Ronja Karkinen

Sosiaalinen media on tutkitusti koukuttavaa ja haitallista erityisesti nuorille. Olisi hyvä luoda tiloja ja kulttuuria, jossa kännykät eivät ole koko ajan läsnä.

Meillä on tarvetta saada lisää pätevyysvaatimukset täyttäviä tekijöitä erilaisiin työtehtäviin varhaiskasvatuksessa ja palkankorotukset varmasti auttaisivat asiassa. Varhaiskasvatus on vaativaa ja vastuullista työtä, jossa palkkataso on yleisesti ottaen liian alhainen.

Tuki erityistä tukea tarvitseville oppilaille ei vielä toteudu kunnassamme yhdenvertaisesti.

Kuntamme pitäisi päinvastoin satsata kulttuuriin lisää. Myös 700-vuotisjuhlavuosi lähestyy, ja toivon, että pystymme vahvistamaan kirkkonummelaista kulttuuria ja taidetta suuren vuotemme edellä.

Kirjastot ovat tärkeitä sivistyksen ja kuntalaisten kohtaamisen paikkoja. Kuntamme kolmen kirjaston keskinäiset välimatkat ovat yli 20 kilometriä, joten kuntalainen ei voi siirtyä helposti käyttämään toista kirjastoa. Palveluverkkosuunnitelman mukaan Kirkkonummi on pitämässä kiinni kirjastoistaan. Edistän myös sitä, että Veikkolan kirjasto voi säilyä nykyisissä kauniissa tiloissaan.

Veroprosentin nosto voi olla velkaantumista parempi maailmassa, joka käy yhä arvaamattomammaksi ja jossa korkotasot voivat heilahdella aiempaa ennakoimattomammin. Hillitsisin kuitenkin menojen kasvamista ensisijaisesti jaksottamalla rakentamisen ja infrastruktuurin investointeja. Niitä on tehty viime vuosina paljon ja nyt on aika rauhoittaa tahtia.

Kirkkonummelle on tulossa muun muassa suuren mittakaavan aurinkovoimaa entiselle maankaatopaikalle ja Microsoftin datakeskus tulee valmistuessaan täyttämään hukkalämmöllään merkittävän osan lämmitystarpeestamme. Toivon lisää tällaisia tilaisuuksia, joissa kunta pystyy tarjoamaan yritykselle järkevän sijainnin ja hyöty on molemminpuolista.

Eriarvoisuuden kasvu ja kuplautuminen ovat valtavia ongelmia maailmanlaajuisesti. Toivon, että pystymme rakentamaan yhteiskuntaa, jossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta esimerkiksi naapuruuden tai kirkkonummelaisuuden kautta.

Väestön väheneminen ei ole Kirkkonummella ongelma, mutta meille on tietenkin tervetullut muuttamaan asukkaaksi myös ulkomailta.

Kohtuuhintainen asuntotuotanto voidaan tehdä niin, että se täydentää olemassaolevaa yhdyskuntarakennetta. Kirkkonummella rakentaminen menee metsään tällä hetkellä liian usein. Asukkaillemme yksi tärkeimmistä asioista on luonto ja sen säilymistä on priorisoitava entistä vahvemmin.

Verotusta pidetään haitallisena kasvulle. Jatkuva talouskasvu rajallisella planeetalla ei kuitenkaan ole mahdollista ja on tärkeää, että pystymme tarkastelemaan taloutta nykyistä monimuotoisemmin ja tavoitteellisemmin. Kasvun pakosta luopuminen mahdollistaa myös monipuolisemman keskustelun verotuksesta.

Tuloerot heijastelevat mainittuja ominaisuuksia enemmän historiallisia arvostuksiamme, mikä näkyy esimerkiksi naisvaltaisten hoivatöiden heikompana palkkauksena. Tuloerojen sijaan mielekkäämpää on kuitenkin puhua varallisuuseroista, jotka nykymaailmassa ovat käsittämättömät, kun rikkain prosentti omistaa n. 40 % maailman varallisuudesta. Varallisuuserot kasvavat edelleen, myös Suomessa. Musk on synkeä osoitus siitä, kuinka eriarvoisuus on vaaraksi myös demokratialle. Kasvu johtuu erityisesti korkoa korolle -ilmiöstä, jolloin ahkeruuden sijaan taustalla on aiempi, esimerkiksi peritty varallisuus. Kannatan kansainvälistä sääntelyä ultrarikkaiden verotuksen kasvattamiseksi ja haluaisin myös, että Suomessa tarkasteltaisiin esimerkiksi mahdollisuutta osinkoverotuksen progressiivisuuteen.

Planetaarinen kolmoiskriisi ja eriarvoisuuden kasvu osoittavat, ettei markkinoita säädellä tarpeeksi. Valtioiden on nykyistä voimakkaammin tasattava varallisuutta esimerkiksi verotuksella ja huolehdittava ympäristösääntelyllä, ettei yksityinen voitontavoittelu aiheuta yhteistä haittaa.

Kannatan perustuloa, jonka avulla ihminen voisi halutessaan elää rauhassa sosiaaliturvan varassa. Tämä mahdollistaisi joustavan opiskelun, monenlaisen hoivatyön, lisätienestien hakemisen eri lähteistä ja ekologisen, kohtuullisen elämän elämisen yhteiskunnan arvostamana.

Julkinen omistus turvaa yhteiset intressit ja mahdollistaa päätöksenteon kasvuhakuisuuden sijaan muilla periaatteilla, kuten vakauden lisäämisellä tai sosiaalisella hyvällä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

On tärkeää, että politiikkaa ohjaavat arvot. Omat arvoni ovat kristilliset ja johtavat minua toteuttamaan esimerkiksi oikeudenmukaisuutta, kohtuullisuutta ja vastuullisuutta.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Lasten tulee mielestäni oppia erityisesti kriittistä ajattelua, yhdessä toimimista ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. Rutiinien ja sääntöjen oppiminen on kuitenkin tärkeää arjen sujumiselle ja tuo lapselle turvaa sekä esimerkiksi oppimisen rauhaa.

Suomi otti globaalia johtajuutta päästöjen vähentämisessä asettamalla hiilineutraaliuden tavoitevuodekseen 2035. Päästöjemme vähentämisessä ei siis ole kyse vain vastuusta omasta osuudestamme vaan symbolisesti merkittävästä asiasta. Meidän on lunastettava lupauksemme luodaksemme uskoa kansainväliseen yhteisöön.

Olemme kaikki saman pallon pinnalla, yhteisen taivaan alla. Globaalissa maailmassa vaikutamme väistämättä toisiimme jatkuvasti. Tämä on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Yritysvastuusääntely, vastuulliset julkiset hankinnat sekä kehitysyhteistyön rahoituksen ja kansainvälisen ilmastorahoituksen lisääminen ovat esimerkkejä vastuunkannosta. Olen Kirkkonummen Reilun kaupan kannatusryhmän puheenjohtaja ja tätä kautta edistämässä hankintavastuullisuutta myös Kirkkonummella.

Ympäristön tila on huonompi kuin koskaan. Ilmastokriisi aiheuttaa eksistentiaalisen uhan ihmiskunnalle. Luonto köyhtyy hälyttävää tahtia arvaamattomin seurauksin ja saasteet ovat globaalisti merkittävin yksittäinen ennenaikaisen kuoleman syy. Ihmisen etua ei voi enää erottaa ympäristön edusta. Politiikan keskeisimpiä tehtäviä on luoda maailmaa, jossa ihmistoiminta mahtuu planeetan rajoihin.

Luulen, että olemme juuri saaneet riittävän varoittavan esimerkin Amerikan "vahvasta johtajasta" ja sääntöjen rajamailla toimimisesta. Suomen etu on ilman muuta tehdä kaikkensa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukemiseksi näinä vaikeina aikoina.

On harmi, jos olosuhteet pakottavat ihmisen muuttamaan vastoin tahtoaan. On hyvä, että maassamme esimerkiksi kuntien valtionosuudet tasaavat pienempienkin paikkakuntien mahdollisuuksia järjestää palveluitaan.

Kaupungistuminen on vahva megatrendi mutta ei ongelmatonta, sillä paljon uutta infrastruktuuria joudutaan rakentamaan. Tällä on mittavat ekologiset vaikutukset. Kirkkonummellakin väestön kasvaessa meidän täytyy miettiä, miten rakennamme uutta mahdollisimman ekologisesti. Olen yhdyskuntatekniikan lautakunnan jäsenenä puhunut kuluneella valtuustokaudella muun muassa puurakentamisen puolesta ja vihreää säilyttävästä yhdyskuntarakenteesta.