Tytti Tuppurainen

Kännykkä on vain kännykkä, ratkaisevaa on se, mihin sitä käytetään: onko puhelin opetuksessa käytetty työkalu, vai häiriötekijä opetuksessa. Kouluissa on oltava oppimisrauha ja puhelinten häiritsevää käyttöä on voitava rajoittaa sen turvaamiseksi. Kännykät ovat ikävä kyllä usein myös kiusaamisen välineitä. Myös tähän ilmiöön on voitava puuttua.

Palkkakysymykset ratkotaan työmarkkinapöydässä. Oikeistohallituksen läpi ajamat naisvaltaisia aloja kurittavat heikennykset osuvat myös päiväkoteihin. Oululla on kuitenkin käytössään monia työkaluja, joilla parantaa kaupunkimme veto- ja pitovoimaa varhaiskasvatuksen ammattilaisten keskuudessa. Meidän on pidettävä hyvää huolta osaajistamme ja pidettävä huolta esimerkiksi siitä, että sijaistukset toimivat ja henkilökuntaa on riittävästi.

Kunnan on järjestettävä tarpeelliset palvelut kuntalaisilleen, sen vuoksi kuntaveroa maksetaan. Kouluissa on oltava tarpeeksi henkilökuntaa, jotta opetustilanteet ovat hallittuja ja turvallisia kaikille. Tukea tarvitseville oppilaille on tarjottava heidän tarvitsemansa tuki. SDP:n tavoitteena on pienentää luokkien ryhmäkokoja, jotta opettajilla jää enemmän aikaa oppilaille.

Kattava ja korkeatasoinen kulttuuritarjonta on paitsi vetovoimatekijä, myös panostus kaupunkilaisten hyvinvointiin. Oulussa on todella korkealaatuinen teatteri ja kaupunginorkesteri. Viulistin tyttärenä olen kiitollinen siitä, miten kaupungissa on jo vuosikymmenten ajan satsattu Oulu Sinfonian toimintaedellyksiin. Oulussa on vireä kulttuurielämä, joka puhkeaa todelliseen loistoonsa Euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.

Oulu on maantieteellisesti laaja kaupunki, jossa hyvinvointivaltion keskeisimpiin sivistyspalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut on turvattava kaikille kuntalaisille tasa-arvoisesti.

Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia asukkaidensa palveluista. Mikäli on tarvetta talouden tasapainottamiseen, on kunnan päättäjällä oltava käytettävissään useita eri välineitä tavoitteen saavuttamiseen. Yksin verojen korottaminen ei ole kestävä ratkaisu, mutta leikkaukset esimerkiksi hyvinvointipalveluista voivat tulla kunnalle lopulta paljon kalliimmaksi.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä kestävän energiatuotannon mahdollisuuksien selvittäminen on järkevää ja luo myös merkittäviä alueellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoiman tuotannossa Suomen ykkönen. Tämä ei ole tapahtunut itsestään, vaan on vaatinut alueeltamme aktiivisuutta. Uusiutuvan energian investoinnit tuovat merkittäviä kiinteistöverotuottoja ja rakennusaikana töitä. Puhdas energia on vetovoimatekijä myös teollisuuden investoinneille.

Asunto- ja maapolitiikalla voidaan merkittävästi vaikuttaa kaupunkirakenteeseen ja yhteiskunnan eheyteen. Suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä on se, etteivät asuinalueet ole eriytyneet, eivätkä siten ihmiset vieraantuneet toisistaan. Tästä on pidettävä kiinni.

Tarvitsemme uusia osaajia niin kotimaasta kuin kauempaakin eri aloille. Tulevaisuudessa osaavan työvoiman tarve edellyttää meiltä säilyttämään Oulun avoimen ja positiivisen ilmapiirin uusia oululaisia kohtaan. Työperäisen maahanmuuton ja kotoutumisen palveluita on kehitettävä.

Kaupungin viihtyvyys ja elinvoima on tänä päivänä yhä enemmän riippuvaisia siitä, millaisia kaupunkiluontokohteita on tarjolla ja missä virkistyskohteet sijaitsevat. Oulussa on tilaa kasvaa ja kaavoittaa ilman että ajaudutaan törmäyskurssille luontoarvojen kanssa. Tuskin kukaan haluaa, että esimerkiksi Hupisaarten alue muutetaan puistosta lähiöksi, vaikka se lähellä keskustaa onkin.

Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia asukkaidensa palveluista. Mikäli on tarvetta talouden tasapainottamiseen, on kunnan päättäjällä oltava käytettävissään useita eri välineitä tavoitteen saavuttamiseen. Yksin verojen korottaminen ei ole kestävä ratkaisu, mutta leikkaukset esimerkiksi hyvinvointipalveluista voivat tulla kunnalle lopulta paljon kalliimmaksi.

Pienet tuloerot ovat yhteiskuntaa vakauttava tekijä. Ihmisen taloudellinen asema voi vaihdella elämän aikana runsaasti. Kaikkein tärkeintä on, ettei taloudellinen tilanne määritä mahdollisuuksia elää hyvää ja täyttä elämää. Opiskelu, terveys, perheen perustaminen ja turvallinen vanhuus eivät voi olla tulotasosta kiinni. Vierastan esimerkiksi ahkeruuden ja lahjakkuuden kytkemistä ihmisen tulotasoon.

Me elämme Suomessa markkinataloudessa, jossa ihmisten arkea turvaa hyvinvointivaltio. Toimivat EU:n sisämarkkinat ovat pienelle viennistä elävälle Suomelle tärkeät ja niiden toimivuus on turvattava. Yhteisillä pelisäännöillä turvataan sellaisten yritysten pärjäämistä, jotka toimivat sääntöjen mukaan tuoden työtä, investointeja, hyvinvointia ja verotuloja maahamme.

Sosiaaliturva on hyvä säilyttää syyperusteisena ja siinä on oltava myös kannustavia ja työntekoon liittyviä velvoitteita. Työ on paljon muutakin kuin tilinauha. Se on kuulumista yhteiseen joukkoon. Ihmisiä on tuettava ja kannustettava löytämään oma polkunsa sosiaaliturvan niukan toimeentulon varasta omiin voimavaroihin sopivalle työpolulle. Orpon ja Purran hallitus on epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan surullisella tavalla. Samaan aikaan se ajaa leikkauksillaan ihmisiä entistä suurempaan ahdinkoon.

On perusteltua, että niin valtio kuin kunnat omistavat tiettyjä esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yhtiöitä Suomessa. Yhtiöiden osingoista koostuu valtiolle myös merkittävä rahamäärä hyvinvointivaltion, eli yhteisten palvelujen, rahoittamiseen. Valtion ja kuntien on noudatettava omistajana toimiessaan hyvää hallintotapaa. Omistuksia tarkastellaan aina tarpeen mukaan.

Suomen kulttuuri-identiteetti on vahva. Suomi on aina ollut ja tulee aina olemaan monikulttuurinen maa. Olemme avoimia niin kansainväliselle kaupalle kuin ihmisten liikkuvuudelle. Kulttuurinen yhteistyö tuo Suomeen ja suomalaisiin kaupunkeihin elinvoimaa ja houkuttelee myös uusia osaajia, joita maassamme tarvitaan.

Tärkein ohje elämässä on kohdella lähimmäistään kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Kristilliset arvot luovat perustan universaaleille, YK:n sopimuksiin kuuluville arvoille: demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle, kuten tuomioistuinten riippumattomuudelle, sekä perus- ja ihmisoikeuksille. Nämä samat arvot on kirjattu myös EU:n perussopimukseen. Näiden arvojen pohjalta me käymme kauppaa, laadimme sopimuksia ja kehitämme kansalaisyhteiskuntaa. Ne ovat yhteinen kompassimme maailmassa ja tässä ajassa niille on entistä enemmän tarvetta. Moni uskonoppi jakaa nämä samat perusviestit.

Puhun aina tasa-arvon ja kehorauhan puolesta. Jokaisen on voitava tuntea itsensä hyväksytyksi omana itsenään. Se, miten oman sukupuolensa kokee, on ihmisen oma asia.

Rajat ja rakkaus on vanha, edelleen ajankohtainen ohje lasten kasvatuksessa. Rajat ovat rakkautta, mutta pelkällä kurilla ei kenenkään pidä kasvaa. Jokainen perhe pohtii itse ratkaisunsa rajojen asettamisen ja kasvattamisen suhteen. Moni tuntee varmasti myös voimattomuutta ja riittämättömyyttä. Maailmassa on uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä, joihin vanhempien on vastattava. Perheille tarjottavien palvelujen ja tuen on oltava sellaisia, että niiden avulla vanhemmat saavat voimavaroja olla lastensa tukena ja turvana myös haastavina kasvun vuosina.

Olemalla kehityksen kärjessä olemme nappaamassa kiinni muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa. Ilmastonmuutos on vakava uhka pohjoiselle elämäntavallemme, luonnollemme, elinympäristöllemme ja tulevaisuudellemme. Meidän on tehtävä osamme, jotta lapsemme saavat meiltä elinkelpoisen maailman.

Suomen etu on vanha EU ja Suomen poliitikkojen tehtävänä on ajaa maamme etua ymmärtäen, että se tarkoittaa laajaa yhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Olemme pieni maa, joka tarvitsee kumppaneita – ja moni kumppani tarvitsee myös Suomea. Vahva ja toimintakykyinen EU sekä sen toimivat sisämarkkinat ovat Suomelle tärkeä etu. Myös Nato-jäsenyys on yhteistyötä, jossa Suomi tekee osansa yhteisen turvallisuuden eteen.

Vastakkainasettelu ei ole hyödyllistä, sillä panostamalla ekologiseen kestävyyteen voidaan synnyttää uusia innovaatioita ja luoda uusia työpaikkoja. On tärkeää huomioida ympäristövaikutukset ja pyrkiä aina vastuulliseen toimintaan kaikessa päätöksenteossa.

Päätöksenteko on kestävää, kun kaikki voivat sitoutua yhdessä tehtyihin ratkaisuihin. Kompromissit ovat osa kypsää demokratiaa, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteisönsä tulevaisuuteen. On oltava mahdollisuus olla eri mieltä. Päätöksenteko ei saa olla sanelua.

Jokaisella suomalaisella on oltava tarjolla riittävät palvelut hyvän elämän elämiseen. Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia asukkaidensa palveluista kuten koulutuksesta ja suuremmat hyvinvointialueet huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta. Isommilla hartioilla turvataan esimerkiksi sitä, että palveluja saa myös pienemmissä kunnissa.

Kaupungeilla on iso merkitys koko maamme vaurauden ja hyvinvoinnin lisäämisen kannalta. Maakuntien kasvukeskuskaupungit puolestaan ovat alueellisen kehityksen moottoreita. Koti on kuitenkin aina rakkain, oli se sitten soratien päässä tai kerrostalossa. Tärkeintä on, että jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta on tarjolla riittävät palvelut hyvään arkeen. Oulu on iso kaupunki, jossa on myös maaseutumaisia alueita. Vastakkainasettelua ei tule tarpeettomasti rakentaa.