Jarkko Ilomäki

Kännykät tulisi olla poissa oppitunneilla, mutta minusta lapsilla tulisi olla mahdollista niiden käyttöön esimerkiksi välitunneillta tai muuten esimerkiksi yhteydenpitoon vanhempien kanssa.

Palkka on tärkeä tekijä työn houkuttelevuudessa, mutta pelkät palkankorotukset eivät yksin ratkaise varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa. Työpaikan tulee olla kokonaisuutena houkutteleva - hyvä johtaminen, viihtyisä työympäristö, koulutus- ja kehitysmahdollisuudet - ja sopiva palkkaus.

Erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien lisääminen voi olla Porvoossa tarpeellista, mutta rahoitus pitäisi ensisijaisesti järjestää nykyisten resurssien sisältä ilman veronkorotuksia. Jos lisäpanostuksia tarvitaan, on tärkeää etsiä säästöjä muualta tai tehostaa toimintaa, jotta päätökset ovat kestäviä myös pitkällä aikavälillä. Veronkorotusten sijaan kunnan tulee huolehtia, että resurssit kohdistetaan järkevästi ja oikeisiin tarpeisiin.

Kulttuuri on tärkeä osa kunnan elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, mutta vaikeassa taloustilanteessa kaikkia menoeriä on tarkasteltava kriittisesti. Teattereiden ja orkestereiden rahoitusta voidaan joutua sopeuttamaan, jos peruspalvelut ovat vaarassa.

Kirjastot ovat tärkeitä sivistyksen ja oppimisen kannalta - ne tarjoavat maksuttoman pääsyn tietoon kaikille kuntalaisille. Ne tukevat lukutaitoa, opiskelua ja kulttuuria, ja niiden säilyttäminen on erityisen tärkeää pienituloisille, lapsille ja ikäihmisille. Säästöjä on etsittävä muualta, sillä kirjastopalvelut ovat pieni mutta merkittävä investointi hyvinvoivaan ja sivistyneeseen Porvooseen.

Veronkorotusten sijaan kunnan tulee ensisijaisesti tehostaa toimintaa, priorisoida menoja ja etsiä säästöjä. Korkeampi verotus voi heikentää kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana ja vähentää kuntalaisten ostovoimaa. Taloutta on hoidettava ennakoivasti ja vastuullisesti, jotta veroprosenttia ei tarvitse nostaa ensimmäisenä (ja ainoana) ratkaisuna. Kustannusten kasvua tulee hallita järkevillä rakenteellisilla uudistuksilla ja tehokkaammalla palvelutuotannolla.

Vihreän siirtymän investoinnit voivat tuoda kuntaan työpaikkoja, verotuloja ja vahvistaa alueen elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Uusiutuvan energian ja vähäpäästöisen teollisuuden tukeminen voi parantaa kunnan kilpailukykyä ja houkutella uusia yrityksiä. On kuitenkin varmistettava, että investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia, eivätkä ne aiheuta kohtuuttomia kustannuksia Porvoolle tai haittaa asukkaille.

Segregaation ehkäisy on tärkeää, jotta kunnan alueet pysyvät elinvoimaisina ja tasapainoisina. Monipuolinen asuntotarjonta ja tasapuolinen palveluiden kehittäminen eri alueilla auttavat tässä. Ei saa kuitenkaan unohtaa sitä, miten markkinat vaikuttavat asumiseen ja täysin tasaisesti aluekehitys ei ole realismia. Porvoossa tulisi keskittyä siihen, että kaikilla alueilla on hyvät palvelut ja asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia elää ja kehittyä taustastaan riippumatta.

Porvoo on monen muun suomalaisen kaupungin ja kunnan kanssa harmaantumassa. Erityisesti erityisosaajien ja työperäisten maahanmuuttajien houkutteleminen voi vahvistaa paikallista elinkeinoelämää ja täydentää työvoimapula-aloja. Muuttovoiton tavoittelemisen tulee kuitenkin olla hallittua ja perustua kunnan todellisiin tarpeisiin.

On tärkeää suojella arvokkaita luontokohteita, mutta samalla kaavoituksen on vastattava kasvavan väestön tarpeisiin. Rakentamista voidaan ohjata niin, että sekä luonnon monimuotoisuus että asumisen saavutettavuus otetaan huomioon.

Ennen verojen korottamista tulisi ensisijaisesti etsiä säästöjä muualta, tehostaa palveluiden järjestämistä ja karsia tarpeettomia menoja. On tärkeää turvata peruspalvelut ja sosiaalietuudet, mutta pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestävämpi ratkaisu on pitää kulut hallinnassa ilman jatkuvia veronkorotuksia.

Työn, osaamisen ja yritteliäisyyden tulee näkyä palkitsemisessa, ja tuloerot voivat kannustaa ihmisiä kehittämään itseään ja ottamaan riskejä. Olennaista on, että kaikilla on mahdollisuus edetä omalla työllään ja että yhteiskunta tarjoaa reilut lähtökohdat menestymiseen.

Markkinatalouden periaatteet toimivat yleensä parhaiten, kun sääntely on kohtuullista ja kilpailu vapaata. Liiallinen valtion puuttuminen voi heikentää yritysten kasvua ja innovaatiota. Kuitenkin tietyillä aloilla, kuten maataloudessa, voi olla perusteltua varmistaa, että esim. alkutuottajat eivät jää suurten kaupan ketjujen puristukseen ja että markkinoiden toiminta on reilua kaikille osapuolille.

Sosiaaliturvan pitää tarjota turvaa niille, jotka sitä aidosti tarvitsevat, mutta sen ei tulisi passivoida tai tehdä työn vastaanottamista kannattamattomaksi. Tukiloukut, joissa työnteko ei ole taloudellisesti järkevää, on purettava, jotta järjestelmä kannustaa aktiivisuuteen. Vastaavasti Suomeen ja Porvooseen tulisi saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja.

Joillakin aloilla, kuten infrastruktuurissa ja peruspalveluissa, julkisella omistuksella voi olla perusteltu rooli, mutta lähtökohtaisesti yritystoiminnan tulisi olla markkinaehtoista. Liiallinen julkinen omistus voi vääristää kilpailua tai luoda ajan kanssa tehottomuutta jonka sitten me veronmaksajat maksamme.

Monikulttuurisuus tuo uusia näkökulmia, työvoimaa ja taloudellista elinvoimaa, mutta sen onnistuminen riippuu pitkälti kotouttamisesta ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisesta. On tärkeää varmistaa, että maahanmuutto tukee Suomen ja paikallisesti Porvoon taloutta ja työmarkkinoita eikä aiheuta segregaatiota tai sosiaalisia haasteita.

Kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, oikeudenmukaisuus ja heikommista huolehtiminen, ovat hyvä eettinen pohja päätöksenteolle. Ne korostavat yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta, mutta on olemassa myös muita arvoja ja näkökulmia joita tulee hyödyntää ja huomioida.

Jokaisella on oikeus ilmaista itseään ja elää omana itsenään, ja yhteiskunnan tulisi edistää yhdenvertaisuutta ja kunnioittavaa ilmapiiriä. Samalla on tärkeää, että keskustelu pysyy rakentavana eikä aiheuta tarpeetonta vastakkainasettelua eikä johda varsinaisten asioiden siirtymiseen taka-alalle.

Lapsella tulee olla johdonmukaiset rajat ja kunnioitusta esimerkiksi vanhempia tai opettajia kohtaan. Tämän lisäksi lapsen tulee oppia empatiaa, ajattelemaan asioista kriittisesti ja ymmärtää se, mikä on oikein ja mikä väärin. Pelolla näitä ei opeteta.

Suomen tulee kantaa oma vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vähentää päästöjä, mutta toimet on toteutettava järkevästi niin, ettei kansalaisten elämä ja yritysten kilpailukyky kärsi kohtuuttomasti. Ympäristöystävällinen siirtymä voi tuoda uusia innovaatioita ja työpaikkoja, mutta Suomen osuus globaaleista päästöistä on pieni, että yksin emme maailmaa valitettavasti voi pelastaa.

Poliittisten päätösten tulee ensisijaisesti palvella Suomen ja suomalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja taloudellista vakautta. Kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö ovat tärkeitä erityisesti meidänlaisellemme pienelle maalle, mutta niitä ei tule toteuttaa suomalaisten kustannuksella. Hyvinvoiva ja vahva Suomi voi myös paremmin osallistua globaaleihin haasteisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön niin, että se hyödyttää sekä omaa maata että maailmaa kokonaisuutena.

Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että talous, työllisyys ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä, eikä niitä aseteta vastakkain. Ympäristönsuojelu on tärkeää, mutta sen ei tule tapahtua työllisyyden kustannuksella.

Suomi on oikeusvaltio, jossa päätöksenteon on perustuttava lakeihin ja demokraattisiin periaatteisiin. Se täällä on hienoa, että kaikki ovat näiden asioiden edessä samanarvoisia.

Kuntien ja valtion resurssit on käytettävä tehokkaasti, eikä asutuksen ylläpitäminen kaikkialla keinotekoisesti ole taloudellisesti kestävää. Sen sijaan tulisi panostaa siihen, että elinvoimaiset alueet eri puolilla Suomea saavat riittävät palvelut ja että muuttoliikettä hallitaan järkevillä investoinneilla, kuten digitaalisten palveluiden ja etätyömahdollisuuksien kehittämisellä.

Kaupungistuminen voi tuoda taloudellista kasvua, tehokkaampia palveluita ja uusia työmahdollisuuksia, mutta samalla se voi myös keskittää asioita liikaa ja heikentää maaseudun elinvoimaa ja nykytilanteessa huoltovarmuuden näkökulmasta meille elintärkeää ruoantuotantoa. Tärkeintä on löytää tässä tasapaino ja ihmisille mahdollisuus valita, missä ja miten haluavat elää.