Iida-Maria Minkkinen

Työskentelen opettajana. Seuraan siis läheltä ala- ja yläkoulun arkea päivittäin. Etenkin yläkoulun puolella nuoret käyttävät valtaosan ajastaan puhelimillaan sen sijaan, että he kehittäisivät sosiaalisia suhteitaan, juttelisivat ja ihmettelisivät asioita yhdessä. Tutkitusti on näyttöä, että lapset ja nuoret voivat paremmin, kun he eivät käytä puhelintaan koulupäivän aikana. Opetuksen voi myös järjestää aivan mainiosti ilman älypuhelimia.

Mielestäni varhaiskasvatuksen ammattilaiset ansaitsevat enemmän palkkaa lähtökohtaisestikin. Suomalainen yhteiskunta nojaa varhaiskasvatuksen superihmisiin.

Ammattitaitoiset erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat ovat molemmat osaltaan tärkeässä osassa koulun toimintakulttuurissa. Ilman päteviä erityisopettajia ei pystytä puuttumaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa oppilaan oppimisen vaikeuksiin. Ja ilman koulunkäynninavustajia opettajat jäävät oppilasmassojen alle. Toinen ratkaisu olisi pienentää ryhmäkokoja, jolloin koulunkäynninavustajia ei tarvittaisi niin paljon.

Paikallinen kulttuuri on iso osa kunnan sydäntä. Kulttuuria tarvitaan, että ihmiset voivat hyvin.

Lähikirjastot ovat sivistyksen kulmakiviä. Ne eivät ainoastaan tue lasten ja nuorten lukutaitoa, vaan myös ylläpitävät sitä läpi elämän. Kirjasto tarjoaa tilan oppimiselle, oivalluksille ja rauhoittumiselle – se on paikka, jossa jokainen voi syventyä omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Samalla se toimii tärkeänä kokoontumispaikkana yhteisölle. Kirjasto kuuluu kaikille – se on perusoikeus.

Leikkaukset koulutuksesta, palveluista ja etuuksista voivat johtaa vakaviin seurauksiin niin yhteiskunnallisesti kuin taloudellisestikin. Kyse on arvovalinnoista: vakauden ja hyvinvoinnin perusta on ihmisten osallisuuden, sosiaalisen turvallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Verojen korotusta ei tule sulkea pois vaihtoehdoista, sillä pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu yhteiseen vastuunkantoon ja universaaleihin palveluihin, jotka tukevat sekä talouskasvua että hyvinvointia. Samalla on tärkeää panostaa kuntien kasvuun ja elinvoimaan kestävän talouden turvaamiseksi.

Tuulivoiman sijoittamisesta päättäminen kuuluu kunnille, ja kuntalaisten mielipide on otettava aidosti huomioon. Uusiutuvan energian investoinnit kuitenkin tuovat kunnille merkittäviä kiinteistöverotuottoja ja työllistävät rakennusaikana, mikä vahvistaa paikallistaloutta ja edistää kestävää kehitystä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kunnissa on vahvistettava työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen palveluita sekä tehostettava kotoutumisen alkuvaiheen tukitoimia. On tärkeää varmistaa, että muut kunnalliset palvelut edistävät sujuvaa asettautumista ja tukevat kotoutumisprosessia Suomessa.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Pitäisi pyrkiä löytämään tasapaino tiiviin rakentamisen, ympäristön kestävyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin välillä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Mielestäni näitä kahta asiaa ei voi rinnastaa toisiinsa yksiselitteisesti.

Tasapaino toimivan markkinatalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän talouden välillä on ratkaisevan tärkeä. Työmarkkinoiden yhteinen sopiminen, ympäristömääräykset ja työsuojelu luovat rakenteen, joka hillitsee markkinoiden ylilyöntejä ja turvaa sekä ihmiset että ympäristön.

Suomen hyvinvointi rakentuu vahvalle sosiaaliturvajärjestelmälle, mutta sen on toimittava kannustimena, ei vaihtoehtona työnteolle. Sosiaaliturvan tulee tukea työllistymistä, osaamisen kehittämistä ja itsenäistä pärjäämistä, jotta jokainen voi löytää paikkansa elämässä. Etuuksien ja palveluiden on oltava joustavia ja yksilöllisiä, jotta ne auttavat ihmisiä eri elämäntilanteissa. Leikkaukset eivät saa ajaa ihmisiä köyhyyteen, vaan turvaverkon on luotava pohja, josta ponnistaa kohti osallisuutta yhteiskunnassa.

Kriittinen infrastruktuuri, kuten vesihuolto, on pidettävä julkisessa omistuksessa, jotta varmistetaan palveluiden saatavuus, kohtuulliset hinnat ja yhteiskunnan vakaus. Aiemmat myynnit ovat heikentäneet valtion ja kuntien tulopohjaa sekä johtaneet hintojen nousuun asukkaille ja yrityksille. Julkisten hankintojen on edistettävä tervettä kilpailua myös pienyrityksille, ei vain suurille toimijoille.

Suomi on avoin ja monimuotoinen yhteiskunta, jossa jokaisella on oikeus olla oma itsensä ja osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa – moninaisuus on voimavara, jota tulee vaalia yhteisillä arvoilla ja keskinäisellä kunnioituksella.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kouluilla on keskeinen rooli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Jokaisella oppilaalla on oikeus olla oma itsensä, ja koulun tulee tarjota turvallinen ympäristö sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudelle. Kasvatuksessa ja opetuksessa on tärkeää tehdä määrätietoista tasa-arvotyötä, jotta kaikille taataan yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet. Tämä luo pohjan suvaitsevaisemmalle ja yhdenvertaisemmalle yhteiskunnalle.

Tottelevaisuus sanana on huono. Lasten ja nuorten täytyy kuitenkin oppia tunnistamaan auktoriteetit yhteiskunnassa. Monesti koulussa korostuu jo se, ettei opettajaa tunnisteta auktoriteettina. Tämä vaikeuttaa kouluilmapiiriä. Kaikki kulminoituu kunnioitukseen: mikäli joku tekijä tulisi nähdä auktoriteettiasemassa, sen pitäisi perustua hänen ammattitaitoonsa ja merkitykseensä yhteiskunnassa. Turha auktoriteetin korostaminen ei johda mihinkään. Minä haluan opettajana kasvattaa kriittisiä kansalaisia, jotka pystyvät kyseenalaistamaan tottelevaisuuden ja auktoriteetit, mutta osaavat tehdä sen siten, että ymmärtävät tietyt lainalaisuudet yhteiskunnan ja lainsäädännön kannalta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi samalla, kun toimitaan aktiivisena osana kansainvälistä yhteisöä. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa tavoitteita ei saavuteta yksin, vaan kestävä tulevaisuus rakentuu sääntöperusteiselle järjestelmälle ja sitoutumiselle kansainväliseen yhteistyöhön. Suomen omat intressit tulisi aina pitää keskiössä, mutta niitä olisi edistettävä osana laajempaa yhteistyöjärjestelmää.

Ympäristönsuojelu ja talouskasvu voivat kulkea käsi kädessä, eivätkä ne sulje toisiaan pois.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.