Petri Niemi

Puhelinten käytön rajoittaminen on tärkeää, esimerkiksi oppitunneilla luvaton puhelimen käyttö on hyvä olla mahdollisimman selkeästi kielletty. Tällaisessa asiassa yksityiskohdat on myös tärkeää pitää koulujen omissa käsissä. Ratkaisut esimerkiksi välituntikäytännöissä ovat luonnollisesti erilaiset vaikkapa ala- ja yläkouluissa, eikä valtion tai kaupungin taholta ole tarpeellista sulloa kaikkia kouluja samaan muottiin välituntien puhelimen käytön osalta.

Jonkinlaiset taloudelliset kannustimet työvoiman saamiseksi kaupunkiin on hyvä olla keinovalikoimassa.

Näihin tosiaan on tarpeen panostaa, harkiten ja tehokkaasti. Ja aivan erityisesti on tarpeen taistella vähennyksiä vastaan perustellen. Kuntaveron korotus sinänsä on viimeisiä keinoja, eikä se korotus SDP:ssäkään mene mitenkään todennäköisesti läpi, vaan priorisointia tehdään. Vaikka pääosin verorahoillahan kaupungin toiminta tosiaan saadaan aikaan, silti sellainen pieni kritiikki kysymyksen asetelmaan, että koulutoiminnan kurjistaminen ei koskaan ole parantanut kuntien verotilannetta, ja kunnollinen koulutus on päin vastoin iso vetovoimatekijä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kirjastojen taso on pidettävä kunnollisena. Sivistystä ei pidetä yllä vain sillä, että ne, joilla on varaa, saavat ostaa itselleen lukemista.

Tavoite on tämä, sillä verotuksella on rajansa. Ei silti mitään veromuutosta voi pitää täysin keinovalikoiman ulkopuolellaakaan.

Näitä tarvitaan. Tulevia uusia teollisuustyöpaikkoja ylipäätään voidaan hankkia Suomeen lähinnä vihreän siirtymän investoinneista. Kotka on ollutkin ihan ok asemissa näissä asioissa. Ympäristöasiat pitää näissäkin teollisuuslaitoksissa ottaa huomioon. Tehdään siis nämäkin mahdollisimman kunnolla ja harkiten.

Tähän pitää pyrkiä. Eriytymistä on jo tarpeeksi.

Väestö vähenee nyt niin paljon lapsiluvun romahtaessa, että Kymenlaaksossa ei ole varaa ovien sulkemisen politiikalle.

Mahdumme kyllä erinomaisesti asumaan ilman uusien luontoalueiden valtaamista asunnoille. Hintakehitys ei muutenkaan toimi Kotkan alueella kysymyksessä oletetulla tavalla.

Veroilla on ylärajansa, mutta samaan aikaan julkisten palvelujen ja sosiaalietuuksien tasolla on alarajansa. Taitaa kuitenkin olla, että joka kerta, kun uusia päätöksiä tehdään, on pakko miettiä tapauskohtaisesti, mitkä ovat ne asiat, joiden välillä kulloinkin pitää valita. Hallituspuolueet valitsevat tällä hetkellä kaikessa sen, että talouskehitystä kurjistetaan menoleikkauksilla, ja tulokset nähdään jo. Kotkan ei ainakaan pidä pyrkiä kilpailemaan verotuksen mataluudella, sillä se polku ei kanna.

On ihan luonnollista, että jotain tuloeroja syntyy sen mukaan, miten vaikeita ja koulutusta vaativia töitä kukin tekee, ja kuinka paljon kukin haluaa antaa omaa aikaansa niille palkkatöilleen tai yrittäjyydelleen. Tällaiset ahkeruudelle ja lahjakkuudelle perustuvat tuloerot ovat kuitenkin aika maltillisia. Sen sijaan hyvin suuria tuloeroja syntyy, kun ihmisiä käytännössä palkitaankin siitä, miten hyvistä lähtökohdista kukin ponnistaa, miten suuri on vanhempien varallisuus tai koulutus. Silloin ahkeruudella ei useinkaan pysty paikkaamaan hankalia lähtökohtia, eikä kaikkien lahjakkuus pääse hyödyttämään yhteisöä. Siksi tuloerojen kasvattamiseen ei saa ehdoin tahdoin pyrkiä. Ihmisten luovuus ja ahkeruus tarvitsevat lempeämpää kannustusta kuin taloudellinen "veitsi kurkulla" -meininki.

Jotain asioita on, joissa yhteiskunnan kuuluu olla aktiivisempi. Ympäristön osalta "saastuttaja maksaa" -periaate pitäisi ottaa teollisuuden toiminnan lähtökohdaksi vähintään EU:n tasolla jne. On toisaalta asioita, joissa markkinoihin pitäisi puuttua myös vähemmän. Kaikkea taloudellista toimintaa ei tarvitse tukea rahallisesti, varsinkin, jos se haittaa markkinoita ja ympäristöä.

Nykyinen hallitus toimii sen uskomuksen perusteella, että se olisi liian helppoa, ja se siis heikentää sosiaaliturvaa tällä perusteella. Sosiaaliturvalla elämisen vaikeuttaminen voi kuitenkin samaan aikaan vaikeuttaa ihmisten pääsemistä pois sen sosiaaliturvan piiristä entisestään, kun tukea otetaan liian rajusti pois heti, kun ihminen saa muita ansiotuloja. Esimerkiksi osatyökykyiset pitäisi ottaa paremmin huomioon niillä ehdoilla kuin heille kullekin on mahdollista, eikä yrittää pakottaa kaikkia kokoaikatyöhön "ota tai jätä" -mallilla.

Esimerkiksi luonnolliset monopolit ovat hyvin ongelmallisia, jos ne annetaan yksityisten toimijoiden kuten kansainvälisten suuryritysten rahastettaviksi. Siksi on parempi, että sähköverkko, vesiputkisto, tiet ja muu infrastruktuuri ovat julkisen vallan hallussa. Ei ole myöskään pahitteeksi, että valtio tai kunta saa omistuksistaan tuloja, sen ohella, että tarjoaa kansalaisille kohtuuhintaiset palvelut. On ihan hyvä, että valtiolla on ne muutamat strategiset ja muunlaiset omistukset pörssiyhtiöissä, ja yhteiset varamme ovat tuottavassa työssä.

Asioissa on hyvät ja huonot puolensa, umpioitumisessa olisi lähinnä huonoja.

Kristillisessä ajattelussa on varmasti paljon hyvää, mutta politiikkaan en toivo uskontojen valtaa. Humanistiset, uskonnoista riippumattomat arvot ovat Suomen oloihin hyvin toimivat, myös kristityille. Toisaalta kristillisyyteen toimintansa perustavat puolueet tuppaavat olemaan niin kovin konservatiivisia ja tiettyjä oikeistolaisia opinkappaleita tukevia, että suurin osa kristityistäkään ei niitä voi tukea. Perustellaan siis politiikkamme mieluiten siten, että perustelut voi uskoa muutkin kuin vain samalla tavoin uskonnon suhteen ajattelevat.

Varmasti kehittymisen varaa asenteissa ja rakenteissa on.

No eivät toki ole missään nimessä tärkeimmät. Yhteisessä toiminnassa kuten koulunkäynnissä tarvitaan muiden ihmisten kunnioittamista ja tietyissä asioissa myös tottelevaisuuttakin, jotta asioita voidaan tehdä yhdessä. Ikäkauden mukaan kehittyen tarvitaan myös itsenäisyyttä, ajatusten kyseenalaistamista ja kriittistä pohdintaa. Kansalaisena oleminen on enemmän yhteistyötä ja vaikuttamista kuin alamaisuutta ja tottelemista. Muistetaan, että autoritääristen johtajien seuraaminen on melko vaarallinen virhe.

Olemme hyvin helposti vaa'ankielenä päättämässä, mihin Eurooppa suuntaa. Me hyödymme päästöjen vähentämisestä ja uuden vähäpäästöisen teknologian kehittäjänä olemisesta. Vapaamatkustajan paikkoja ei ole tarjolla. Huonoin vaihtoehto on perustella naapurien käytöksellä oman luontomme tuhoamista. Kyse on siitä, näemmekö taloudessa seuraavan kvartaalin yli.

Kysymys on hassu. Umpioitunut pelkkä "Suomen edun" tavoittelu on Suomelle kaikkein haitallisinta politiikkaa. Tavoite varmaan kaikillakin toimijoilla on tehdä asiat niin, että lopputulos on Suomelle paras mahdollinen. Tästä huolimatta se, että Suomen etu asetetaan populistisesti kaiken muun edelle kertoo yleensä siitä, että päämääränä on ylivalta muihin maihin nähden. Sellaisen ajaminen lähinnä heikentäisi Suomena. Suurikaan maa ei pärjää yltiöpäisen itsekkäällä vaatimuslistalla ilman laajaa yhteistyötä muiden kanssa, miten sitten Suomi voisi niin tehdä?

Nämä ovat tilannekohtaisia arvostuksia. Jokin hyvin pieni ympäristöllinen asia ei ehkä voi jyrätä suuren taloudellisen toiminnan ylitse, mutta kyllä, ympäristöllä on korvaamaton arvo meille ja jälkipolville. Hetkellinen muutaman kvartaalin talousetu ei saa jyrätä yhteisen planeettamme olosuhteiden edelle, sillä sahaamme silloin omaa oksaamme. Meidän pitää oppia tunnistamaan ja tunnustamaan ympäristön arvo paljon paremmin kuin tähän asti.

Jos nykyisestä kansainvälisestä tilanteesta voi jotain oppia, ainakin sen, ettei valtaan ripustautuva vahva johtaja ole kansan etu. Riippumaton oikeuslaitos ja vahvat edustukselliset toimielimet tarvitaan osittain juuri siksi, ettei kukaan vahva johtaja pääse liiaksi valtaan.

Jotain kompensaatiota harvaan asutuille alueille varmaan pitää jatkossakin tarjota, mutta eipä tämä laaja maa ole koskaan ollutkaan aivan täysin asutettu. Jossain kohtaa on varmasti raja siinäkin, miten pieneksi kylä voi pienentyä, että vielä vanhat palvelut tarjotaan kuten ennenkin. Tämä on kysymys, jossa joudutaan jatkossakin tyytymään kompromisseihin.

Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Ihmiset ovat tähän mennessä pääosin muuttaneet kaupunkeihin päin, ja sen kehityksen laajamittainen vastustaminen voi olla hukkaan heitettyä työtä, mutta kannattaa pyrkiä estämään niitä haittapuolia.