Jussi Järvinen

Lapselle voi tulla tarve olla yhteydessä vanhempiinsa tai kehen tahansa. Välitunti tulisi olla aikaa tällaiselle yhteydenpidolle. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa olisi erikoista kapseloida lapsi "offline" koko päiväksi.

Vantaalla on jo melko hyvä palkkataso sitten viime korotuksen mutta palkkatasoa on edelleen syytä tarkkailla. Vantaan tilanne varhaiskasvatuksessa on haastava ja pätevää työvoimaa ei ole riittävästi. Monikulttuurisuus asettaa oman vaatimustasonsa ja nostaa työn kuormittavuutta. Haastaville alueille on jo tarjolla erilaisia kuntakohtaisia lisiä mutta nämä eivät ole riittäviä. Toisaalta on vältettävä palkkakilpailua. Raha ei voi olla ainoa motiivi tulla alalle. Vantaa ei välttämättä pärjäisi tässä kisassa naapurikunnille, esimerkiksi Tuusulalle.

Mitä olen opettajilta kuullut, niin ainakin nämä ns. "avustajat" ovat joskus itsekin avustettavia ja vain lisäävät opettajan työkuormaa. Lisää resursseja ei automaattisesti ole ratkaisu. Pitäisi lähteä juurisyystä eli miksi näitä avustajia tarvitaan? Todennäköisesti syy on inkluusio ja liian suuret luokkakoot. Käyttäisit samat rahat siis luokkakokojen pienentämiseen. Mistä tämä nopeasti kasvanut avustajien tarve on muuten edes tullut? Tätäkin syytä pitäisi selvittää.

Kulttuuri on tärkeää mutta emme voi eristää jotain toimintoja leikkausten ulkopuolelle. Ei ole sellaista diktaattoria joka voisi puolestamme päättää mikä on tärkeää, joten siksi on leikattava tasaisesti sieltä sun täältä. Lisäksi on huomattava se, että kulttuurin tuottamiseksi löytyy monenlaisia tapoja mutta monet muut kunnan palvelut ovat sellaisia, ettei niitä tuota muuta kuin kunta itse. Esimerkiksi perusopetus. Mieluummin harrastajateatteri ja ammattilaisten vetämä peruskoulu kuin toisinpäin.

Kirjastot ovat matalan kynnyksen paikkoja lukemiselle, pelaamiselle ja ajanvietteelle. Jos kirjasto viedään kauaksi käyttäjistä, tämä rajoittaisi kuntalaisten valintoja. Ei kukaan lähde 15 kilometrin päähän lainaamaan kirjaa. Toisaalta, edellisessä vastauksessa leikattavaa löytyy kaikkialta, mutta kirjastoissa on varmasti säästökohteita, jotka eivät vaikuta havaittuun palvelutasoon. Käsitys on, ettei kirjaston prosesseja ole loppuun asti trimmattu. Tohveli suhisee rauhalliseen tahtiin.

Pyrkisin hillitsemään veroprosentin nousua Vantaalla. Vantaa käy kuitenkin omaa kisaansa metropolialueen muita kuntia vastaan ja emme voi lähteä tässä omalle tielle. Vantaa ei ole ehkä niin houkutteleva paikka, että jos tästä pitäisi keskituloisen vielä maksaa enemmän, niin voi olla kova päätös keskiluokkaiselle kotitaloudelle. Muuttoauto menee Tuusulaan tai Järvenpäähän.

Periaatteessa kyllä jos investointi tarkoittaa rahaa muualta Vantaalle. Kukapa ei haluaisi esimerkiksi EU:n vihreän siirtymän investointitukea omaan kuntaansa ja tämän mukana tulevaa teollisuutta? Taivaalta sataa rahaa. Sen sijaan pitäisikö Vantaan omistamien yhtiöiden osallistua näiden rahoittamiseen isossa mittakaavassa onkin sitten jo toinen kysymys? Suomesta löytyy esimerkkejä, jossa kunnallinen energiayhtiö on lähtenyt vähän "sijoittelemaan" ja lasku on tullut veronmaksajille.

Eriytymistä ei voi kokonaan välttää eikä tähän kannata edes pyrkiä, mutta määritelmästä "liikaa" on helppo olla samaa mieltä. Vantaalla eriytymistä hillitsee se, että selkeä "hyväosaisten" asuinalue puuttuu koska reilu osa kuntalaisista on keskiluokkaa tai alempaa keskiluokkaa. Vantaa on tavallisen ihmisen paikkakunta ja tämä on myös Vantaan vahvuus. Haluan itse asua palveluiden lähellä mutta en kaipaa pääkaupungin hulinaa ja hintatasoa. Eriytyminen ei kuitenkaan ole Vantaalla ongelma ainakaan ääripäiden välillä koska asetelma Ullanlinna vs. Mellunmäki puuttuu meiltä.

Vantaan väestö ei ole vähenemässä, joten kysymys ei ole relevantti.

Vantaan asuntojen hintakehitykseen vaikuttavat aivan muut tekijät kuin se, että luontoalueet "estäisivät" rakentamisen ja siksi hinnat olisivat korkealla. Vantaa on ns. itse sössinyt asiansa. Mitä jos vain rakennettaisiin sellaisia asuntoja joita ihmiset haluavat, ja lopetettaisiin kiinteistösijoittajien keinottelu 30 neliön koirankopeilla tornitaloissa aseman vieressä? Kyllähän hinnat ovat korkealla, jos tarjolla on vain tehokas yksiö "rauhallisella sijainnilla". Vantaa on muuten läpimitaltaan yli 30 kilometriä, joten naurettava ajatus, että metsä tuli eteen ja siksi rakennettava vain tornitaloja.

Kysymys on arvolatautunut. Tietenkin metsää pitää voida kaataa. Toisaalta sitä myös kasvaa Vantaalla. Kysymys on kokonaisuudesta. "Ei saa kaataa metsää" olisi erikoinen kielto kaupungilta. Suomessa metsää riittää. Samoin Vantaa on suurimmaksi osaksi peltoa tai "skutsia".

Katsotaan nyt ensin miten tämä ensimmäinen pätkä lähtee toimimaan ja liikennemäärät toteutuvat. En voisi kuntapäättäjänä kannattaa tällaista satojen miljoonien hanketta ilman faktoja. Ratikka ei saa olla ideologinen monumentti vaikka se sellaiseksi onkin hyvää vauhtia tulossa. Toivon todella, että ratikan liikennemäärien laskelmat menevät edes sinnepäin, koska muuten tästä saatiin melko kallis rakennelma. Sanon kuitenkin, että olen asunut Tampereella ja ymmärrän miksi ratikka voi toimia siellä. Vantaalla ei ole samanlaista kaupunkikeskittymää, ja lisäksi meillä on toimiva lähijunaliikenne kilpailemassa, jota ei ole Tampereella. Hullun hommaa, mutta minkäs teet.

Tiet kuntoon! Suomi näyttää kehitysmaalta Google Mapsista katsottuna teiden huonon kunnon takia. Tämä on jo maakuvakysymys. Vaikka ratikka ja toimiva lähijunaverkosto ratkaisisi kaikki ongelmamme, niin tuolta vanhojen asuinalueiden syövereistä on kyettävä kuitenkin ajamaan liityntäpysäköintiin käyttämään tätä hienoa lähiliikennettä. Ei joukkoliikenne poista autoilun tarvetta - vain lyhentää suoritteiden pituuksia.

En ymmärrä kysymystä. Kaupunki voi toki osoittaa luvallisia paikkoja tällekin taiteen muodolle, mutta että pitäisi "tilata"? Tietenkin kaupunki voi ostaa taidetta ja asetelmia koristamaan sisätiloja - tähän on varmaan prosessi olemassa. En tiedä miksi tämän pitäisi erityisesti olla graffiti-taidetta?

Kyllä. Mitä enemmän vaihtoehtoja sen parempi. Yksityinen pyrkisi tuomaan kilpailua hyvällä tavalla mm. erilaisilla teemoilla (tiede, luonto ym.). Kunnallinen toiminta tuo aina mieleen hieman laitosmaiset olosuhteet, koska palvelun pitää olla samanlaista kaikkialla. Kunnallisessa menossa on myös vallalla keskittäminen valtaviin varuskuntamaisiin olosuhteisiin - yksityinen toimija voi tarjota osaltaan vaihtoehtoja ja pienempiä kohteita.

Veroaste on Suomessa jo riittävän korkea. Ellei rahat riitä, on syy muualla.

En näe tämä kysymys on kunnallisvaalien kannalta kovin relevantti. Suomessa tehdään riittävästi toimenpiteitä, jotta tätä "ei-hyväksyttävissä" olevia tuloeroja pyritään hillitsemään. Tässä on myös muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin onnistuttu. Rikkaita ei ole haitaksi asti. Olen syntynyt Vantaalla ja pienen kierroksen jälkeen muutin takaisin tänne vuonna 2004. Muutaman kerran olen tämän 21 vuoden asumisen aikana nähnyt Ferrarin Vantaalla. Pystyn elämään tämänkin asian kanssa. Ei haittaa vaikka näkyisi vielä uudelleenkin.

Olen osallistumassa kunnallisvaaleihin. Vastaan kuitenkin. Suomi on ollut 17 vuotta hitaassa kasvussa, joten kohta ei ole enää markkinoita mitä "ohjata". Tästä voi jokainen vetää johtopäätöksensä.

En sanoisi että elämä välttämättä on "helppoa", mutta sanoisin, että sitä on helppo elää liian pitkään. Suomalainen yhteiskunta hyväksyy liian helposti vuosikausien elämisen sosiaaliturvalla. Nyt kun työllisyydenhoito siirtyi kunnille, niin kunnilla on suurempi intressi auttaa asiassa ja katkaista pitkiä työttömyysputkia. Kunta ns. "tuntee asiakkaansa". Aikaisempi ELY/TE-vetoinen toiminta oli suht byrokraattinen ja kasvoton. Kunta on kuntalaisia varten ja myös työttömien eteen on tehtävä riittävästi erilaisia matalan kynnyksen työkokeiluja, työpajatoimintaa, oppisopimuksia ja vastaavia. Kunhan mitä tahansa muuta kuin kotona odottelu.

Kysymys on hieman erikoinen. Kuntapuolella kunnan ei periaatteessa pitäisi olla suoraan mukana yritystoiminnassa ollenkaan. Kunnalla voi olla yhtiöitä ja omistuksia yhtiöissä, jotka tarjoavat kuntalain mukaisia palveluja kuntalaisille. Sähköyhtiöt, jotka puuhaavat vapailla markkinoilla ovat jo vähän siinä rajoilla, onko tämä kunnan bisnestä. Tuotantolaitokset ja sähköverkot ymmärrän paremmin. Eli karsisin ei-ytimessä olevia omistuksia.

Kysymys on vaikea tulkita kun termejä ei määritellä. Vastaus riippuu täysin siitä miten asia määritellään ja missä kontekstissa? Monikulttuurihan voi tarkoittaa vaikka yhteispohjoismaista yhteistyötä. Vantaalla on myös paljon maan sisäistä muuttoliikettä - alle puolet asukkaista on syntynyt Vantaalla. Jostain ideologisesta syystä tämä "monikulttuuri" tarkoittaa aina ulkomailta Suomeen tulevaa muuttoliikettä - eihän Suomen oma väestökään ole yhtenäiskulttuurissa. Outoa. Kukahan tätä ajaa? Erilaisia kulttuureja siis löytyy. En kuitenkaan lähtökohtaisesti vastusta maailman eri ilmiöitä. Maailma on kiinnostava paikka.

Kannatan kristillisiä arvoja mutta ne ovat enemmän taustamuuttuja kuin toimintaa ohjaava periaate. Politiikka on pidettävä neutraalina ja objektiivisena. Myös kristilliset arvot itsessään ohjaavat ettei uskontoa tuoda politiikkaan. Sen sijaan kristillinen henkilö saa toki osallistua politiikkaan, jos pystyy sitä kautta tekemään hyvää ja kokee asiansa oikeaksi.

Emme pääse ikinä yksimielisyyteen tästä asiasta, joten vastaus on ei. Sukupuolten lukumäärä on saanut uskonnollisia piirteitä. Mikäli asioista tulee politiikkaa ohjaava periaate oltaisiin juuri tilanteessa, jossa ideologia ohjaa päätöksiä, eikä toisinpäin.

Luovuus ja spontaanius kuuluvat myös lapsuuteen. En usko tiukkoihin auktoriteetteihin eikä ainakaan ulkoa opettelu vastaa enää nykypäivän työelämän vaatimuksiin. Luovuus on ihmisen keino pärjätä nykyajassa, jossa teknologia hoitaa entistä enemmän rutiinihommat.

Suomi on jo tällä polulla ja päästöt vähenevät koko ajan. Eikö tässä asiassa koskaan pääse nauttimaan tuloksista vaan aina on tehtävä enemmän?

En oikein keksi miten kansan mandaattia hakeva ehdokas voisi edes ajatella toisin? Tarkentaisin toki, että myös Vantaan etu tässä tapauksessa.

Kyllä ja ei. Ihmiset myös kuuluvat ympäristöön, joten jos ihmiset voivat huonosti esimerkiksi pitkän työttömyyden johdosta, niin ei siinä kivasti humiseva havumetsä auta. Voimme nauttia puhtaasta luonnosta vain kun meillä on itselläkin asiat hyvin.

Olen kuntavaaleissa ehdolla mutta olkoon nyt näin. Ironisesti, kyllähän Vantaalla on sääntöjen rajamailla toimittu ja myös käräjillä istuttu. Viisaammat saa arvioida onko tämä ollut Vantaalle hyväksi? Kuitenkin jos johtaja on byrokraattinen, jossa muodollinen prosessi on lopputulosta tärkeämpi, niin saadaan keskimäärin kurjuutta kaikille. Tiedän, että pienemmissä kunnissa asiat hoidetaan ketterämmin ja sekä kunta, kuntalaiset että elinkeinoelämä pelaavat ikäänkuin samaan maaliin. Tällaista pienen kunnan ihmiskasvoista kuntaelämää saisi tulla enemmän Vantaalle. Vantaan ei ole mitään syytä pönöttää kuten Helsinki ja Espoo.

"Pitää" on arvolatautunut verbi. Kyllähän suunta on se, että kun pk-seutu muuttuu entistä enemmän metropoliksi niin osa ihmisistä haluaa takaisin maaseutujen rauhaan. Eli ei tässä ketään tarvitse "pitää" vaan enemmän pidätellä ettei toistu "Nurmijärvi" ilmiö tai Vantaan tapauksessa Tuusula/Järvenpää/Sipoo ilmiö.

Varmaan näin. En nyt lähtisi purkamaankaan nykyisiä kaupunkeja. Tärkeintä että ihmiset saa asua siellä missä haluavat ja vältetään ideologista vastakkainasettelua maaseutu vs. kaupunki. Molemmille on paikkansa. Lisäksi globaalissa mitassa Suomessa ei ole kaupunkeja. Vantaakin on maalaismainen paikka - melkein joka tuvan ikkunasta näkyy metsää tai peltoa. Siksikin on outoa, että tänne halutaan niitä pilvenpiirtäjiä ja koirankoppeja. Vantaa on entinen maalaiskunta. Antaa helsinkiläisten rakentaa itselleen se 15 minuutin kaupunki. Katsotaan miten se lähtee toimimaan ja tehdään sitten päätöksiä asiasta. Kalasatama on jo hyvällä "oraalla".