Timo Ijäs

Kieltoa olisi vaikea perustella. Kyse ei ole esimerkiksi tupakanpolttoon rinnastettavasta terveydelle haitallisesta tavasta. Kieltojen valvominen on yleensä hankalaa ja työlästä. Jos kieltoa taas ei valvota tai pystytä valvomaan, niin kielto muuttuu merkityksettömäksi. Yleensä ottaen keskustelu ja vuorovaikutus oppilaiden välillä on varmasti parempi kuin algoritmien ohjaaminen applikaatioiden räplääminen kännykällä.

Palkkauksen pitää lähtökohtaisesti olla kohdallaan ja jokaisen pitäisi tulla palkallaan toimeen. Rahalla houkutteleminen ei ratkaise varsinaisen ongelman juurisyytä eli pulaa varahaiskasvatuksen opettajista. Ongelmaa tulee tarkastella kokonaisuutena. Varhaiskasvatuslakia ja mitoituksia tulisi miettiä uudelleen ja muuttaa niitä. Myös avustavaa henkilöstöä tulee olla riittävästi.

Kouluissa pitää olla työrauha. Päättäjinä meidän velvollisuutemme on taata koululaisille oppimisrauha ja oikeus oppia. Koulut pitää rakentaa sellaisiksi, että tilat tukevat opetusta. Latokouluja ei pidä rakentaa. Pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja oppimisen tukemisen. Tähän tarvitaan henkilökuntaa. Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi turvallisia ja osaavia aikuisia. Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä. Veroprosentin nostaminen ei ole tavoiteltavaa. Asioiden kuntoon laittamiseksi maltillinen veronkorotus voi olla paikallaan. Järvenpään tilanne on toinen kuin kysymys antaa ymmärtää. Jo päätetyistä säästöistä luopuminenkin tarkoittaisi veronkorotusta. Lisähenkilöstön palkkaaminen tulisi vielä tähän päälle.

Jos kunnan taloustilanne on heikko, niin kaikki säästö- ja sopeutustoimet tulee selvittää. Kaikkia kohteita täytyy voida tarkastella, myös teattereiden ja orkestereiden tukea.

Kirjaston toiminnan järjestäminen kuuluu kunnan pakollisiin tehtäviin. Teattereita, orkestereita ja muita taidelaitoksia kunnat tukevat vapaaehtoisesti. Kirjastot ovat ihmisten tapaamispaikka ja pienimuotoisten tilaisuuksien järjestämispaikka. Niitä on myös mahdollista kehittää edelleen tähän suuntaan. Kirjastojen palvelut ovat osittain laajentuneet. Sitä voi arvioida, onko esimerkiksi kahvakuulan tms. lainaus kirjastosta välttämätöntä, jos tällaista on.

Järvenpäässä nostettiin kunnallisveroa ja kiinteistöveroa viimeksi vuodelle 2021. Samalla palveluihin tehtiin sopeutustoimenpiteitä. Säästöillä ja veronkorotuksilla oli tarkoitus välttyä kriisikuntamenettelyyn joutumiselta. Jos on paineita menojen kasvattamiseen jollain alueella, niin sekä veronkorotukset että säästöt ovat osa käytettävää toimenpidekokonaisuutta. Menojen kasvattaminen edellyttää todennäköisesti laajan toimenpide-kokonaisuuden käyttämistä, jotta kokonaisuus saadaan tasapainoon. Nämä ovat leikkauksia, veronkorotuksia ja toiminnan kehittämistä. Jos menot kasvavat tai tulot vähenevät yllättävästi, saattaa olla välttämätöntä korottaa veroja. On tärkeää tarkastella, onko kunnan palvelut hoidettu tehokkaasti, tehdäänkö päällekkäistä työtä tai miten on organisoiduttu.

Jos Suomi aikoo kehittyä puhtaan energian huippumaana, niin on hyvä, että lähdetään rohkeasti uusiin teknologioihin. Energiantuotanto on yksi asia, mutta meidän pitäisi päästä seuraavalle askeleelle, joka toisi perustuotantoa enemmän lisäarvoa. Järvenpään työpaikkaomavaraisuutta olisi tarpeen saada nostettua. Kaupungin johdon tulee satsata tähän.

Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Hyvä keino estää tätä on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja. Tämä on ollut Suomen malli.

Järvenpään työttömyysaste joulukuussa 2024 oli 12,3 % (ELYn työllisyyskatsaus). Juuri tällä hetkellä ulkomaalaiselle työvoimalle ei siis näyttäisi olevan täällä suurta tarvetta. Järvenpäässä muuttovoiton saaminen ulkomailta ei myöskään ole ollut tähän mennessä ydinkysymys, koska Järvenpää on ollut yksi harvoista muuttovoittokunnista Suomessa. Koko Suomen tasolla hallittua työperäistä maahanmuuttoa kuitenkin tarvitaan, jotta työvoimaa olisi riittävästi, koska väestö vanhenee ja syntyvyys on kovin matalalla tasolla. Maahanmuutto paikkaa Suomen matalaa syntyvyyttä.

Luontoalueen määritelmä on epätäsmällinen. Myös metsät ja pellot ovat luontoalueita, ja kaikki rakentaminen tehdään johonkin ympäristöön. Kun luontoalueella tarkoitetaan arvokasta lintukosteikko tai Järvenpään Lemmenlaakson lehtoa, niin rakentamista ei pidä sallia.

Välttämättömässä tilanteessa julkisia palveluja voi leikata. Riippuu kuitenkin siitä mitä palveluja tarkoitetaan. Tarkoitetaanko luistimien lainausta kirjastosta vai sydänsairaan leikkaamista. Peruspalveluja ei pidä leikata. Veronkorotuksiin on perusteltua mennä, jos vaihtoehtona on puuttuminen peruspalveluihin. Leikkaukset ja veronkorotukset eivät yleensä ole näin yksioikoisesti toistensa vaihtoehtoja vaan osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta, joista valitaan useampia vaihtoehtoja samanaikaisesti.

Jos tuloeron perusteena on arvon tuottaminen yhteiselle hyvälle, niin se on hyväksyttävää. Jos henkilö tekee jonkin keksinnön, joka menestyy tai henkilö on todella hyvä työssään, niin hyvät tulot ovat ymmärrettäviä. Huippujohtajien palkat eivät aina tunnu hyväksyttäviltä, koska niissä ei ole kyse todellisesta arvon tuottamisesta vaan lähinnä osake- ja optiomanipulaatiosta. Kohtuullisuus on tavoiteltava hyve. Lisäksi, jos ihminen ei tule toimeen yhden työn palkalla, niin jossa on jotain mätää. Jos joudutaan useamman työn loukkuun, niin vaikutukset kohdistuvat ihmisen itsensä lisäksi hänen läheisiinsä. Sillä on kauaskantoiset seuraukset.

Tasapaino on mielestäni tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tiettyä regulaatiota valtion taholta tarvitaan laadun, hinnan tai ympäristön kuormittamisen hillitsemiseksi ja kuluttajien suojaamiseksi. Säätelemätön markkinatalous johtaa yhteiskunnan epävakauteen, joka johtaa onnettomuuksiin. Yhteiskunnan ja yhteisen hyvä tulee olla isäntä ja markkinoiden hyvä renki. Liiallinen puuttuminen voi haitata markkinoiden dynamiikkaa, josta aiheutuu sosiaalisia pulmia. Viimeaikaiset tapahtumat ja uutiset pistävät miettimään, pitäisikö valtion puuttua voimakkaammin esimerkiksi sosiaalisen median kanavien toimintaan tai tekoälysovelluksiin.

Uskon, että näin ei ole. Sosiaaliturvaan liittyy odotusaikoja ja stressiä, joka sitoo energiaa ja haittaa muuta elämää. Järjestelmissä on byrokratiaa ja monimutkaisuutta. Pääosin sosiaaliturva ei riitä kohtuulliseen kulutukseen eikä Suomen etuustaso ilmeisesti ole kansainvälisessä vertailussa erityisen avokätinen.

Monet valtion ja kuntien yhtiöt on perustettu hyvästä syystä hoitamaan haastavia ja ongelmallisia tehtäviä joita yksityinen sektori ei pysty tai halua hoitaa. Yritystoiminta voi liittyä turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Sellaista infrastruktuuria ei pidä yksityistää, joka on monopoliasemassa tai kriittistä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Kuluttajille ei jää silloin vaihtoehtoja valinnan suhteen. Sähköverkko on esimerkki tällaisesta. Kriittinen infrastruktuuri, kuten sähkön ja energian jakeluverkko, tietoliikenneyhteydet tai vesihuolto, on hyvä pitää omissa käsissä. Suomessa on lisäksi Euroopan tiukin hankintalaki, joka rajaa voimakkaasti kuntien inhouse-yhtiöiden toimimista markkinoilla.

Suomeen tarvitaan hallittua työperäistä maahanmuuttoa, jotta työvoimaa olisi riittävästi, koska väestö vanhenee ja syntyvyys on matalalla tasolla. Järvenpään työttömyysaste joulukuussa 2024 oli 12,3 % (ELYn työllisyyskatsaus). Juuri tällä hetkellä ulkomaalaiselle työvoimalle ei siis näyttäisi olevan suurta tarvetta. Maahanmuutto paikkaa Suomen matalaa syntyvyyttä. Monikulttuurisuus voi lisätä kaupungin elinvoimaa, jos kotoutuminen ja yhteiskuntaan integroituminen hoidetaan asiallisesti. Monikulttuurisuuden voi ajatella olevan Suomessa sijaintinsa takia historiallinen tosiasia.

Jos näillä arvoilla tarkoitetaan rehellisyyttä, toisten arvostamista ja kunnioittamista, suvaitsevaisuutta, hyväntahtoisuutta, yhteisöllisyyttä ja toisista huolehtimista sekä ympäristön ja luonnon arvostamista, niin arvot ovat hyvä pohja. Perinteisten arvojen lisäksi tarvitaan myös tulevaisuuteen katsomista ja kehitystä. Hyviä ja tarpeellisia arvoja politiikan arvopohjaksi ovat myös työ, oikeudenmukaisuus, luotettavuus ja tasa-arvo.

Sukupuolen moninaisuus otetaan tällä hetkellä huomioon hyvin. Ihmisten pitäisi suvaita ja sietää toisiaan ja toistensa erilaisuutta paremmin.

Omalla tavallaan nämä ovat tärkeitä arvoja, mutta eivät kuitenkaan tärkeimmät. Tärkeitä arvoja ovat rehellisyys, suvaitsevaisuus, toisten auttaminen ja ahkeruus.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on todellisuutta. Tilanne ei muutu paremmaksi ilman toimenpiteitä. Päästöjä tulee vähentää suunnitelmallisesti. Vähentäminen tulee toteuttaa muut tärkeät asiat huomioiden. Jokaisen maan on tehtävä osuutensa eikä vähentämisen laiminlyömisen perusteena voi olla muiden maiden tekeminen. Päästöjen vähentämiseen tähtääminen ja uuden teknologian kehittäminen on Suomelle myös mahdollisuus.

Suomalaisten poliitikkojen on tarpeen katsoa Suomen ja suomalaisten etua, samoin kuin muiden maiden poliitikot katsovat oman maansa ja kansansa etua. On kuitenkin selvää, ettei edun katsominen mene ehdottomasti kaiken muun edelle.

Ympäristön huomioon ottaminen voi mahdollistaa työpaikkojen luomisen esimerkiksi matkailualalle. Luontoarvojen vaaliminen tarkoittaa kestävää kehitystä ja se voidaan kääntää usein tuottavaksi liiketoiminnaksi. Talouskasvu puolestaan antaa mahdollisuuden ylläpitää ja kehittää hyvinvointia. Ympäristöä ei pidä yksioikoisesti ja mustavalkoisesti laittaa talouskasvun edelle eikä toisinpäin.

Politiikassa tarvitaan ennen kaikkea yhteistyö- ja neuvottelutaitoja ja monesti myös kompromissien tekemistä. Yksittäinen poliitikko ei pysty toteuttamaan yksin juuri mitään. Tarvitaan yhteistyötä, tukijoita ja hyviä taustajoukkoja. Asioiden edistämisessä tarvitaan itsenäistä mielipiteen muodostamista, tahtoa, taitoa ja rohkeutta sekä johdonmukaista asioiden ajamista.

Väestö näyttää keskittyvän kasvukeskuksiin. Väestön tasainen jakautuminen Suomessa on epärealistista. Luonnollisen kehityksen vastustaminen ei onnistu pienin kustannuksin. Suomen asuttuna pitämistä voi kuitenkin pitää tarpeellisena muun muassa omavaraisuuden varmistamisen, huoltovarmuuden, turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmista. Tämän takia esimerkiksi paljon maapinta-alaa vaativia investointeja, kuten puhtaan teknologian laitoksia, voisi sijoittaa niin, että se palvelee maan asuttuna pitämistä.

Pitkässä kehityskaaressa kaupungistuminen on ollut hyvä asia. Sillä on ollut positiivinen vaikutus ihmisten elämänlaatuun. Se on tuottanut talouskasvua. Kaupungistuminen kertoo talouden dynamiikasta. Kaupungistuminen on globaali trendi. Kaupungistuminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus.