Kuntavaalit 2017

Niilo Kärki
PS
Vantaa
277 
Vaalitulos {{getStatus('ELECTED')}}
Kunta Vantaa
Ikä 61
Koulutustaso everstiluutnantti evp
Lasten lukumäärä 7
Yhteystiedot  

Niilo Kärki, everstiluutnantti evp, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäsen, naimisissa; 7 lasta, 7 lastenlasta. Syntynyt (-55) ja käynyt kansakoulun Alatorniolla (nykyisin osa Tornion kaupunkia). Ylioppilaaksi Oulun Normaalilyseosta. Opiskeluajan ja upseerinuran alun asuin Helsingissä. Nykyisin asun Vantaan Hiekkaharjussa.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 522 +232
  ennakkoon 184  
  vaalipäivänä 338  
Osuus kunnan äänistä 0.6%  
  ennakkoon 0.6%  
  vaalipäivänä 0.6%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Vantaalla on noin 1,1 miljardin euron velkataakka. Sen keventämiseksi kaupungin pitäisi ensisijaisesti korottaa kunnallisveroa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Vantaalaiset eivät kestäisi sellaista veronkorotusta, jolla olisi olennaista merkitystä em. velkamäärän keventämisessä. Olennaista on menojen priorisointi. Kaikkeen aiemmin järjestettyyn ei ole enää varaa."

2 / 30

Kaupungin investointitarpeen hillitsemiseksi Vantaan pitäisi hidastaa uusien asukkaiden muuttoa esimerkiksi kaavoitusta vähentämällä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Kaupunki vastaa kaavoituksesta ja tarkoituksenmukaisesta yhdyskuntarakentamisesta. MAL sopimuksen tavoitteet on ylitetty reilusti. Liian nopea asuntorakentamisen kasvu pakottaa muihin investointirakentamisiin - joihin Vantaalla ei ole varaa. Kiireellisiin korjausrakentamisiinkaan eivät tunnu verovarat riittävän."

3 / 30

Suuria ruokakauppoja pitää saada perustaa vapaasti keskustojen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Kaupunki vastaa kaavoituksesta ja tarkoituksenmukaisesta yhdyskuntarakentamisesta."

4 / 30

Vantaan terveyspalvelut pitäisi useiden terveysasemien sijaan keskittää muutamaan suureen, täyden palvelun yksikköön.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Peruspalvelut tulee säilyttää kohtuullisen lähellä asukkaita."

5 / 30

Helsinki ottaa käyttöön hallintomallin, jossa kaupunkia johtaa virkamiehen sijaan valtuutettujen joukosta valittu pormestari. Vantaan pitäisi siirtyä samankaltaiseen malliin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Virkamiesvastuu ja luottamushenkilövastuu menevät sekaisin."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Kaupunki vastaa kaavoituksesta ja tarkoituksenmukaisesta yhdyskuntarakentamisesta."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Isommissa kaavoitusasioissa vaikutusalue on usein laajempi. Kysymyksenasettelu on ylimalkainen."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Kategorinen muutos ei ole tarkoituksenmukainen. Alueittain autopaikkojen määrää on harkittava mm. joukkoliikenteen palvelut huomioiden."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Julkinen liikenne ja palvelut on saatava toimimaan lumisateiden jälkeen - viivytyksettä. Talviaikaan pyörätiet eivät liene ykkösluokkaa kiireellisyydessä. Todellisuudessa kaikenlainen kalusto on laitettava tehokkaasti, suunnitelmien mukaisesti käyttöön. Em. kategorinen priorisointi ei ole realismia."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Vastakkainasettelu ei helpota yhteiskunnan kehittämistä. Joustava, järkevä liikenne on kaikkien etu - liikennemuodosta rippumatta. Molemmat on hoidettava - kumpaakaan asiaa ei voi yksiselitteisesti asettaa etusijalle."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Kirjastot ovat palvelupiste muiden joukossa. Kuntalaisten palveluja on hyvä kehittää taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Käyttäjät ja kokemus antavat perusteita jatkokehittämiselle."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Lähikoulut ovat osa lähipalveluja. Erityisesti alaluokkalaisille (ja heidän perheilleen) tärkeitä. Ne tulee säilyttää - terveellisinä."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Ei nykyisestä."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Tyttöjen ja poikien fysiikka ja kilpailusarjat ovat erilaiset. Hyvästä syystä liikuntatunnit ovat pääasiassa erikseen."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Opettajat: Maahanmuuttajien kasautuminen samoihin lähiöihin tuo ongelmia. Opettajien kokemusten mukaisesti ylärajat on syytä asettaa. Ellei rajoja aseteta, segregaatio tulee vain voimistumaan. Vantaalla vieraskielisten määrä koulussa vaihtelee; alle 5% = 9 koulua, alle 10% +11kpl,... yli 20% 14 koulua, joista yli 40% 2 koulua. (tilastossa kouluja 49 kpl)"

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Alle 3 vuotiaille kehityksellisesti ei tarpeen. 20 h viikossa on täysin riittävä varhaiskasvatuspalvelu, jos toinen vanhemmista on kotona. Kunnan rahat eivät riitä enää kaikkeen palveluun, niinkuin ennen."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Se on kasvatuksellisesti hyvä vaihtoehto, erityisesti alle 3 vuotiaille. Myös kunnalle kokonaisedullinen. Perhe päättää, tilanteet muuttuu."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Tarkoituksenmukaisuusarviointia syytä tehdä määräajoin. Viekö byrokratia kerätyn talousedun?"

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Suomalaisilla on vapaus valita asuinpaikkansa. Yksilöiden valinnanvapautta ei tule rajoittaa. On silti selvää, ettei "luonnonrauhaan" muuttaneella ole oikeutta vaatia samantasoisia yhteiskunnan palveluja yhtä nopealla palveluaikautuksella kuin esim. Tampereen rautatieaseman läheisyydessä. P.S. Miten "koko Suomi asuttuna" määritellään, nytkin joka kunnassa asutaan ? Tämäkään ei ole Vantaan valtuustoasia."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Perinteistä avioliitto-termiä ei tule muuttaa. Oikeudet määriteltäköön lakiteksteissä, muistaen tärkeimpänä lapsen oikeudet. Avio- , avo- tai pariliitossa ei ole oikeuksia lapseen. Lapsella on lapsen oikeudet. Tämäkään ei ole valtuustoasia."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Vantaa on jo nyt vuoden 2015 tilaston mukaan monikielisin kaupunki. Turvapaikanhakijoita EI tule ottaa lisää Suomeen, ennenkuin nykyiset ovat kotoutuneet. Ellei ole kotoutumiseen tahtotilaa, voi ja on syytä poistua maasta. Turvapaikanhakijoiden ruuhkautuminen pääkaupunkiseudulle on jo nyt monikerroksinen mm. asunto-, koulutus- ja turvallisuus/järjestyksenpito ongelma. Turvapaikka on otettava vastaan sieltä, mihin valtio osoittaa; HAJAUTTAA koko maahan, ei enää yhtään pääkaupunkiseudulle."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Koululaisten kurin lähtökohta ja perusta on kotikasvatus. Lapsilta ei voida edellyttää tällaisten kokonaisuuksien ja osa-alueiden keskinäisten vuorovaikutusten ymmärtämistä. Siksi tarvittaessa koulujen on tuettava perheitä hyvän koulukurin ymmärtämisessä ja lasten siihen kasvattamisessa. Koulut ja niiden oppilaat ovat erilaisia."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Näkökulma ratkaisee. "Koti-uskonto-isänmaa" on ilmaisu, jonka kukin tulkitsee omalla tavallaan. Arvopohja! Länsimainen, tasa-arvoinen, demokraattinen yhteiskunta- ja oikeusjärjestys. Sitä ovat aiemmat ikäluokat puolustaneet menestyksellisesti. Parempaa ei kukaan ole vielä pystynyt esittämään."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Julkisia palveluita ei voi eikä saa altistaa kansallisten ja kansainvälisten yritysten temmellyskentäksi. Niillä pitkän aikavälin priorisointi on vain taloudellinen tuottavuus. Se ei ole kansakunnan etu."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Suomessa verotuksen tasoa ei voi enää korottaa. Olemme jo tilanteessa, jossa sisäministeriö on holtittomalla, Dublin-sopimuksen vastaisella turvapaikka-asioiden hoitamisella vakavasti vaurioittanut julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien talouspohjaa. Yli miljardi vuosittain. Valtion vuosibudjetti on noin 53-54 miljardia. Johtopäätös on selvä ja yksinkertainen; Suomi EI VOI olla maapallon sosiaalitoimisto omien kansalaisten kustannuksella."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Suuret on suhteellinen ilmaisu ;-) Tämäkään ei ole valtuustoasia."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Jo nyt olemme kipurajalla. Viime vuonna Vantaan väestö kasvoi eikä verotulot - ensimmäisen kerran - silti kasvaneet. Koko Suomen talouden tasapaino-ongelmat ovat selvä osoitus nykytilanteen kestämättömyydestä. Mitä nopeammin asiaan puututaan, sitä maltillisemmilla uudelleenlinjauksilla voidaan selvitä, sanoisi optimisti."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Liian pelkistetty väittämä. Esimerkiksi Lapin kaivostoiminta ulkomaisille yhtiöille tyrkytettynä, on täysin väärää kansallisomaisuuden polkumyyntiä."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Niilo Kärki: "Jo nyt harkitaan merkittävät ympäristövaikutukset. Haitallisuuden aste tulee harkita tapauskohtaisesti, ei ympäristöterrorismia."