Aliisa Piirla

Täyskielto on harvoin toimiva ratkaisu mihinkään ongelmaan. Kouluissa tulee olla selkeät pelisäännöt kännyköiden käytöstä, ja oppilaat saattaa sitoutua niihin paremmin, jos saavat olla mukana luomassa niitä. Oppilaita tulee kannustaa myös muunlaiseen ajanviettoon välitunneilla kuin kännyköiden käyttöön, mutta on myös nykyaikaa, että lasten ja nuorten mielenkiinnon kohteet ja harrastukset ovat paljolti digimaailmassa.

Varhaiskasvatus on monen perheen arkielämän kulmakivi ja pelastusrengas, ja siksi sen laatuun tulee panostaa. Ala on palkkakuopassa, kuten monet muutkin naisvaltaiset alat ja sivistyspuolen työntekijät kunnissa. Palkankorotukset lisäävät alan houkuttelevuutta, mutta niiden lisäksi tulee kiinnittää myös työolojen parantamiseen: riittävään henkilöstömitoitukseen ja hyvään johtamiskulttuuriin.

Koulutus on yksi kuntien tärkeimmistä palveluista ja siihen tuleekin panostaa erityisesti. Riittävä henkilöstö on edellytys sille, että kouluissa säilyy oppimisrauha ja kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa määrän huomiota, opetusta, ohjausta ja tukea.

Kulttuurin rahoitus kaupungin budjetista on suhteellisen pientä. Pienellä rahalla kaupunkiin kuitenkin tuotetaan valtava määrä hyvinvointia lisääviä kulttuuripalveluita ja myös edistetään matkailua, joka taas osaltaan vahvistaa taloutta. Kaupungin tuella mahdollistetaan myös pienituloisten pääsy kulttuurielämysten pariin esimerkiksi Kaiku-kortilla.

Laaja kirjastoverkko on Tampereen rikkaus. Kun kirjastoon on lyhyt matka kotoa, tulee siellä vierailtua useammin. Tampereen kirjastoissa tehdään tärkeää työtä sivistyksen ja lukutaidon edistämisen eteen. Lisäksi niissä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, jotka lisäävät eri kaupunginosien viihtyisyyttä.

Veronkorotus ei ole ensisijainen tavoite, mutta se voi olla vaihtoehto, jotta palveluita voidaan jatkossakin tuottaa katkeamatta ja laadukkaasti. Palveluitakin tulee voida tarkastella kriittisesti, mutta leikkauksia ei tule tehdä hätiköiden, vaan niiden vaikuttavuutta tulee tarkastella pitkällä aikavälillä.

Kaupungin tulee houkutella sellaisia yrityksiä ja työnantajia, jotka edistävät uusiutuvaa energiaa ja kehittävät vihreän siirtymän teknologiaratkaisuja. Lisäksi kaupungin tulee sitouttaa täällä jo toimivien yritysten toimimaan entistä ympäristötietoisemmin ja vastuullisemmin.

Uudis- ja täydennysrakentamisessa tulee huomioida asuntotuotannon monipuolisuus ja tarjota sekä eri kokoisia että eri asumismuotoa olevia koteja. Samalla tulee turvata laadukkaat lähipalvelut, joiden parissa ihmiset pääsevät kohtaamaan toisiaan. Turvallisuuden tunne syntyy myös yhteenkuuluvuuden tunteesta.

Tampere muun Suomen lisäksi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja sitä voidaan edistää tekemällä kaupungista houkutteleva mistä tahansa päin maailmaa tänne tulevalle. Kiinnittymistä uuteen kotikaupunkiin ja osallisuuden tunnetta voidaan lisätä esimerkiksi erilaisten monikulttuuristen tapahtumien avulla. Monikulttuurisen yhteiskunnan rakentuminen ei tapahdu sormia napauttamalla, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä.

Tampereen väkiluvun kasvaessa pitää huolehtia riittävästä asuntotuotannosta. Tätä ei tule kuitenkaan tehdä lähiluontoa tuhoamalla, sillä se on merkittävä tekijä asuinalueiden viihtyisyydelle. Rakentaminen tulee ohjata ensisijaisesti jo rakennetuille alueille täydennysrakentamisena ja myös hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Uusille alueille rakentaessa tulee ensin selvittää sen ympäristövaikutukset.

Yksityisautoilun rajoittaminen Hämeenkadulla on lisännyt merkittävästi keskustan viihtyisyyttä: keskustan liikennemelu- ja päästöt ovat vähentyneet ja turvallisuus lisääntynyt.

Erityisryhmien, kuten ikääntyneiden, palvelut ovat viimesijaisia säästökeinoja. Usein näitä palveluita tuottamalla mahdollisestaan mielekäs elämä ja lisätään osallisuuden tunnetta.

Ruskon jätteenkäsittelykeskus on aivan liian lähellä asutusta ja aiheuttanut useita vaara- ja vahinkotilanteita. Vaarallisten materiaalien käsittely aiheuttaa suuren riskin myös alueen ympäristölle ja vesistölle, ja pelkkä tehostettu valvonta ei riitä välttämään näitä riskejä.

Uudisrakentamisessa kannattaa ensin tutkia täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Monet haluavat asua joukkoliikennereittien varrella, jolloin usein ainoa mahdollisuus on rakentaa tiiviisti.

Olla hiilineutraali aiemmin kuin on valtakunnallisesti linjattu, on kunnianhimoinen, mutta erittäin tärkeä tavoite sekä kaupungille itselleen, mutta myös koko Suomelle: Tampere voi toimia esimerkkinä koko muulle maalle ja kansainvälisestikin.

Kattavat julkiset palvelut ja heikompiosaisista huolehtiminen ovat tärkeitä elinvoimaiselle kaupungille. Palveluita voidaan jossain tapauksissa järjestellä uusiksi esimerkiksi tuottamalla niitä osittain digitaalisesti, mutta niiden laadusta ei saa karsia.

Lahjakkuudella ja ahkeruudella tuskin on mitään tekemistä tuloerojen taustalla. Ihminen saattaa olla kuinka tahansa ahkera tekemällä esimerkiksi useaa matalapalkkaista työtä, mutta on silti pienituloinen. Tuloeroja tulee tasata esimerkiksi verotuksella ja korottamalla pienituloisten perusturvaa.

Valtion pitäisi puuttua markkinatalouteen muun muassa torjumalla verokiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua: reilua on se, että kukin kerryttää kassaa ja osallistuu julkisten palveluiden tuottamisen mahdollistamiseen sitä reilummalla osuudella mitä se on mahdollista.

Sosiaaliturvalla eläminen ei ole lainkaan helppoa vaan päinvastoin: se vaatii yksilöltä paljon käytännön työtä ja selvittelyä, mikä voi olla uuvuttavaa ja lannistavaa. Apua ei saa niin sanotusti yhdeltä luukulta, vaan sitä täytyy hakea useammalta taholta. Sosiaaliturvan varassa eläminen tarkoittaa usein köyhyyttä ja muita vaikeuksia. Se riistää myös vapauden tunteen, sillä saadakseen sosiaaliturvaa joutuu jatkuvan kontrollin alaiseksi: saadakseen apua ja tukea täytyy sitä säännöllisesti hakea ja osoittaa olevansa avun tarpeessa.

Peruspalvelut tulee tuottaa pääosin julkisilla varoilla. Erityisiä palveluita kuten vesihuoltoa ja joukkoliikennettä voidaan tuottaa myös julkisomisteisissa yhtiöissä.

Monikulttuurisuus lisää ja vahvistaa koko maan elinvoimaa sekä rikastuttaa kulttuurielämää. Kaikkien tulee aktiivisesti tehdä töitä syrjinnän ja rasismin kitkemiseksi ja edistää kotoutumista, jotta kaikki voivat tuntea olonsa tervetulleeksi tänne.

Oikeus harjoittaa omaa uskontoaan taataan Suomessa lailla. Poliittista päätöksentekoa ei kuitenkaan saisi ohjata mikään uskonto eivätkä uskomukset, vaan päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon.

Sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja normeja tulee purkaa. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen tai sen ilmaisun tai muunkaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Koska syrjintää kuitenkin valitettavasti edelleen tapahtuu, tulee ihmis- ja perusoikeuksia edistää johdonmukaisesti laajasti.

Lasten tulisi oppia empatiaa, kyseenalaistamisen taitoa ja vastuuntuntoa. Se että osaa noudattaa sääntöjä, on myös tärkeä taito, mutta mikäli sokeasti uskoo toisten sanomisia, ei välttämättä osaa puolustaa itseään ja heikompiaan, eikä osaa huomata ja puuttua epäkohtiin.

Päästöjen vähentäminen on ainoa hidastaa ilmastonmuutosta ja koittaa säilyttää maailma elinkelpoisena tuleville sukupolville. Suomen tulee olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, miten se tehdään ja mitä hyvää siitä seuraa.

Useissa asioissa tulee ensin ajatella kotimaan etua, mutta monet politiikassa ratkaistavat ongelmat eivät ole vain kansallisia vaan globaaleja. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja turvallisuus vaativat yhteistyötä muiden maiden kanssa, ja joskus päätöksissä täytyy tehdä kansallisen edun vastaisia kompromisseja.

En keksi, mikä tällainen ristiriita voisi olla. Teollisuus ja työelämä ovat jatkuvassa muutoksessa, ja uudet innovaatiot ympäristöteknologiassa luovat myös uudenlaista talouskasvua.

Suomessa ei käytännössä ole yhtä yksittäistä johtajaa, vaan valta on hajautettu demokraattisesti usealle eri taholle. Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, eikä yksittäis(t)en ihmisten mielivallan mukaisia. Vahvoja esimerkin näyttäjiä kuitenkin tarvitaan: jos kukaan ei uskalla ajatella ja tehdä asioita kuin aiemmin on totuttu, mikään ei voi muuttua.

Jokainen saa valita asuinpaikkansa vapaasti. Siitä mahdollisesti seuraavia kustannuksia täytyy tarkastella kriittisesti, mutta myös paikallisesti omalla tavalla. Se miten peruspalvelut tuotetaan jossain, ei välttämättä sovi toisaalle.

Kaupungit ovat seutukuntien dynamoita: ne voivat näyttää esimerkkiä rohkeista investoinneista ja samalla auttaa myös koko seudun kehittymistä esimerkiksi joukkoliikenteen suhteen. Kaupungistuminen ei ole tarkkarajaista, vaan monet suurten kaupunkien ympäryskunnat ovat jo hyvinkin maaseutumaisia, mutta hyötyvät kuitenkin kaupunkien palveluista. Monet asuvat ympäryskunnassa, mutta käyvät töissä kaupungissa tai päinvastoin.