Alajärvi

Alavieska

Alavus

Asikkala

Askola

Aura

Akaa

Brändö

Eckerö

Enonkoski

Enontekiö

Espoo

Eura

Eurajoki

Evijärvi

Finström

Forssa

Föglö

Geta

Haapajärvi

Haapavesi

Hailuoto

Halsua

Hamina

Hammarland

Hankasalmi

Hanko

Harjavalta

Hartola

Hattula

Hausjärvi

Heinävesi

Helsinki

Vantaa

Hirvensalmi

Hollola

Huittinen

Humppila

Hyrynsalmi

Hyvinkää

Hämeenkyrö

Hämeenlinna

Heinola

Iisalmi

Iitti

Ikaalinen

Ilmajoki

Ilomantsi

Inari

Inkoo

Isojoki

Isokyrö

Imatra

Janakkala

Joensuu

Jokioinen

Jomala

Joroinen

Joutsa

Juuka

Juupajoki

Juva

Jyväskylä

Jämijärvi

Jämsä

Järvenpää

Kaarina

Kaavi

Kajaani

Kalajoki

Kangasala

Kangasniemi

Kankaanpää

Kannonkoski

Kannus

Karijoki

Karkkila

Karstula

Karvia

Kaskinen

Kauhajoki

Kauhava

Kauniainen

Kaustinen

Keitele

Kemi

Keminmaa

Kempele

Kerava

Keuruu

Kihniö

Kinnula

Kirkkonummi

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kokemäki

Kokkola

Liike Nyt

Kristillisdemokraatit

Kokoomus

Vasemmisto­liitto

Perussuomalaiset

Valitsijayhdistys Paavo Väyrynen

Valitsijayhdistys Pekka Haavisto

Valitsijayhdistys Olli Rehn

Valitsijayhdistys Mika Aaltola

Suomi oli syyskuuhun 2023 mennessä antanut Ukrainalle noin 1,3 miljardin euron arvosta puolustusmateriaalitukea. Myös muut länsimaat ovat tukeneet Ukrainan puolustustaistelua suurilla summilla.

Suomen on jatkettava Ukrainan aseellista tukemista, vaikka tuki muista EU-maista hiipuisi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Suomen ja Venäjän suhteet ovat heikentyneet lähes olemattomiin. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö ei ole keskustellut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa toukokuun 2022 jälkeen. Myös länsi laajemmin on pyrkinyt eristämään Venäjää.

Tasavallan presidentin on pyrittävä keskusteluyhteyteen Venäjän kanssa, vaikka Ukrainan sota jatkuisi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi on tiivistänyt suhteitaan Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on myös Naton sotilaallisesti voimakkain jäsenvaltio.

Suomen täytyy tiivistää suhteita Yhdysvaltoihin entisestään.

Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ilmastonmuutoksella ja luontokadolla on laajoja vaikutuksia maailmaan.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen pitää olla Suomen ulkopolitiikan keskeinen tavoite.

Useassa Afrikan maassa sekä talouden että väestön kasvu on huomattavasti Eurooppaa nopeampaa. Suomi on laatinut Afrikka-strategian, jonka tarkoituksena on kehittää suhteita Afrikan maiden kanssa.

Suomen on pyrittävä lisäämään taloudellisia suhteita Afrikan maiden kanssa.

Kiinasta tuotiin kaikista maailman maista kolmanneksi eniten tuotteita Suomeen vuonna 2022. Suomi on riippuvainen monista kriittisistä raaka-aineista, joita tuodaan Kiinasta. Kiina ei ole demokraattinen maa ja sen suhteet Yhdysvaltoihin ovat jännittyneet.

Suomen pitää pyrkiä irrottautumaan taloudellisesta riippuvuudestaan Kiinaan.

Sääntöpohjaisessa maailmanjärjestyksessä valtiot sitoutuvat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä ja sopimuksia. Keskeisessä osassa ovat kansainväliset järjestöt kuten YK. 

Sääntöpohjaiseen maailmanjärjestelmään voi yhä luottaa.

Perustuslain mukaan presidentin toimivalta sisäpolitiikassa on vähäinen. Presidentillä on myös epämuodollista valtaa. Hän voi ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja nostaa esiin tärkeiksi katsomiaan asioita.

Presidentin on kyettävä yhdistämään Suomea ja lieventämään vastakkainasetteluja.

Presidentti tekee kaikki merkittävät ulkopoliittiset ratkaisunsa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tällä hetkellä presidentti esimerkiksi edustaa Suomea Naton huippukokouksissa. Vastuu ratkaisujen valmistelusta on valtioneuvostolla. 

Hallituksen valtaa tulisi kasvattaa ja presidentin valtaa kaventaa ulkopolitiikan johtamisessa.

YK:n järjestöt ovat arvioineet, että miljoonat ihmiset joutuvat lähivuosina jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen vaikutusten takia. Todennäköisesti suuri osa heistä muuttaa oman maansa sisällä tai kehittyvästä maasta toiseen. Siirtolaisia on käytetty myös hybridivaikuttamisen välineenä.

Suomen on valmistauduttava laittamaan rajansa kiinni, jos siirtolaisuus lisääntyy voimakkaasti.

Jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen tarkoituksena on estää miinoista siviileille aiheutuvia vahinkoja. Suomi liittyi siihen vuonna 2012. Suomessa osa puolueista vaatii sopimuksesta irtautumista, koska heistä se vaikeuttaa Suomen pitkän itärajan puolustamista. Puolustusministeriö on sanonut, että sopimuksesta irtautuminen ei ole tarpeen. Puolustusvoimat sai aikanaan 200 miljoonaa lisärahaa miinojen korvaamiseen.  

Suomen on irtauduttava jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta.

Suomessa asevelvollisuus koskee vain miehiä. Naiset voivat mennä armeijaan halutessaan. Osa puolueista arvostelee tätä muun muassa epätasa-arvoiseksi. Puolustusvoimat on halunnut säilyttää nykyisen järjestelmän mutta lisätä vapaaehtoisten naisten määrää.

Suomen tulee laajentaa yleinen asevelvollisuus koskemaan muitakin kuin miehiä.

Naton viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Suomessa toistaiseksi on ratkaisematta kysymys, miten reserviläisiä käytetään Naton tehtävissä sekä rauhan että mahdollisen kriisin aikana. Aktiivipalveluksessa olevia sotilaita on Suomessa vähän verrattuna moniin muihin Nato-maihin.

Jos jokin Nato-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, Suomen reserviläisiä pitää voida lähettää sen avuksi.

Suomessa laki kieltää nyt ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistuksen, hallussapidon tai räjäyttämisen. Suomen on päätettävä, osallistuuko se Naton ydinaseita koskevaan harjoitteluun ja esimerkiksi voivatko ydinaseita kantavat koneet laskeutua Suomeen.

Suomen tulee sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta.

Ahvenanmaa on demilitarisoitu vuonna 1921 tehdyllä kansainvälisellä sopimuksella. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa. 

Ahvenanmaa pitää säilyttää demilitarisoituna alueena.

Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.

Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.

Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.

Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.

Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.

Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.

Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.

Suomeen täytyy saada Naton pysyvä tukikohta.

Ahvenanmaan demilitarisonnista pitää luopua, ja Suomen tulee sijoittaa Ahvenanmaalle joukkoja.

Suomen täytyy irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Suomeen pitää sijoittaa mahdollisimman paljon Yhdysvaltain joukkoja ja aseistusta.

Yleisen asevelvollisuuden pitäisi koskea muitakin kuin miehiä.

Pidän Ukrainan sodan laajentumista todennäköisenä.

Suomi voi alkaa rakentaa suhteita Venäjään uudelleen vasta sitten, kun Vladimir Putin poistuu vallasta.

Donald Trumpin valinta presidentiksi heikentäisi Euroopan ja Suomen turvallisuutta.

Suomen pitää pyrkiä vähentämään taloudellista riippuvuutta Kiinasta.

Valtaa pitää siirtää presidentiltä pääministerille.

Presidentin täytyy voida jatkossakin armahtaa rikoksesta tuomittuja.

Presidentti voi puuttua välillä myös sisäpolitiikkaan esimerkiksi herättelemällä arvojohtajana poliitikkoja.

Presidentin pitää päättää uudenvuodenpuhe kristilliseen sanomaan.

Ihmisoikeudet eivät kuulu terroristeille.

Liikenteen pysäyttäminen on hyväksyttävä teko ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Eutanasia pitää laillistaa osaksi suomalaista terveydenhuoltoa.

Katujengit ovat merkki siitä, että Suomi on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikassa.

Syön kesällä mieluummin grillimakkaran kuin soijanakin.

Israel hyökkäsi Gazaan sen jälkeen kun Hamas teki laajan terrori-iskujen sarjan Israeliin. Israelin vastahyökkäys on ajanut Gazan siviilit ahdinkoon ja tappanut myös paljon lapsia. Etelä-Afrikka syyttää Israelia kansanmurhasta. Se on vienyt asian YK:n alaiseen Kansainväliseen tuomioistuimeen. Suomen ulkopoliittinen johto on vaatinut Israelia noudattamaan kansainvälistä oikeutta.

Suomen pitää arvostella kovemmin Israelin toimia Gazassa.

Eutanasia eli armokuolema tarkoittaa potilaan surmaamista tämän omasta vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasia on sallittu joissakin maissa. Suomessa sen sallimiseksi on tehty kansalaisaloitteita.

Natoon liittymisen ja viime vuonna solmitun DCA-puolustusyhteistyösopimuksen jälkeen Yhdysvalloista on tullut entistä tärkeämpi liittolainen Suomelle. Esimerkiksi Freedom Housen mukaan Yhdysvaltain demokratia on viime vuosina heikentynyt.

Yhdysvallat pysyy yhtenä Suomen tärkeimmistä liittolaisista, vaikka sen demokratia rapautuisi.

Suomi on sulkenut määräajaksi itärajan rajanylityspaikat, koska niiden kautta tuli viime vuoden lopussa yli tuhat turvapaikanhakijaa. Viranomaisten mukaan on selvää, että maahantulo on tapahtunut Venäjän viranomaisten tai muiden toimijoiden avulla. Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen on pohtinut, tarvitseeko itärajalla  olla nykyistä määrää rajanylityspaikkoja.

Suomen on vähennettävä pysyvästi rajanylityspaikkoja itärajalla.

Suomessa julkisen talouden menot ovat ylittäneet tulot jo pitkään. Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ennustavat Suomen julkisen talouden velan kasvavan vuonna 2026 yli 80 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluja on tulevina vuosina karsittava, koska niihin ei ole enää varaa.

Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja. Viime kuukausina monilla aloilla on lisääntynyt esimerkiksi laajan kielimallin Chat GPT:n käyttö.  Se pystyy ymmärtämään ja tuottamaan tekstiä, jota on vaikeaa erottaa ihmisen kirjoittamasta.

Jos olisin presidentti, käyttäisin tekoälyä uudenvuoden puheen kirjoittamisen apuna.

Alle puolet maailman maista on demokraattisia ja maailman väestöstä vähemmistö elää demokraattisissa maissa. Esimerkiksi väistyvä presidentti Sauli Niinistö on arvioinut, että tulevaisuudessa korostuu entistä enemmän tarve ymmärtää maita, jotka ajattelevat asioista eri tavoin kuin länsimaat.

Suomen on etsittävä aktiivisesti kumppaneita myös epädemokraattisista maista.

Tällä hetkellä tällaista velvollisuutta presidentillä ei ole. Natoon liittyminen muutti valtatasapainoa eduskunnan, hallituksen ja presidentin kanslian välillä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Perustuslakiasiantuntijoiden mukaan presidentin rooli on korostunut. Presidentti esimerkiksi edustaa Suomea Naton huippukokouksissa.

Presidentti pitää lailla velvoittaa antamaan eduskunnalle tietoa Nato-asioista.

Presidentin keskeinen tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Seuraavassa esitetään väitteitä, jotka koskevat presidentin tehtäviin liittyviä asiakysymyksiä.

Presidentti ja maailma

Sisäpolitiikassa presidentin virallinen rooli on pieni, mutta hänellä on epämuodollista vaikutusvaltaa. Lisäksi hän esimerkiksi vahvistaa lait ja nimittää muun muassa upseerit, oikeuskanslerin ja tuomarit. 

Presidentti ja Suomi

Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Hän voi luovuttaa ylipäällikkyyden poikkeusoloissa toiselle Suomen kansalaiselle. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. 

Puolustus

Seuraavat väitteet eivät suoraan liity presidentin tehtäviin vaan arvoihin, jotka vaikuttavat päätösten taustalla. Kysymykset on laadittu yhteistyössä tutkijoiden kanssa.

Arvot

Ulkopolitiikka

Valtaoikeudet

Seuraavassa esitetään joukko uusia, toista kierrosta varten tehtyjä kysymyksiä presidentin tehtäviin liittyvistä ajankohtaisista asioista ja arvoista.