Janne Kortelainen

Tässä tulisi kuulla ensisijaisesti oppilaita ja heidän tahtoaan. Puhelimien avulla tapahtuvaan kiusaamiseen tulee puuttua ja siihen tulee suhtautua vakavasti. Puhelimen käyttö nähdään kuitenkin jatkuvasti vain nuorten ongelmana, sillä puhelimia käyttävät kaikki ikään katsomatta, alkaen ihan eduskunnan istuntosalista aikuisten työpaikoille ja puhelimen ylimääräiseen käyttöön kesken työnteon. Pelkän kieltämisen sijaan opettaisin vastuullista puhelimen käyttöä ja toisten kunnioittamista. Puhelin on myös monelle yksinäiselle turva, jonka parissa voi viettää aikaa välituntien aikana. Kiristyvän kurimentaliteetin sijaan tulisi panostaa siihen, että lapset ja nuoret oppisivat toimimaan itsenäisesti ja fiksusti myös silloin, kun kukaan ei ole valvomassa.

Reilumman palkkauksen lisäksi tulee panostaa työhyvinvointiin, inhimillisiin ryhmäkokoihin ja työssä jaksamiseen. Pelkkä suurempi palkka ei tuo alalle uusia työntekijöitä ja kohenna nykyisten liikakuormitusta.

Koulutukseen panostaminen ja sen kehittäminen on tärkein yksittäinen kunnan tehtävä. Pelkkä kuntaveron nosto ei ole kuitenkaan ainut saatavilla oleva verotustoimi.

Kulttuuri on tärkeä vetovoimatekijä ja korkea itseisarvo jo itsessään. Kulttuurin merkitystä tulee korostaa entisestään ja nostaa keskeiseksi osaksi taloudellista elinvoimaa. Kulttuurin panostetut eurot tulevat suurempina takaisin.

Sivistyksestä säästäminen ei ole säästämistä laisinkaan. Kirjastojen tulee säilyä jatkossakin maksuttomina.

Olen maltillisten veronkorotusten kannalla tilanteessa, jossa muut keinot ja tehostamiset on jo tehty. Joensuu kaipaa erityisesti lisää verotettavaa, eli lisää kaupunkilaisia, kohentuvaa työllisyystilannetta, investointeja ja uusia yrityksiä. Jatkuvat veronkorotukset eivät ole kuitenkaan kestävä ratkaisu pidemmän päälle. Kunnalla on käytössään myös kiinteistövero ja sitä ei tule unohtaa osana veroratkaisuja.

Puhtaalle energialle ja vihreälle teknologialle on koko ajan kasvava kysyntä. Energian ja vihreän siirtymän investoinnit tuovat myös Pohjois-Karjalaan lisää kaivattuja työpaikkoja. Tuulivoiman rakentaminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta ja rakennuspäätöksiä tehtäessä tulee jatkossakin huomioida vaikutukset ympäristöön.

Segregaation torjunta on hyvän kaupunkipolitiikan keskiössä, sillä asuinalueiden eriytyminen tulee kaupungille todella kalliiksi. Monipuolinen asuntotuotanto sekoittaen omistus- ja vuokra-asuntoja, toimivat lähipalvelut ja yhteisöllisyyden vaaliminen ovat keskeisiä toimia segregaatiota torjuessa. Alueiden eriytyminen ja huono-osaisuuden kasautuminen ovat toistuvia ongelmia isommissa kaupungeissa – niihin tulee puuttua varhaisessa vaiheessa.

Joensuu kansainvälistyy kovaa vauhtia ja tuo mukanaan osaamista, erilaisia kulttuureja ja uusia ihmisiä. Kaupungilla tulee olla jatkossakin aktiivinen rooli maahanmuuttajien houkuttelussa ja kotouttamisen palveluiden parantamisessa. Jokaisen uuden kaupunkilaisen tulee nähdä olevansa tervetullut Joensuuhun. Maahanmuuttajiin ei pidä kuitenkaan asennoitua hyödykkeinä ja välineinä kaupungin elinvoiman säilyttämisessä, vaan samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin – ihmisinä. Ilman maahanmuuttoa kaupunki tulee olemaan todella haastavassa tilanteessa.

Lähiluontoa tulee suojella sekä luonnon itsensä että ihmisten hyvinvoinnin vuoksi. Täydennysrakentamisella, tiiviimmällä kaupunkirakenteella ja jo valmiiksi ihmisten käytössä olevien alueiden hyödyntämisellä voidaan varjella luonnon monimuotoisuutta. Mikäli kaupunki päätyy kuitenkin rakentamaan luontoalueille, tulee rakentamisen luontohaitat minimoida ja kompensoida niin, että luontoalueiden määrä kokonaisuudessaan ei vähene. Kohtuuhintaisen asumisen lisääminen on kasvavassa opiskelijakaupungissa keskeinen kehityskohde.

En ajattele tasapainotusta joko/tai kysymyksenä, vaan olennaisempaa on se mitä verotetaan lisää ja mistä leikataan, miten toimet vaikuttavat? Joensuulla on vuoden 2026 loppuun mennessä 20 miljoonan euron sopeutustarve ja se pakottaa tekemään ratkaisuja sekä verotuksessa että menoleikkauksissa.

Vaikka lahjakkuuden ja ahkeruuden palkitseminen on tärkeää, liian suuret tuloerot heikentävät yhteiskunnan koheesiota ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Kohtuulliset kannustimet ovat hyväksyttäviä, mutta valtion tulee aktiivisesti tasoittaa lähtökohtien eroja koulutuksen ja sosiaaliturvan avulla. Tavoitteena tulisi olla reilu talousjärjestelmä, joka mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuuden ja palkitsee aidosti tuottavaa työtä, samalla kun se turvaa perustoimeentulon kaikille ja ohjaa taloutta ekologisesti kestävämpään suuntaan. Olen aina ahneutta vastaan.

Markkinatalous ei yksistään pysty korjaamaan kaikkia virheitään, mutta valtion ei tule liikaa puuttua markkinoiden ja markkinamekanismien toimintaan. Suomi pystyy ohjaamaan markkinoita reilummaksi maltillisella sääntelyllä, jotta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Tärkein toimi on ohjata kohti ekologista kestävyyttä.

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin monimutkainen kokonaisuus, jonka osasiin liittyy paljon kannustinloukkuja ja epäselkeyttä siitä mihin yksilö on oikeutettu. Sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi uudistaa selkeämmäksi ja toimivammaksi, siitä hyötyisivät kaikki.

Valtio on aika huono omistaja ja sijoittaja. Kansainvälisessä vertailussa Suomella on poikkeuksellisen paljon omaa sijoitustoimintaa, Suomessa kun valtionomistajuus on vanha tapa. Valtion ollessa omistaja, suurimman liiketoimintariskin kantavat veronmaksajat. Valtion omistusten tulisi perustua kriittiseen infraan, huoltovarmuuteen ja strategisiin intresseihin. Omistusten myynnistä saatuja tuottoja ei kuitenkaan tule käyttää juokseviin menoihin, vaan satsata niitä tulevaisuuden investointeihin. Kunnissa julkisia omistuksia tulee kyetä tarkastelemaan tapauskohtaisesti niin, että palveluiden laatu ja luotettavuus säilyy.

Ehdottomasti.

Hyvän pohjan poliittiselle päätöksenteolle tarjoaa tutkittu tieto ja tutkimus, vaikutusarvioinnit ja pyrkimys yhteiseen hyvään. Tähän palettiin mahtuu mukaan myös kristilliset opit lähimmäisen rakastamisesta ja anteeksiannosta.

Sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen ei ole keneltäkään pois.

Toisten kunnioittaminen, empatia ja sivistys ovat paljon arvostettavampia ja tärkeämpiä arvoja kuin kuri ja sokea seuraaminen.

Suomen tulee pyrkiä olemaan kokoaan suurempi toimija ja edelläkävijä vastatessa globaaleihin haasteisiin. Ilmakehä on yhteinen ja ilmastonmuutos koskettaa kaikkia kasvavissa määrin.

Suomessa asuu myös ei-suomalaisia, jotka ansaitsevat ihan yhtälailla hyvää politiikkaa, joka edistää myös heidän elämäänsä. Suomen tulee pyrkiä olemaan kokoaan suurempi toimija ja edelläkävijä vastatessa globaaleihin haasteisiin.

Olemme riippuvaisia ympäristöstämme ja ympäristö on riippuvainen ihmisen toimista. Kestävä ja toimiva talous ja ympäristö ovat toisistaan riippuvaisia. Uudet työpaikat ja investoinnit ovat erittäin tervetulleita ja tarpeellisia, mutta ne eivät saa tapahtua ympäristön kustannuksella. Pohjois-Karjalassa on tunnetusti yleensä Suomen korkein työttömyysaste ja se varmasti lisää houkutuksia ympäristöarvoista joustamiselle. Joensuuhun tulee houkutella vihreän teknologian ja kiertotalouden yrityksiä ja kannustaa kestävään yrittämiseen.

Läpinäkyvyys, oikeusvaltioperiaate ja demokratia ovat keskeisiä sivistysvaltion periaatteita. Autoritäärisyydestä ja sääntöjen rajamailla leikkimisestä saamme lukea päivittäin ihan riittävästi.

Kaikkia alueita tulee kehittää niiden tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan, kuitenkin niin, että alueita ei väkisin tekohengitetä. Tässä tulee huomioida kuitenkin turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset erityisesti Itä-Suomen rajaseudulla. Kaupungistumiskehitys tulee jatkumaan jatkossakin ja sitä vastaan ei tule väkisin taistella.

Kaupunkeihin keskittyy hyvinvointia, osaamista, työpaikkoja ja kulttuurielämää. Kaupungistumisen mukana tulee myös ongelmakohtia, jotka vaativat hyvän kaupunkipolitiikan toteuttamista koskien mm. eriarvoisuuden torjunnan, kestävän rakentamisen ja eri intressien huomioimisen parissa. Maaseutu ei ole kaupungin vihollinen vaan yhteistyökumppani, molempia tarvitaan.