Sameli Sivonen

Kännykkäkielto välitunneilla olisi todennäköisesti tehoton keino, sillä sitä olisi kuitenkin helppo kiertää muilla laitteilla. Parempi vaihtoehto on kehittää välitunneille nuorille mielenkiintoista vaihtoehtoista toimintaa ja tekemistä kännykän tuijottamiselle. Kännyköiden käytön rajoittaminen oppitunneilla voisi parantaa oppilaiden keskittymiskykyä, hyvinvointia ja oppimistuloksia sekä sosiaalisia taitoja. Samaan aikaan nuoret voivat verkon kautta löytää kavereita ja ylläpitää ystävyyssuhteita, mitä ei pidä väheksyä.

Varhaiskasvatuksen opettajien palkkausta tulisi nostaa ja Helsingissä on Vihreiden toimesta neuvoteltu korotuksia varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkoihin kaupungin palkkakehitysohjelman myötä. Lastemme koulutus on asia, josta ei tule säästää ja siksi myös siitä vastaavien opettajien riittävästä palkkauksesta on huolehdittava. Samalla meidän on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät ovat riittävät, jotta työvoimaa myös löytyy vastaamaan tarpeeseen.

On kunnan keskeisiä tehtäviä taata lapsille ja nuorille laadukas ja turvallinen koulupolku. Panostukset koulutukseen maksavat aina itsensä takaisin, eikä lasten ja nuorten koulutusta tule nähdä yksinomaan vain kulueränä. Erityistä tukea oppimisessa tarvitseville tulee olla saatavilla tarpeeksi henkilökohtaista erityisopetusta ja resursseja oppimisen tukena. Kouluissa on myös tärkeää kiinnittää huomio myös luokkakokoihin ja oppimisympäristöön. Olemme Helsingissä lisänneet rahaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle jokaisissa budjettineuvotteluissa kuluneella valtuustokaudella ja se on ollut Vihreille tärkeä prioriteetti kaikissa neuvotteluissa.

Kulttuurin tukeminen on erityisen tärkeää nyt kun sen valtion rahoitus on vähentynyt. Kaupungeissa voimme torjua Orpon hallituksen typerät leikkaukset. Kulttuuri ja tapahtumat tuo ihmisiä yhteen, tarjoavat elämyksiä ja luovat hyvinvointia - tekee Helsingistä Helsingin ja kaupungin, johon ihmiset haluavat muuttaa ja jäädä. Sellaista toimintaa kannattaa tukea, siitä hyötyy koko kaupunki. Kaikille saavutettavat ja kohtuuhintaiset kulttuuripalvelut lisäävät kunnan elinvoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia. Parhaimmillaan kulttuuri luo tasa-arvoa ja lisää sivistystä. Kuntien kannatttaa tukea suurten instituutioiden lisäksi myös ruohonjuuritason taide- ja kulttuuritoimintaa, jotta taiteen kuluttamisen ja harrastamisen tasa-arvo varmistetaan.

Kirjastot ovat tärkeä kohtaamispaikka ja kirjallisuuden saatavuus kaikille kansalaisille on panostus kulttuuriseen pääomaan. Kirjastojen kuuluu olla maksuttomia ja avoimia kaikille. Niiden toiminnan laajeneminen myös mm. tavaroiden lainaamiseen edistää kiertotaloutta, kulutustottumusten muutosta ja kestävämpää ekologista kaupunkia. Kirjastojen toiminta tulee turvata myös ja erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina.

Helsingin kaupungin tuloveroprosentti on Suomen toiseksi alin. Meillä on varaa korottaa veroprosenttia ennemmin kuin leikata palveluista aikana, jolloin valtio leikkaa rajusti monien ihmisten arjesta ja kunnissa on tehtävä töitä Orpon hallituksen leikkausten torjumiseksi.

Vihreä siirtymä on välttämättömyys ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa, ja samalla myös taloudellinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Se on kuitenkin tehtävä luonnon monimuotoisuutta vaalien. Meidän on oltava tietoisia vihreän siirtymän luontovaikutuksista ja vähennettävä niitä fiksuilla raaka-ainevalinnoilla, kiertotaloutta hyödyntämällä sekä sijoittamalla voimalaitoksia muualle kuin luontoarvoiltaan herkille alueille. Esimerkiksi aurinkovoimaa Helsingissä voitaisiin tuottaa paljon nykyistä enemmän rakennusten katoilla ja maalämpöä tukemaan lämmitysenergian vähäpäästöistymistä.

Suomessa ollaan pyritty ehkäisemään alueiden eriytymistä jo vuosikymmeniä, ja tätä työtä on tärkeä jatkaa, jotta jokaisella alueella lapsilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa ja toteuttaa unelmiaan. Helsingissä on hyviä kokemuksia niin sanottujen kaupunkiuudistusalueiden osalta eriytymiskehityksen korjaamisessa. On tärkeä pitää huolta siitä, että kaikilla alueilla lähipalvelut, kuten päiväkodit, koulut ja kirjastot ovat laadukkaita ja että kaikilta alueilta löytyy monipuolisesti erilaisia asuntoja.

Helsingin on oltava viihtyisä ja vetovoimainen kaupunki ja jos se houkuttelee ihmisiä ulkomailta muuttamaan tänne, on se vain hyvä asia ja vahvistaa Helsingin ja helsinkiläisten yritysten kansainvälisiä yhteyksiä.

Meidän on mahdollista vastata kasvavaan asuntotarpeeseen ja suojella viheralueemme, jos järjestämme liikenteen nykyistä tilatehokkaammin ja kestävämmin, jolloin myös liikenteen päästöt, melu ja muut haitat vähenevät. Jokaiselle helsinkiläiselle on turvattava helppo ja nopea pääsy lähiluontoon sekä oikeus asuntoon. Kaiken kaavoituksen lähtökohtana tulee olla Helsingin arvokkaan viherverkoston vaaliminen, ja juuri puistojen ja metsien suojelemiseksi tulee panostaa täydennysrakentamiseen ja jo rakennettujen alueiden tiivistämiseen.

Helsingin kasvu johtuu siitä, että ihmiset haluavat elää täällä. Kun teemme Helsingistä paraempaa kaupunkia elää, tulee sinne muuttamaan myös ihmisiä Helsingin ulkopuolelta, koska hyvässä kaupungissa halutaan asua. Kaupungistuminen on globaali megatrendi ja myös Helsinkiin muuttaa myös tulevaisuudessa jatkuvasti enemmän ihmisiä sekä ulkomailta että muista suomalaisista kunnista. Ei ole kyse siitä, tavoittelemmeko asukasluvun kasvua, vaan siitä, miten sopeudumme kasvavaan kysyntään. Helsinki ei voi estää ihmisiä haluamasta muuttaa Helsinkiin, voimme vain vaikuttaa siihen, että se tapahtuu mahdollisimman kestävästi.

Kysymys on siinä mielessä erikoinen, että tälläkin hetkellä uusvanhan arkkitehtuurin mukaisen rakennusken saa rakentaa, jos haluaa. Harva kuitenkaan haluaa, koska sellaisen rakennuskustannukset ovat niin suuret, että asunnoista tulisi hyvin kalliita. Harjakattoja Helsingissä määrätään parhaillaan monille suunniteltavana oleville aluelle. Itsekin pidän niitä kauniina, ja on ihan kiva, että saamme kattomaailmaan vaihtelua. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että tasakatot mahdollistavat esimerkiksi viherkattojen rakentamisen, mitä myös tarvitsemme lisätäksemme kasvillisuuden määrää kaupungissa ja sopeutuaksemme ilmastokriisin myötä kasvaviin sateisiin, sekä aurinkoenergian helpomman tuotannon.

Kyllä. Nastarenkaiden kielto on tiedetty olevan jo vuosikymmeniä tehokkaimpia tapoja parantaa ilmanlaatua ja vähentää katupölyä. Se parantaisi Helsingin ilmanlaatua ja auttaisi myös päästövähennystyössä, kun saisi ihmiset kertaalleen miettimään, onko autolla tehtäville matkoille mahdollisesti kestävämpiä vaihtoehtoja. Selvitysten perusteella keskimäärin 40−50 prosenttia katupölystä on peräisin tien päällysteestä, jota pääosin nastarenkaat irrottavat.

Helsingin hiilineutraaliustavoitetta ei voida saavuttaa ilman, että polttomoottoriautoilua rajoitetaan Helsingissä. Liikenne on suurin ilmastopäästölähde ja liikenteen päästöistä valtaosa syntyy henkilöautoliikenteestä. Helsingissä ja kaikkialla tulee panostaa aina ensisijaisesti kestäviin liikkumismuotoihin kuten kävelyyn, pyöräilyyn ja edulliseen joukkoliikenteeseen, jotta saamme torjuttua ilmastokriisiä, vähennettyä ilmansaasteita ja vähennettyä liikenteen muita haittoja, kuten melua ja pölyä. Helsinki on tässä vähän jo verrokkikaupunkejaan jäljessä, kun useissa Euroopan kaupungeissa rajoitetaan suuripäästöistä polttomoottoriautoilua ympäristövyöhykkeillä.

Ehdottomasti. Paljon viisaampaa, että päihteitä saa käyttää turvallisesti ja sisätiloissa. Tällöin huumeidenkäyttö myös esimerkiksi leikkipuistoissa vähenee. Päihdeongelmista päästään myös parhaiten eroon saamalla päihdeongelmaiset ihmiset palveluiden ja avun piiriin.

Pienetkin terveyskeskusmaksut voivat olla este hoitoon hakeutumiselle. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen hoidon saamisen tulee olla mahdollisimman helppoa kuntalaisten terveyden ja tasa-arvon edistämiseksi.

HUSilta on leikattu jo liikaa, tarvitsemme laadukasta erikoissairaanhoitoa ja ihmisiä ymmärrettävästi huolettaa HUSin tilanne. Helsinki on ollut valmis turvaamaan HUSille riittävää rahoitusta, vaikka muut HUSin hyvinvointialueet ovat vetäneet kotiinpäin.

Helsingin vihreät nuoret ovat aikanaan lähteneet kampanjoimaan maksuttoman ehkäisyn edistämiseksi ja saaneet asian Helsingissä toteutumaan. Nyt on tärkeä laajentaa sama periaate koskemaan myös kuukautistuotteita, sillä maksuttomat kuukautistuotteet vähentävät sukupuolittunutta taloudellista epätasa-arvoa sekä edistävät menstruoivien ihmisten terveyttä. Kuukautisköyhyyttä on torjuttava tarjoamalla ilmaisia kuukautisvälineitä esimerkiksi kouluissa ja terveyskeskuksissa. Helsingissä on Vihreiden aloitteen pohjalta toteutettu jo pilotti, jossa ilmaisia kuukautistarvikkeita jaettiin kouluissa. Kokeilu oli onnistunut. Nyt pitäisi edetä kokeilusta laajempaan toteuttamiseen.

Palveluista ei saa lähteä tinkimään, vaan mielummin korotetaan veroja. Erityisesti näin kriisiaikoina kaupungin palveluiden toiminnan ja laajuuden turvaaminen on erittäin tärkeää, jotta kukaan ei putoa kelkasta. Laadukkaat palvelut, kuten tasa-arvoinen koulutus ja kohtuuhintaiset ja saavutettavat kulttuuri- ja liikuntapalvelut lisäävät ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnan tasa-arvoa. Helsingin kuntaveroprosentti on Suomen toiseksi alin. Meillä on varaa korottaa veroprosenttia ennemmin kuin leikata palveluista aikana, jolloin valtio leikkaa rajusti monien ihmisten arjesta ja kunnissa on tehtävä töitä Orpon hallituksen leikkausten torjumiseksi.

Suuret tuloerot eivät useinkaan johdu henkilökohtaisesta lahjakkuudesta ja ahkeruudesta vaan ihmisen hyvistä lähtökohdista ja onnekkaista sattumista elämässä. Liian suurista tuloeroista aiheutuu ongelmia yhteiskunnassa eriarvoisuuden tunteen lisääntyessä. Yhteiskunnan tehtävä on tasata markkinatalouden aiheuttamia tuloeroja, jotta kaikki tuntevat olevansa mukana tässä yhteiskunnassa.

Markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä. Markkinoista on hyötyä, jotta resurssit kohdistuvat tehokkaasti, mutta niiden oikeudenmukaiseen jakautumiseen tarvitaan yhteiskunnan sääntelyä. Kestävässä taloudessa myös taloudellisesta toiminnasta seuraavat luontohaitta pitää lopettaa, mikä edellyttää rajoituksia, jotta ihmisen toiminta saadaan planeetan rajoihin.

Sosiaaliturva on hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen turvaverkko, jonka pitää mahdollistaa inhimillinen elämä. Jos ajattelee, että sosiaaliturvan varassa eläminen on liian helppoa, ei varmasti ole perehtynyt, miten vähällä tällöin joutuu tulemaan toimeen. Suomessa sosiaaliturvan väärinkäyttöä yleisempää on sen alikäyttö, eli ihmiset eivät hae tukia joihin heillä olisi oikeus. Nykyisen hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset leikkaavat jo vähävaraisilta ja vaikeissa elämäntilanteissa olevilta ja pudottaa tuhansia ihmisiä elämään köyhyysrajan alapuolelle, myös lapsia.

Riippuu paljon tilanteesta ja toimialasta, kannattaako julkisen toimijan järjestää toimintaansa esimerkiksi yhtiömuotoon, ja olla tällöin mukana yritystoiminnassa. Helsinki omistaa esimerkiksi energiayhtiö Helenin, Helsingin sataman ja Kaupunkiliikenne Oy:n, joka on Suomen parhaita raitiotieosaajia.

Monikulttuurisuus on rikkaus. Suomi on pieni maa Euroopan reunalla. Emme voi vain käpertyä rajojemme sisään, vaan tarvitsemme kansainvälisiä osaajia kaupunkiimme pärjätäksemme globaalissa maailmassa. Myös valtion näkökulmasta maahanmuuttoa tulee lisätä, jotta voimme ylläpitää hyvinvointivaltiota heikkenevästä huoltosuhteesta huolimatta.

Poliitiikkaa tulee tehdä tietoon pohjautuen. Minulle tärkeitä arvoja politiikassa ja elämässä ovat tasa-arvo, kaikkien yhdenvertaisuus, ympäristöstä huolehtiminen sekä heikommista välittäminen. Mikäli ajatellaan, että nämä ovat kristillisiä arvoja, niin niitä koskien voisi vastata myös samaa mieltä, mutta kristillisistä arvoista on varmasti erilaisiakin tulkintoja.

Sukupuolen moninaisuus on tunnistettava paremmin yhteiskunnassamme. Sukupuolivähemmistöjä syrjiviä yhteiskunnallisia rakenteita on tehtävä näkyväksi ja purettava aktiivisesti.

Ihmiset toimivat usein paremmin positiivisen kannustuksen seurauksena kuin rangaistusten pelossa. Kuri ei motivoi oppimaan. Suomalaisen koulun tulee opettaa toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista. Kurinpitoa tärkeämpää on turvata kouluihin riittävä määrä turvallisia aikuisia ja pitää huolta opettajien jaksamisesta, jotta he pystyvät kohtaamaan jokaisen oppijan yksilönä. Jokaisella koululaisella tulee olla tilaa kasvaa ainutlaatuiseksi yksilöksi ilman pelkoa kiusaamisesta.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on aikamme tärkein tehtävä. Suomi voi ja sen kannattaa toimia ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisijoiden joukossa. Monet tulevaisuuden kasvualat ovat myös ympäristön hyvinvointia edistäviä ja näihin meidän kannattaa myös Suomessa panostaa.

Poliitikkojen on asetettava kaikkien ihmisten, eläinten, luonnon ja ilmaston etu huomioon päätöksiä tehdessään. Emme elä irrallaan muusta maailmasta tai ympäristöstä. Se on myös Suomen ja suomalaisten etu.

Elinkelpoinen ympäristö luo pohjan kaikelle ihmistoiminnalle, myös taloudelle ja työpaikoille. Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat sukupolvemme suurimmat uhat. Kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka on viisasta talouspolitiikkaa. On taloudellisesti järkevää olla ensimmäisten joukossa kehittämässä ratkaisuja luonnon kannalta kestävään maailmaan. Tämän ovat monet sijoittajat, yritykset kuin useat elinkeinoelämän etujärjestötkin jo ymmärtäneet.

Suomi on demokratia, jossa on toimittava yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Olemme myös osa kansainvälistä yhteisöä ja pienenä maana meidän etumme on, että kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää kunnioitetaan. Vahvaa johtajuutta on se, että toimitaan ihmisiä kuunnellen ja sääntöjä noudattaen, vaikkakin määrätietoisesti. Myös johtajien on noudatettava yhteisiä sääntöjä.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, sillä ihmiset haluavat asua lähellä palveluita ja työpaikkoja, opiskelumahdollisuuksia, kaupungin kulttuuritarjontaa sekä toisia ihmisiä. Kehitystä ei Helsingissä tehtävällä politiikalla voi pysäyttää ilman, että se heikentäisi Helsingissä asumisen mielekkyyttä. Paikkoihin, missä on hyvä elää, muttaa aina lisää ihmisiä. Muutoksesta aiheutuvia haittoja voidaan lieventää tukemalla ihmisiä, joilla ei olisi varaa muuttaa kasvaville seuduille. Kaupungistuminen tuo myös monia ympäristöhyötyjä, kun ihmisten liikkuminen on mahdollista järjestää kestävillä liikkumismuodoilla kuten julkisella liikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen autoilun sijaan. Rakennetun maan pinta-ala on vain muutamia prosentteja Suomesta, joten koko maa ei koskaan ole ollut asuttuna.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi ja kaupunkeihin muuttaa jatkuvasti enemmän ihmisiä, sillä ihmiset haluavat asua lähellä palveluita ja työpaikkoja, opiskelumahdollisuuksia, kaupungin rikasta kulttuuritarjontaa sekä toisia ihmisiä. Tätä kehitystä ei Helsingissä tehtävällä politiikalla voi pysäyttää ilman, että se heikentäisi Helsingissä asumisen mielekkyyttä. Paikkoihin, missä on hyvä elää, muttaa aina lisää ihmisiä. Muutoksesta aiheutuvia haittoja voidaan lieventää tukemalla ihmisiä, joilla ei olisi varaa muuttaa kasvaville seuduille. Kaupungistuminen tuo myös monia ympäristöhyötyjä, kun ihmisten liikkuminen on mahdollista järjestää kestävillä liikkumismuodoilla kuten julkisella liikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen autoilun sijaan.