Milla Pyykkönen

Välitunnit ovat koulussa oppilaiden taukoja opetuksesta. Merkittävä osa erityisesti nuorten välisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu kännyköiden välityksellä ja etenkin yläkoululaisten kohdalla ei mielestäni pidä täysin rajata heiltä oikeutta käyttää kännyköitä välitunnilla. Oppitunneille kännykät eivät kuulu, ellei niitä hyödynnetä opetuksessa.

Kyllä! Varhaiskasvatuksen palkat eivät tällä hetkellä vastaa työn vaativuutta. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena saada koulutuksellisesti pätevää työvoimaa. Helsingin kaupungin tulee jatkaa palkkaohjelmaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkojen nostamiseksi.

Tällä hetkellä erityisopettajien, koulukäyntiavustajien ja muiden koulujen tukitoiminnoissa työskentelevien puute näkyy lasten ja nuorten haasteiden kärjistymisenä ja hyvinvoinnin heikkenemisenä. Erityisopettajiin ja koulunkäyntiavustajiin panostaminen maksaa itsensä takaisin myös taloudellisesti, kun lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti.

Kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia ihmisille. Kulttuurista karsiminen karsii hyvinvoinnista. Helsingin kokoisella kaupungilla on varaa tukea kulttuuripalveluita.

Lähikirjastot ovat erittäin tärkeitä lähipalveluita. Helsingin kirjastot ovat monipuolisia ja tarjoavat ympäröivälle yhteisölle tärkeitä palveluita. Kirjastoista ja niiden palveluista karsiminen karsii hyvinvoinnista, joten kirjastojen rahoituksesta on pidettävä kiinni.

Jos on painetta menojen kasvattamiseen esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tai kasvatuksessa ja koulutuksessa, niin silloin veroprosentin korottaminen on aiheellista jos muita keinoja ei ole.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Tämä on tärkeää ottaa huomioon erityisesti Helsingissä. Alueellista eriytymistä ehkäistään ennen kaikkea alueen monipuolisella asuntorakentamisella sekä sillä, että alueella on sopivassa suhteessa vuokra- ja omistusasumista. Alueiden eriytymisen ehkäisemissä tulee ottaa huomioon myös kasvatuksen ja koulutuksen resurssit. Päiväkotien ja koulujen tulee sijaita lähellä ja niissä tulee olla riittävästi henkilökuntaa myös avustavissa tehtävissä.

Helsingin väestö ei vähene. Helsinkiin tulee muuttajia sekä muualta Suomesta että ulkomailta, mutta Helsinki ei tarvitse muuttovoittoon erityisiä toimia. Kaikista tulijoista täytyy pitää huolta.

Helsingissä luontoalueita on jo nyt rajallisesti. Lähiluontoa tarvitaan myös ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Asuntojen hinnat tarvitsevat Helsingissä hillitsemistä muin keinoin. Asuntorakentamisen tulee vastata ihmisten todellisia tarpeita ja maksukykyä. Tällä hetkellä rakennetaan sen verran kalliita asuntoja, että ne saattavat seisoa vuosia tyhjillään kun maksukykyisiä ostajia ei löydy. Samaan aikaan kaupungissa on ihmisiä, joilla on uuden ja sopivamman asunnon tarve.

Työpaikkojen keskittyessä Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle ihmiset joutuvat muuttamaan tänne muualta Suomesta myös silloin, kun heidän oma toiveensa olisi työllistyä ja asua jossain muualla. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan voi vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan valtakunnan tasolla. Helsingin kasvaessa asuntotuotannon tulee vastata todellisia tarpeita. Tulee rakentaa asuntoja, joissa ihmisillä on varaa asua, eikä kovan rahan asuntoja tuottamaan voittoja rakennusfirmoille.

Rakennettavan arkkitehtuurin tulee olla sopusoinnussa ympäröivän ympäristön kanssa. Mutta rakennettavan tyylin rajaaminen uusvanhaan arkkitehtuurin harjakattoineen ei ole tarpeellista.

Nastarenkaiden ja ylipäätään autoilun aiheuttamia päästöjä tulee hillitä kaikkialla Helsingissä. Nastarenkaiden käyttämisen kieltäminen keskustassa on hyvä idea, mutta se voi olla käytännössä haastava valvoa.

Ensisijainen keino vähentää autoilua on tehdä joukkoliikenteestä mahdollisimman edullinen ja käyttäjien tarpeita vastaava. Työmatkat on oltava mahdollista tehdä kaikkina vuorokaudenaikoina joukkoliikenteellä. Pysäkki-, reitti- ja aika taulusuunnittelua on tehtävä kaupunkilaisia osallistaen. Erityisesti keskustan alueella polttomoottoriautoilua tulee rajoittaa.

Ehdottomasti. Huumeiden käyttäjille pitää saada turvalliset tilat, jossa käyttö tapahtuu katujen, puistojen ja julkisten vessojen sijaan valvotuissa tiloissa.

Ei missään nimessä. Terveyskeskusmaksujen periminen vaatii byrokratiaa, joka ei ole ilmaista. Siksi maksuilla ei edes saada varsinaista tuottoa. Terveyskeskuskäyntien maksuttomuus on tärkeää ja asiointia helpottavaa.

Erikoissairaanhoitoon tulee panostaa tarpeellinen määrä.

Lisäksi ilmaisia kuukautissuojia tulee tarjota asunnottomille ja päihdeongelmaisille.

Julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia leikkaamalla luodaan pahoinvointia, joka pidemmän päälle tulee yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi kuin julkisten palveluiden tuottaminen ja sosiaalietuuksien maksaminen. Julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaaminen osuu erityisesti jo nyt heikommassa asemassa oleviin. Verojen korottaminen taas kohdistuu tasapuolisemmin ja myös heihin, joilla on varaa maksaa yhteisistä asioista nykyistä enemmän.

Tuloerot eivät kerro lahjakkuudesta tai edes ahkeruudesta. Moni pienituloinen on erittäin lahjakas ja ahkera. Tuloerot kertovat siitä, miten talousjärjestelmämme on rakentunut ja millaisista asioista se palkitsee. Kovien tienestien ääreen pääsee helpommin sellaiset, jotka ovat jo valmiiksi yhteiskunnassa vahvoilla taustansa (esim. luokka) ja muiden ominaisuuksiensa (esim. sukupuoli tai etninen tausta) takia. Historiallisista syistä esimerkiksi naisvaltaiset alat ovat huonosti palkattuja. Sairaanhoitajan tai varhaiskasvatuksen työntekijän palkka on huono, mutta he tekevät töitä erittäin ahkerasti.

Demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava markkinatalous toteutuu siten, että sen toimintaa ohjaillaan demokratian keinoin. Näin markkinoiden tuottama hyöty saadaan kohdennettua tasa-arvoa ja ihmisten sekä luonnon hyvinvointia edistävästi.

Sosiaaliturvassa on kyse ihmisten oikeudesta perustoimeentuloon. Sosiaaliturvaan kuulu myös esim. lapsilisät. Uskaltanen väittää lapsilisää saavien enemmistön oleva sitä mieltä, ettei lapsen kasvattaminen aina ole liian helppoa, vaan sen sosiaaliturvan saamisen eteen joutuu myös tekemään töitä. :)

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Suomi on aina ollut monikulttuurinen ja moninainen. Historiallisesti katsottuna suljettujen rajojen ja kansallisvaltioiden aika on hyvin lyhyt. Kuten aina, niin myös nykyään ihmiset liikkuvat paikasta ja maasta toiseen monenlaisten syiden takia.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Translakia tulee uudistaa niin, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon myös lasten ja nuorten oikeuden heidän omaan sukupuoleensa. Transpolien resurssit tulee saada kuntoon ja niissä tulee olla osaamista auttaa myös sukupuoleltaan ei-binääriä. Terveydenhuollon ammattilaisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville tulee tarjota osaamista kohdata sukupuolivähemmistöön kuuluvia.

Toisten ihmisten ja oman itsensä kunnioittamisen sekä omien ja toisten rajojen kunnioittamisen näen ennemmin tärkeimpinä arvoina, joita lapsen tulee oppia. Lisää tasa-arvoa, hyvinvointia ja inhimillisyyttä. Auktoriteettien ja ulkopuolelta tulevien normien ja arvojen kyseenalaistaminen sekä oman ajattelun kehittäminen ovat myös tärkeitä taitoja.

Se, että muut toimivat huonosti ei ole perustelu toimia huonosti itse.

Maapallo on meidän kaikkien yhteinen koti.

Emme voi tuhota ympäristöä tai meillä ei ole kohta enää paikkaa tuottaa työpaikkoja ja talouskasvua, jonka jatkuvan kasvun tarpeen kyseenalaistan.

Näemme tällä hetkellä sekä Venäjällä ja että Yhdysvalloissa mitä autoritääriset johtajat saavat aikaan.

Suomessa ihmisillä on vapaus valita itse asuinpaikkansa. On vääjäämätön kehitys, etteivät kaikki maan kylät pysy samalla väestömäärällä asuttuina kuin ne nyt ovat. Suomi kaupungistuu. Tarvitsemme vahvoja maakuntakeskuksia ja niiden ympäryskuntia. Hyvällä politiikalla elämisen edellytyksen voidaan luoda kaikkialle maahan. On myös helsinkiläisten etu, että Suomi pysyy elinvoimaisena kaikkialta.

Kaupungistuminen ei ole itseisarvo. Se tapahtuu joko ihmisten halusta muuttaa kaupunkiin tai työn perässä muuttamisesta. Tutkimukset osoittavat, että moni nyt kaupungissa asuva haluaisi asua maalla. Silloin ihmisillä ei toteudu todellinen mahdollisuus asua siellä missä he haluaisivat. Työllisyyspolitiikka on olennaisessa roolissa siinä, että onko ihmisellä aito mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Samoin tähän vaikuttavat myös liikenneyhteydet sekä etätyömahdollisuudet, jos esim. koti sijaitsee maalla ja työpaikka kaupungissa. Kaupungissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla asumista taas rajoittaa asumisen korkea hinta. Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka tekee Helsingistä liian kalliin asua monelle pienituloiselle.