Jaana Kallioniemi

Opettajilla pitää olla mahdollisuus puuttua häiritsevään käytökseen, mukaan lukien kännyköiden käyttöön myös välitunnilla, mutta täyskielto oppituntien ulkopuolella ei mielestäni ole tarpeen.

Varhaiskasvatuksen työntekijäpula on haastava monelle kunnalle. Palkoista sovitaan kuitenkin työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa ja kannustimet uusille työntekijöille luodaan kunnassa muilla osa-alueilla. Meidän täytyy mm. huolehtia siitä, että kaupunkimme on työpaikka, jossa työntekijöistä huolehditaan tarpeeksi hyvin.

Kuntamme veroprosentti on jo sen verran korkea, että sen nostaminen koulujen budjetin kasvattamiseksi muista kuin lakisääteisistä velvotteista johtuen ei ole toimiva ajatus.

Kulttuurista leikkaaminen tällä hallituskaudella on ollut mielestäni suuri virhe enkä omassa kunnassamme karsisi vielä lisää sen päälle. Kulttuuripalvelut ovat tärkeässä osassa kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä.

Kirjastopalveluidemme kulupuoli on jo käyty lävitse tiheällä kammalla. Kirjastot eivät ole pelkästään lukusaleja tai kirjalainaamoja, niiden merkitys sivistykselle ja tiedon saatavuudelle on suorastaan korvaamattoman suuri.

Kunnassamme on jo tehty paljon menoleikkauksia, joten olemme vielä toistaiseksi välttyneet verojen korottamiselta, ja aiempi alijäämä on onneksi saatu näin katettua. Tapa on ollut mielestäni oikea, verojen nostamisella alijäämän kattaminen on lyhytkatseista varsinkin jos kunnan veroprosentti on jo valmiiksi korkea.

Vihreän siirtymän tukeminen ei ole itseisarvo, jota joko tuetaan tai ei tueta. Jokainen hanke tulee arvioida erikseen ja kuntalaisten ääntä on kuunneltava päätöksentekoprosessa, varsinkin niiden, joiden lähelle voimaloita ja tehtaita oltaisiin rakentamassa.

On tärkeää, että jokaisella on turvallinen ja hyvä asuinalue ja koti, jossa elää. Kunnan tulee omalta osaltaan pitää huoli siitä, että eriytymistä ei pääse tapahtumaan.

Kunnan asukasluvun kääntäminen kasvuun on erittäin tärkeää, ja maahanmuuttajat ovat yksi tapa vaikuttaa tähän. Samalla täytyy pitää huoli siitä, että kotouttaminen toimii kunnassamme tarpeeksi hyvin. Pelkästään kuntaan muuttaminen asukasluvun nostamiseksi ei riitä, haluamme tietenkin maahanmuuttajista myös osallistuvia kuntalaisia, jotka ovat mukana kaikilla asumisen ja elämisen tasoilla.

Väittämä on ehkä enemmän relevantti kasvukeskuksille, on vaikea nähdä omassa kunnassani tilannetta, jossa uudisrakentamiseen panostettaisiin merkittävästi luonnon kustannuksella. Luonto on yksi oman kuntamme suurista voimavaroista.

En ole vielä tutustunut tarpeeksi hyvin kaikkeen Metsomäen hankkeeseen liittyvään materiaaliin, jotta osaisin päättää olenko puolesta vai vastaan. Keskusteluissa on mukana näkökulmia, jotka tuntuvat värittyvän osin tunnereaktioilla, joten haluan itse muodostaa oman näkemykseni asiantuntijoiden toimittamiin aineistoihin. Itse kannatan tuulivoiman lisärakentamista, mutta jos kukaan ei niitä suostu kuntaansa ottamaan, haastavaksihan lisärakentaminen menee.

Lopullista kouluverkkoselvitystä ei ole vielä tuotu päätöksentekoon, mutta aiempien selvitysten perusteella uusi yläkoulu voi olla pidemmällä tähtäimellä taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Odotan mielenkiinnolla päivitettyä selvitystä ja miltä eri vaihtoehdot sen valossa näyttävät. Päätöksestä ei tule varmastikaan helppo, koska kaikille mukana oleville luottamushenkilöille mukana on muitakin huomioon otettavia asioita kuin vain numerot paperilla. Vastasin ei samaa eikä eri mieltä, koska jokaisessa vaihtoehdossa on omat hyvät ja huonot puolensa. Mikä tahansa päätös tulee olemaan, se tulee herättämään voimakkaitakin mielipiteitä, ja päätös täytyy pystyä perustelemaan oikein.

Vähintäänkin pitäisi tehdä kunnollinen analyysi siitä, onko kehitystyhtiöiden pyörittäminen kaupungille taloudellisesti kannattava panostus vai olisiko niiden toimintojen siirtäminen takaisin kaupungille sittenkin hallinnollisesti tehokkaampi tapa hoitaa niille asetetut toiminnot.

Kuntamme veroprosentti on jo varsin korkea ja on nykyisellään melkein 2,5 prosenttiyksikköä Suomen kaikkien kuntien keskiarvoa korkeammalla. Perustelut sen nostamiselle pitäisi olla erittäin painavat.

Ensisijaisesti pitäisi kuitenkin etsiä keinoja, joilla vältytään mainitulta pakkotilanteelta, kuten talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyden kasvattaminen. Hallituksen tulisi etsiä vahvemmin keinoja, joilla verotuloja kasvatetaan verotusta kiristämättä sen sijaan, että aina vain supistetaan sieltä, missä usein kaikkein heikompiosaiset maksavat kalleimman hinnan lopputuloksesta.

En ole varma, ymmärränkö, mitä tällä väittämällä haetaan. Jokaisella ihmisellä pitää olla yhtälaiset mahdollisuudet onnistua elämässä. Mitä suuremmat tuloerot ovat valtakunnan tasolla, sitä helpommin mahdollistetaan se, että lahjakkuus ja ahkeruus eivät välttämättä merkitse enää mitään, jos et tule varakkaista kotioloista.

Myös markkinatalouden tulee toimia kaikille reilusti, ja liian vahva puuttuminen markkinoihin saattaisi estää reilun lopputuloksen, varsinkin jos perusteena yksitäisiin oikeuksiin puuttumista perustellaan yleisellä edulla.

Olisin halunnut oikeastaan vastata "melkein täysin eri mieltä". On mahdollista, että halutessaan ihminen voi elää koko elämänsä tukien varassa, ja tätä myös tapahtuu, mutta valtaosin sosiaalitukia käytetään kuitenkin tilanteissa, jotka eivät ole tapahtuneet oman valinnan kautta. Heikompiosaisten auttaminen on tärkeää ja yksi hyvinvointivaltion peruspilareista. Kaikkien tukien varaan joutuneiden leimaaminen sosiaaliturvan hyväksikäyttäjiksi marginaalisen käyttäjäkunnan vuoksi on epäreilu leima, jota ei pitäisi vahvistaa.

Tämä riippuu täysin siitä, minkälainen yritystoiminta on kyseessä. Elintärkeät välttämättömyystarvikkeet kuten energia ja vesi tulee olla kaikkien saatavilla eikä niiden hintatason saa päästä karkaamaan täysin käsistä samalla, kun niitä tuottavat yhtiöt tekevät suurta tulosvoittoa, pahimmillaan ulkomaille. Julkinen osaomistajuus auttaa ohjaamaan yrityksiä kestävällä ja kansalaisia hyödyttävällä tavalla.

Monikulttuurisuus ja -muotoisuus tuntuu pelottavan monia sen vuoksi, että median uutisointiin päätyvät yksittäiset, negatiiviset tapaukset, jotka helposti vinouttavat käsitystä aiheesta. Olemme jo lähtökohtaisesti jokainen oma, erilainen itsemme, ja toivottavasti ajan mittaan yhä useampi meistä pystyy näkemään laajemman erilaisuuden kokemuksen voimavarana uhan sijaan.

Monet kristilliset ja raamatussa korostetut arvot eivät ole yksinomaan kristillisiä vaan perusarvoja, joiden noudattaminen ei vaadi uskonnollista vakaumusta. Lähimmäisenrakkaus, rehellisyys, armo ja anteeksianto, näissä on tavoitetta meistä kelle tahansa. Poliittinen päätöksenteko nojaa itselläni demokratiaan sekä vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen.

Jokaisella ihmisellä on oikeus olla oma itsensä eikä ulkopuolelta voida sanella kenellekään sitä, miten kukin kokee itsestä ja oman sukupuolensa. En oikeastaan ymmärrä lainkaan sitä, että pakotetaan ihminen olemaan jotain, mitä hän ei ole, jos hänen oma määritteensä ei ketään muita kosketa eikä haittaa.

On erittäin tärkeää, että lapsi opetetaan jo varhaiskasvatuksessa ymmärtämään ja noudattamaan sääntöjä sekä luonnollisesti kunnioittamaan ja tottelemaan opettajia sekä muita auktoriteetteja. Tätä ei kuitenkaan opeteta käskemällä kunnoittamaan, vaan opettamalla vuorovaikutustaitoja sekä ymmärtämään sääntöjä ja miksi niitä tarvitaan.

Ilmastonmuutos tapahtuu huolimatta siitä, kuinka paljon siitä kiistellään ja kuinka kauan kiistely jatkuu. Mitä nopeammin tehdään kaikki, mitä tehtävissä on, sitä enemmän meillä on vielä pienesti jotain toivota seuraaville sukupolville annettavana. Vaikka kaikki maat eivät päästöjään vähentäisi, se ei ole syy olla niitä vähentämättä meillä. Ainakin olemme silloin tehneet sen, mitä me voimme.

Elämme ajassa, jossa maailma on globaali ja Suomi on myös mukana monissa kansainvälisissä yhteisöissä. Toki pidämme aina mukana Suomen omat intressit, mutta emme voi poteroitua tänne perämetsiin ja vain toivoa, että muualla tehdään päätöksiä ja asioita, jotka sattuvat olemaan meillekin edullisia. Olemme mukana päätöksissä emmekä tee niitä yksin, joten on ymmärrettävä myös, että päätöksiä tehdään monien intressien mukaisesti, ei vain meidän.

On myös mahdollista etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotka tukevat talouskasvua samalla, kun ympäristön etu ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen pidetään etusijalla, harvoin nämä ovat toisensa täysin poissulkevia vaihtoehtoja.

Sääntöjen rajamailta on pieni askel rajan toiselle puolelle. Historia on näyttänyt, kuinka vahvoista johtajista on pienillä askelilla tullutkin diktatuureja. Demokraattinen päätöksenteko on tärkeää turvata ja asioita pitää aina hoitaa yhdessä keskustelemalla.

Kaikilla suomalaisilla pitää olla samat oikeudet peruspalveluihin järkevän etäisyyden päässä asuinpaikastaan. Suomea ei voi kehittää pelkästään kasvukeskusten kautta, päätöksenteossa on otettava huomioon Suomi kokonaisuutena.

Kaupungeista seuraa paljon elinvoimaa, joka hyödyttää koko Suomea sekä kehyskuntia.