Jani Naskali

Oppitunneilla kännykkäkielto on perusteltu, jotta oppiminen ei häiriinny. Välitunneilla kännykät voivat kuitenkin olla osa oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä ja yhteydenpitoa. Koulujen on hyvä luoda selkeät säännöt kännyköiden käytölle, jotta ne eivät häiritse kouluarkea joustavuuden kustannuksella.

Varhaiskasvatuksen laatu riippuu osaavasta henkilöstöstä. Palkankorotukset voivat parantaa alan vetovoimaa, mutta myös työolosuhteiden ja urakehityksen kehittäminen on tärkeää.

Jokaisella lapsella on oikeus oppimiseen tarvitsemallaan tuella. Laadukas perusopetus on investointi tulevaisuuteen. Riittävä henkilöstö ennaltaehkäisee ongelmia pitkällä aikavälillä.

Kulttuuri on tärkeä osa kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia. Teatterit ja orkesterit tuovat kaupunkiin elämää ja luovat työpaikkoja. Leikkaukset voivat heikentää kaupunkilaisten mahdollisuuksia nauttia kulttuurista ja vaikuttaa kielteisesti alueen vetovoimaan. Taloustilanteen kiristyessä on etsittävä tasapainoisia ratkaisuja ilman, että kulttuuripalveluja heikennetään merkittävästi.

Lähikirjastot ovat tärkeitä oppimisen, sivistyksen ja yhteisöllisyyden keskuksia. Ne tarjoavat palveluja kaikenikäisille ja edistävät lukutaitoa sekä elinikäistä oppimista.

Kunnan talous on hoidettava vastuullisesti, mutta tärkeistä palveluista ei pidä leikata liian tiukasti veroprosentin säilyttämisen vuoksi. Tarvittaessa veroprosentin maltillinen tarkistaminen voi olla perusteltua, jotta voidaan turvata koulutus, terveyspalvelut ja muu hyvinvointi.

Vihreän siirtymän investoinnit tuovat työpaikkoja, vahvistavat paikallistaloutta ja edistävät kestävää kehitystä. Kunnan on aktiivisesti luotava edellytyksiä uusiutuvan energian ja vähäpäästöisen teollisuuden kasvulle.

Segregaatio voi johtaa eriarvoisuuden kasvuun ja heikentää kaupungin yhteisöllisyyttä. Monipuolinen asuntopolitiikka, jossa eri tulotasoilla ja taustoilla oleville ihmisille on mahdollisuus asua eri alueilla, tukee tasapainoista kaupunkikehitystä.

Väestönkehitys vaikuttaa työmarkkinoihin ja palveluiden rahoitukseen. Kansainväliset osaajat ja työn perässä muuttavat voivat vahvistaa kaupungin elinvoimaa, mutta samalla kotoutumiseen on panostettava, jotta kaikki pääsevät mukaan yhteiskuntaan.

Asuntojen kohtuuhintaisuus on tärkeää, mutta kaupunkisuunnittelun on oltava kestävää. Tiivistäminen ja täydennysrakentaminen ovat ensisijaisia keinoja ennen arvokkaiden luontoalueiden rakentamista.

Julkiset palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto, ovat hyvinvointivaltion perusta. Verotuksen on oltava oikeudenmukaista, ja mahdolliset korotukset on kohdennettava niin, ettei pienituloisten asema heikkene.

Kohtuulliset palkkaerot kannustavat työntekoon, mutta liian suuret tuloerot voivat lisätä eriarvoisuutta ja heikentää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Valtion rooli on varmistaa, että markkinat toimivat oikeudenmukaisesti ja että kaikilla on mahdollisuus menestyä. Sosiaaliturva ja sääntely voivat tasoittaa taloudellista eriarvoisuutta.

Sosiaaliturvan varassa eläminen ei ole kenellekään helppo valinta. Työllistymisen tukeminen ja riittävät palvelut ovat tärkeämpiä keinoja kuin tukien leikkaaminen.

Julkisilla yhtiöillä on tärkeä rooli strategisesti merkittävillä aloilla, kuten energiassa ja infrastruktuurissa. Omistusta ei tule vähentää, jos se palvelee kuntalaisten etua.

Monimuotoisuus voi vahvistaa kulttuuria, työelämää ja kansainvälisiä yhteyksiä, mutta kotoutumisen onnistumiseen on panostettava, jotta kaikki voivat osallistua yhteiskuntaan.

Poliittisten päätösten tulee perustua lakiin ja yhdenvertaisuuteen, ei yksittäiseen uskonnolliseen näkemykseen.

Jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Syrjinnän ehkäisy ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä askeleita kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Tottelevaisuus ja auktoriteetin kunnioittaminen ovat tärkeitä arvoja, joiden lisäksi on hyvä opettaa lapsille itsenäistä ajattelua, vastuullisuutta ja kykyä toimia osana yhteisöä.

Ilmastotoimet ovat sekä velvollisuus että mahdollisuus. Suomen on toimittava esimerkkinä, mutta samalla kansainvälinen yhteistyö on tärkeää.

Kansalliset edut ovat tärkeitä, mutta Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä ja yhteistyö on keskeistä talouden ja turvallisuuden kannalta.

Kestävä kehitys on pitkäjänteisesti myös talouden etu. Ilmastotoimet voivat luoda uusia työpaikkoja ja innovaatioita.

Demokratia perustuu avoimuuteen, lakiin ja sääntöihin. Johtajan on toimittava vastuullisesti ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Alueellinen tasapaino on tärkeää, mutta elinvoimaisuuden ylläpitäminen edellyttää toimivia palveluja ja työpaikkoja.

Kaupungistuminen tukee talouskasvua ja palveluiden saavutettavuutta, mutta myös maaseutualueiden elinvoimaisuus on turvattava.