Toni Alatalo

Kouluissa on hyvä luottaa rehtorin ja opettajien asiantuntemukseen, he osaavat tehdä omalle koululle ja luokalle toimivat säännöt. Nykyaikaan kuuluu opettaa lapsille vastuullista ja turvallista digilaitteiden käyttöä, täyskielto ei ole järkevää kun ne ovat joka tapauksessa iso osa etenkin isompien lasten elämää. Välitunneilla on kyllä hyvä oppia sosiaalista kanssakäymistä ilman laitteita, ja ne ovat myös tärkeitä ulkoilu- ja liikkumismahdollisuuksia. Siksi olisi hyvä rakentaa tasapaino niin etteivät lapset ole vain puhelimillaan.

Vihreiden kanta on, että työelämän tasa-arvoistamiseksi naisenemmistöisten matalapalkka-alojen arvostusta on kasvatettava ja ne on nostettava ylös palkkakuopasta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkojen korottaminen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan alan työvoimapulaa. Palkankorotuksen lisäksi tarvitaan muitakin toimia työolojen parantamiseksi.

Kunnallisveron maltillinen korotus on hyväksyttävä keino rahoittaa välttämättömiä koulutuspalveluja, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla. Kyse on yhdenvertaisen perusopetuksen turvaamisesta. Koulutukseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Jos oppilas ei saa tarvitsemaansa tukea ajoissa, ongelmat kasautuvat ja yhteiskunnalliset kustannukset tulevat myöhemmin moninkertaisina.

Riittävä taso julkisten kulttuuripalveluiden osalta on tärkeää ja hyödyllistä. Taiteeseen ja kulttuuriin investoiminen kannattaa ja tuottaa moninkertaisesti hyötyä suhteessa siihen sijoitettuihin varoihin. Suurten kulttuurilaitosten kuluja voi kuitenkin tarkastella. Usein yhteistyö 3. sektorin kulttuuritoimijoiden on tehokasta ja rikastuttaa kulttuurielämää, Oulussa on tästä paljon hyviä esimerkkejä. Ne eivät kuitenkaan korvaa kaupunginteatteria ja -orkesteria joilla on oma tärkeä roolinsa, Oulussa laajalti koko Pohjois-Suomelle.

Lähikirjastot ovat Vihreiden mielestä niin keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa ja tasa-arvoista sivistystä, että niiden rahoitus tulee turvata myös taloudellisesti tiukkoina aikoina Kirjastot takaavat tasavertaisen pääsyn kirjojen, kirjallisuuden, musiikin, kulttuurin ja tiedon lähteille. Ne edistävät lukutaitoa, joka puolestaan vahvistaa osallisuutta, hyvinvointia ja yksilön inhimillistä kasvua, mahdollistaa integroitumisen yhteiskuntaan ja auttaa pitämään yhteyttä omaan kulttuuritaustaan ja kieleen. Kirjastoilla on erityisen suuri merkitys lasten ja kouluikäisten lukutaitokasvatuksessa. Kirjastot tarjoavat myös kokoontumistiloja, kulttuuritapahtumia ja verkkoyhteyden.

Tärkeintä on löytää tasapaino säästöjen, investointien ja tulojen välillä niin, että kunnan elinvoima ja asukkaiden palvelut turvataan. Alhaiset verot eivät hyödytä sellaista kuntaa, jossa palvelut eivät toimi ja jossa ei haluta asua. Kuntalaisille tärkeiden palveluiden heikentäminen voi aiheuttaa pidemmällä aikavälillä isompia kustannuksia ja tätä tulee välttää, sillä se ei ole järkevää taloudenpitoa. Vaikka veronkorotukset eivät ole ensisijainen tavoite, Vihreiden linjausten mukaan ne ovat parempi vaihtoehto kuin leikata lyhytnäköisesti keskeisistä hyvinvointipalveluista tai sosiaaliturvasta. Mikäli rahoitusvaje on merkittävä, voidaan harkita maltillisia veronkorotuksia, mutta ne eivät saa heikentää merkittävästi työllisyyttä tai kilpailukykyä.

Oulussa ja koko Suomessa on korkean teknologian yrityksiä ja pitkää kokemusta ympäristöystävällisempien teollisuusprosessien kehittämisestä, joten meillä on paljon mahdollisuuksia jalostaa vientituotteita vähäpäästöisyyden kehittämiseen globaalisti. Tätä auttaa kun ratkaisuja käytetään myös paikallisesti.

Asuinalueiden haitallisen eriytymisen ehkäisy on keskeistä kuntien ja kaupunkien kehittämisessä. Eriytyminen vähentää turvallisuutta ja asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vastaavasti lisää sosiaalisia ongelmia ja osattomuuden tunnetta. Alueiden haitallista eriytymistä ei tule sekoittaa myönteiseen alueelliseen erikoistumiseen. Alueilla voi ja saa olla omia kulttuurin keinoin rakentuvia identiteettejään ja alueen palveluihin tai esimerkiksi ulkoilumahdollisuuksiin liittyvää erikoistumista, jos se ei liity siihen kenellä on varaa asua alueella. Eriytymistä torjutaan tehokkaimmin eri asumismuotoja yhdistävällä asuntopolitiikalla, turvaamalla jokaiselle alueelle laadukkaat lähipalvelut sekä suunnittelemalla kouluverkko niin, että eri alueiden perheet ja lapset kohtaavat toisiaan.

Ouluun tarvitaan kansainvälistä osaamista ja työvoimaa pärjäämiseen globaalissa kilpailussa. Työperäinen maahanmuutto on täysin välttämätöntä monille aloille. Suomeen tarvitaan myös lisää ulkomaisia opiskelijoita ja strategiaa, jolla opiskelijoita saadaan jäämään maahan opiskelujen jälkeen. Ouluun tulee jo paljon opiskelijoita, nyt tarvitaan myös työharjoittelupaikkoja ja tietenkin työpaikkoja eli kasvuyrityksiä.

Oulussa on tehty tätä jo todella paljon, nyt ei ole enää varaa menettää yhtään luontoaluetta kaupunkialueella. Kasvu tulee toteuttaa kestävästi niin, että luontoarvot säilyvät ja kaupunkirakenne tiivistyy järkevästi. Tämä on mahdollista ilman merkittävien luontoalueiden rakentamista.

Vaikka veronkorotukset eivät ole ensisijainen tavoite, Vihreiden linjausten mukaan ne ovat parempi vaihtoehto kuin leikata lyhytnäköisesti keskeisistä hyvinvointipalveluista tai sosiaaliturvasta. Tärkeiden palveluiden heikentäminen voi aiheuttaa pidemmällä aikavälillä isompia kustannuksia ja tätä tulee välttää, sillä se ei ole järkevää taloudenpitoa.

Tuloerot ovat mielekkäitä yhden ihmisen elinkaarta tarkastellessa: jos koululaisena tekee kesätöitä, on luontevaa, että palkka on pienempi yksinkertaisista töistä, joihin ei tarvitse ammattitaitoa, kuin myöhemmin uralla, kun on jo opiskellut ammattiin. Riittävät tuloerot ovat tarpeellisia lisävastuiden, kuten esimiesaseman, kuormittavuuden korvaamiseen. Muuten ihmiset eivät usein halua ottaa tarpeellisia lisävastuita. Samoin vaativat tehtävät, esim. tuotekehityksessä, voivat vaatia tohtoriopinnot, mikä tulee kalliiksi mm. opintolainan muodossa verrattuna siihen, että menisi suoraan töihin koulun jälkeen. Tällöin on järkevää, että sijoitusta osaamiseen saa takaisin korkeampana palkkana, jota myös tarvii opintolainojen maksuun. Kenenkään palkan ei pitäisi kuitenkaan olla liian pieni.

Vapaa markkinaa tarkoittaa markkinaa jolla on vapaata kilpailua, ei monopolia tai kartelleja jotka ovat laittomia. Markkinoiden vapaus siis edellyttää säätelyä, käytännössä valtion säätämiä lakeja ja niiden valvontaa. Suomessa on syytä vahvistaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintavaltuuksia puuttua markkinoiden keskittymiseen. Kaupunkitasolla, Oulun on hyvä kilpailuttaa hankinnat niin että myös paikallisilla ja pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua.

Sosiaaliturvalla eläminen ei ole todellisuudessa helppoa, vaan turhan vaikeaa ja usein byrokraattista, uuvuttavaa ja lannistavaa. Kuitenkin työnteon aloittaminen, silloin kun jo saa tukia, on vielä vaikeampaa. Tärkeintä olisi vähentää kannustinloukkuja ja byrokratiaa. Vihreiden kanta on, että pienenkin työn vastaanottamisesta on jäätävä aina käteen riittävästi, jotta työn tekeminen on mielekästä ja kannustavaa. Nykyään näin ei ole, koska tulojen noustessa sosiaaliturvaetuudet leikkautuvat päällekkäin ja liian jyrkästi. Perustulo olisi hyvä ratkaisu siihen, että työnteko yksinkertaisesti kannattaisi aina. Ehdotan että Oulu voisi tehdä alueellisen perustulokokeilun nyt kun asia ei etene valtakunnan tasolla.

Julkisella omistuksella voidaan turvata yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluita, kuten energiantuotantoa ja vesihuoltoa. Niillä aloilla, joilla on hyvin tarjontaa vapailla markkinoilla eikä ns. luonnollisen monopolin riskiä (kuten sähköverkossa ja vesihuollossa), ei tarvita julkista omistusta vaan yksityiset yritykset voivat toteuttaa palvelut.

Suomi on ollut aina monikulttuurinen ja monimuotoinen, kaukana historiassa jopa eripurainen kun savolaiset pelkäsivät hämäläisten hyökkäyksiä niin että hankkivat kuninkaalta suojeluskirjeen 1600-luvulla. Nykyään kulttuurit ovat paljolti globaaleja, moni vaikkapa suomalainen ja japanilainen nuori voi ajatella samaan tapaan, kun osallistuvat samaan kulttuuriin. Suomessa on kuitenkin hyvä tehdä kaikille selväksi, että kannatamme demokratiaa ja tasa-arvoa. Tämä onkin helppoa kun ne asiat ovat meillä laissa ja vivahteikkaammin koulujen opetussuunnitelmassa. Niiden puitteissa on hyvin sijaa monenlaisille kulttuureille, joita myös syntyy uusia koko ajan.

Kristillisiä arvoja ja ns. eurooppalaisia arvoja, tai sekulaaria humanismia, ei voi käytännössä erottaa. Voi sanoa että kristinusko perustuu vanhempaan antiikin filosofien ajatteluun, tai päinvastoin että Euroopan ihmisoikeusajattelu ym. perustuu kristinuskoon. Ei ole juuri väliä kummin sanoo, jos ne arvot ovat kuitenkin samat. Ihmisoikeudet on hyvin kirjattu maallisella kielellä mm. YK:n ihmisoikeuksien julistukseen, niin uskonnonvapauden nimissä on selkeämpää käyttää sellaista kieltä kuin perustella asioita kristinuskon kautta.

Suurimmassa osassa asioita sukupuolella ei ole merkitystä, ja Suomessa tämä asia onkin varsin hyvällä mallilla, kun tasa-arvoasiat ovat laissa. Vihreiden tavoitteena on, että ihmisten moninaisuutta kunnioitetaan ja että jokainen voi elää omanlaistaan elämää, vapaana häirinnästä, syrjinnästä, ennakkoluuloista ja väkivallasta.

Lapsia pitäisi kasvattaa sokean tottelevaisuuden sijaan kriittiseen ajatteluun, empatiakykyyn ja vastuullisuuteen. Sokeaa tottelevaisuutta painottava kasvatus voi johtaa siihen, että lapsi ei opi tunnistamaan oikeaa ja väärää tai puolustamaan itseään ja muita epäoikeudenmukaisuutta vastaan. On eri asia opettaa lapselle säännöistä, rajoista sekä muiden kunnioittamisesta, kuin opettaa tottelevaisuutta.

Suomen kannattaa vähentää päästöjään riippumatta muiden toimista. Tämä on sekä moraalinen velvollisuus että taloudellinen mahdollisuus. Suomen tulee näyttää esimerkkiä ja olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa - tämä luo samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.

Suomen ja suomalaisten etu toteutuu parhaiten osana kansainvälistä yhteistyötä, ei eristäytymällä. Pienenä maana Suomen kansallinen etu toteutuu parhaiten korostamalla kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä ja yhteisten sääntöjen noudattamista. Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat universaaleja arvoja, joiden edistäminen Suomen ulkopolitiikassa sekä EU:n kautta hyödyttää kaikkia - myös suomalaisia.

Ihminen ei voi elää jos ympäristö ei ole elinkelpoinen. Järkevän talouspolitiikan päämäärä on samanaikaisesti kohentaa ihmisten hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Vihreät on vastavoima ja vaihtoehto luontoa kurjistavalle ja ihmisiä kurittavalle talouspolitiikalle. Vihreässä taloudessa kaikki taloudellinen toiminta ja talouden kasvu tapahtuu ekologisten reunaehtojen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asettamissa rajoissa.

Meidän demokratia ja vallan kolmijako ovat oikea tapa saada asioita tehtyä ja ne toimivat aivan hyvin, kunhan olisi vain järkevämpi hallitus ja siten paremmat poliittiset linjaukset ja lakiesitykset. Autoritääriset järjestelmät ovat demokratian vastaisia ja muun muassa alttiita korruptiolle. Demokratiassa päätösten tulee perustua avoimeen keskusteluun, eri näkökulmien punnitsemiseen ja kompromissien tekemiseen. Tämä voi olla hitaampaa, mutta tuottaa kestävämpiä ratkaisuja, joilla on laaja hyväksyntä. Lakeja ja sääntöjä noudattava päätöksenteko ei ole synonyymi hitaudelle. Poliittista päättäväisyyttä voi toteuttaa siten, että se kestää päivänvaloa. Kenenkään ei kuulu olla lakien ja yhteisten sääntöjen yläpuolella, ei edes presidentin tai kansanedustajien.

"Koko Suomi" kirjaimellisesti olisi liikaa, ei joka erämaassa ole asukkaita. Sen eteen on hyvä työskennellä, että kaikkialla Suomessa voi ja on hyvä elää. Koko maan asuttamiseen ei voi pakottaa, ihmiset asuvat missä haluavat. Yleensä tärkeintä on työ. Maatalous on olennaista. Avain onkin huolehtia siitä että kaikki alueet olisivat elinvoimaisia, siellä olisi töitä ja siten ihmisiä, verotuloja ja palveluita. Suomessa laaja asutus on myös turvallisuuasia: omavaraisuus-, huoltovarmuus- ja kriisinkestävyyskysymys. Näistä pitää huolehtia vaikka on kustannuksia. Kaikille alueille tulee taata peruspalvelut ja toimivat yhteydet, mutta kehittämistä tulee tehdä alueiden omista vahvuuksista käsin. Digitalisaatio ja etätyö mahdollistavat asumisen ja työskentelyn myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Kaupungistuminen on hyvää kehitystä, kunhan se tehdään kestävästi niin ympäristön kuin ihmisten hyvinvointi huomioiden. Tiiviimpi kaupunkirakenne mahdollistaa vähemmän kuluttavan elämäntavan, vaikka kaupungeissa on myös paljon mahdollisuuksia luontoa rasittavaan elämiseen. Kaupungit ovat talouden ja innovaatioiden moottoreita, korkeakoulut ja yritykset luovat osaamiskeskittymiä. Oulun menestys on hyvä esimerkki tästä, jos vuosisataisena kansainvälisen kaupan tekijänä ja 1900-luvulla yliopiston perustaminen siivitti kaupunkia paljon eteenpäin. Oulu on myös kulttuurikeskus. Kaupungistumisen haasteet tulee kuitenkin huomioida: - varmistettava kohtuuhintainen asuminen - ehkäistävä alueiden eriytymistä - turvattava lähiluonto ja viheralueet - huolehdittava myös muiden alueiden elinvoimasta