, jotta aidon kilpailun edellytykset säilyvät. Siksi on valtion velvollisuus myös tarkoituksenmukaisella tavalla säädellä markkinoita, jotta lopputulemana markkinoilta saadaan ihmisten kannalta optimaalisin lopputulos.

En tiedä onko se helppoa, tuskin kukaan haluaa olla riippuvainen valtiosta, vaan uskon jokaisen ihmisen haluun olla valtiosta vapaa toimija ja rakentaa omasta elämästään näköistään.

On tärkeää, että meillä on omistuspohjaltaan erilaisia yrityksiä ja kyllä sinne joukkoon mahtuu myös yrityksiä, joiden omistajana toimii kunta. Hyviä esimerkkejä toimialoista, joissa tämä on tärkeää ovat vaikka energiantuotanto tai vesihuolto. Liikaa kunnan ei kuitenkaan pidä markkinoilla toimia, vaan jätetään ne vapaalle kilpailulle.

Kaupungit ovat läpi historian olleet erilaisten ihmisten ja kulttuurien sulatusuuni. Kaupungin idea on olla kohtaamisia. Siksi on luontevaa, että kaupunki tukee tapahtumia ja vuorovaikutusta erilaisten ihmisten välillä, koska se lisää ihmisten välistä ymmärrystä ja sopuisaa yhteiseloa.

Kristilliset ja länsimaiset arvot ovat lähellä toisiaan ja näen ne hyvinä pohjina poliittiselle päätöksenteolle. Uskonnollisuutta sen sijaan ei tule sekoittaa poliittiseen päätöksentekoon.

Mielestäni sukupuolten moninaisuus huomioidaan jo nykyisellään, mutta yhdenvertaisuuden edistämiseksi on aina työtä tehtävänä.

Kun kysyn lapseltani mikä on tärkeintä elämässä, hän vastaa: rakkaus.

Jos jokainen vain katselisi mitä toinen tekee, kukaan ei taitaisi lopulta tehdä mitään. Siksi Suomen on pidettävä huolta siitä, että vähennämme omaa kuormitustamme ympäristölle ja ilmastolle.

En pidä tästä nationalistisesta eetoksesta, joka kysymykseen sisältyy. Ajattelen, että jokainen päättäjä varmasti tekee työtä Suomen ja suomalaisten eteen, mutta suomalaisten etu on myös rauha maailmalla tai että ilmastonmuutosta torjutaan globaalisti. Monimutkaisessa maailmassa pärjää paremmin, kun ymmärtää muitakin ja ei ole ehdoton.

Talouskasvua voidaan saavuttaa myös siten, että ympäristö ei joudu tästä liiaksi kärsimään. Kerran tuhottua luontoa ja ilmastoa ei saada takaisin ja meidän tulee elää täällä siten, että maapallo säilyy elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.

En ihan ymmärrä tätä kysymystä. Mielestäni politiikassa parhaiten saa tuloksia aikaan yhteistyöllä ja toisia ymmärtämällä sekä kompromisseja hakemalla.

Koko Suomi ei ole koskaan ollut asuttuna, vaan aina ihmiset ovat keskittyneet lähelle toisiaan kyläyhteisöjen, kauppaloiden ja kaupunkien myötä. En tiedä miksi meidän pitäisi erityisesti rahallisesti tukea sitä, että ihmiset asuvat etäällä toisistaan. Sen sijaan ajattelen, että jokaisella tulee olla vapaus asua missä haluaa ja usein tähän liittyy myös ihmisen oma tietoisuus siitä, että syrjäseuduilla palvelut eivät ole samanlaisia kuin kaupungeissa.

Kaupungistumisessa on paljon hyvää, koska se ruokkii erityisesti tietopohjaisen talouden kehitystä. Kaupungeissa on myös paljon palveluita, erityisesti vaikka laadukkaita kulttuuripalveluita, hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä laadukas ravintolatarjonta. Toisaalta samanaikaisesti itse unelmoin hirsitalosta kakkoskodiksi maalla. :)