Kuntavaalit 2017

Katri Sarlund
Vihr
Turku
197 
Vaalitulos {{getStatus('ELECTED')}}
Kunta Turku
Ikä 51
Koulutustaso filosofian maisteri
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Olen turkulainen vihreä kuntapoliitikko. Alunperin lähdin politiikkaan vaikuttaakseni erityisesti ympäristö- ja koulutusasioihin, mutta olen ollut politiikassa mukana 20 vuotta ja nykyisin minua voisi kai luonnehtia yleispoliitikoksi. Olen vuosien mittaan toiminut monenlaisissa luottamustehtävissä kunta- ja maakuntasolla, vihreässä puolueessa ja Kuntaliitossa. Mielestäni olen pystynyt hyvin vaikuttamaan päätöksentekoon eri luottamustehtävissä ja motivaatiota riittää. Haluaisin edelleen jatkaa työtä paremman maailman ja elinvoimaisen, hyvinvoivan Turun puolesta sillä luottamuksella, minkä kuntalaiset minulle vaaleissa suovat. Siviiliammatiltani olen biologian ja maantiedon opettaja. Työskentelen Turun normaalikoulussa Varissuolla yläkoulun ja lukion opettajana ja opetusharjoittelijoiden ohjaavana opettajana. Perheeseeni kuuluu aviomies ja koira.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 297 -140
  ennakkoon 123  
  vaalipäivänä 174  
Osuus kunnan äänistä 0.3%  
  ennakkoon 0.3%  
  vaalipäivänä 0.4%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Turun pitäisi seurata Tampereen esimerkkiä ja valita kaupunginjohtajan sijaan poliittinen johtaja eli pormestari.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kantani asiaan on aidosti auki. Paljon riippuu siitä, millaista pormestarimallia Turkuun oltaisiin valitsemassa. Tampereen mallissa on ongelmansa. Poliittisen vastuun ja kuntalaisten valitsemien poliittisten voimasuhteiden näkyminen johtajuudessa on tärkeää, mutta toisaalta on kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta tärkeää huolehtia myös hallinnon jatkuvuudesta. Hyvä hallintomalli sisältää sekä pitkäjänteisen kehittämisen että reagoi poliittisten voimasuhteiden muutoksiin."

2 / 30

Kakolanmäelle ei saa rakentaa korkeaa tornitaloa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Olin aikoinaan mukana Kakolan ideakilpailun palkintolautakunnassa. Jo silloin linjattiin, että Kakolan vahvuus on Kakola itse: Kakolan historia ja vahva tarina. Kakola ei kaipaa kaupungin silhuetin rikkovaa töröä, vaan Kakolan tarinan tuotteistamista ja historian hyödyntämistä. Turkuun mahtuu korkeaa rakentamista ilman kaupungin skylinen turmelemista. Korkealla rakentamisella on myös haittavaikutuksia, esim. varjostus- ja tuulivaikutuksia, joita voidaan vähentää isompia alueita suunniteltaessa."

3 / 30

Turun joukkoliikennettä on kehitettävä mieluummin niin sanotuilla superbusseilla kuin rakentamalla raitiotie.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Superbussit on joukkoliikenneratkaisu, eikä edes kovin hyvä sellainen. Raitiotie on sekä joukkoliikenne- että kaupunkikehitysratkaisu, ja molemmissa hyvin toimiva vaihtoehto. Verrokkikaupungeissa raitioratkaisut ovat olleet suosittuja ja tehokkaita ja niiden avulla kaupunkeihin on pystytty kehittämään uutta elinvoimaa. Turku ansaitsee saman."

4 / 30

Turun kaupungin omistaman sähköyhtiön Turku Energian pitää irtautua Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa, koska yhtiön osuus hankkeesta uhkaa kasvaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Ja koska hankkeessa ei alun perinkään ole ollut järkeä. Jos energian hinta ei nousekaan kannattavuuslaskelmissa oletetulla tavalla, Mankala-periaate kaataa laskut kalliista ydinsähköstä turkulaistenkin veronmaksajien syliin. Olen jo vuonna 2012 tehnyt valtuustoaloitteen Turku Energian irrottautumiseksi Fennovoimasta, mutta valitettavasti valtuuston enemmistö ei tuolloin tarttunut tilaisuuteen. Toivottavasti uusi valtuusto tulee olemaan tässä suhteessa viisaampi."

5 / 30

Turun keskustan vilkasliikenteisimmillä kaduilla tarvitaan nopeusvalvontakameroita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kunnallinen nopeusvalvonta olisi minusta tarpeen erityisesti jalankulkijoiden suojaamiseksi. Samalla tavalla riskialtteimpien suojateiden (esim. Vanhalla Suurtorilla) kohdalle pitäisi voida asentaa valvontakamerat suojatiesäännön turvaamiseksi."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Ei usein, mutta perusteellisesti harkiten silloin, kun pakkolunastuksen käyttöä puolustaa vahva yleinen etu. Tällainen tilanne muodostuu esim. silloin, jos suuren yhtenäisen ja kehityksen kannatla tärkeän alueen kaavoitus estyy pienen mutta ratkaisevassa paikassa sijaitsevan yksityisen maanomistuksen takia. Näin meillä joskus onkin tehty, ja se on edesauttanut neuvotteluratkaisujen syntyä."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Valituksia on tutkitusti tilastojen valossa paljon vähemmän kuin yleisesti luullaan. Ongelma ei ole liian suuri, jotta näin ratkaisevaan kansalaisten perusoikeuksia rajoittavaan hankkeeseen tulisi ryhtyä. Erimielisyyksiä pitää ennaltaehkäistä ja ratkoa entistä paremmalla vuorovaikutuksella kaavoitusprosessin aikana. Ne ongelmat, mitä tällä menettelyllä ei kyetä ratkomaan, jääköön oikeuslaitoksen ratkaistavaksi, jos siihen tarvetta on."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Ei kokonaan, mutta hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla mitoitusta voidaan väljentää, koska oman auton tarve vähenee. Samalla parannetaan pyöräväyliä, kehitetään yhteiskäyttöautoilua ja muita liikkumisen kevyempiä ratkaisuja kuin oman auton hankkimista."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Riippuu väylästä. Kevyt liikenne on liikkumisen muoto siinä kuin autoilukin, ja näitä pitäisi kohdella tasavertaisesti. Pyöräilykaupunki Turussa ihmiset pyöräilevät työmatkojaan vuoden ympäri jo nyt ja jatkossa varmasti yhä enemmän. Toisaalta on tärkeää, että ne väylät, joita pitkin joukkoliikenne kulkee, hoidetaan kiirellisyysjärjestyksen kärkipäässä, ja myös autoilun turvallisuudesta on huolehdittava runsasliikenteisillä väylillä ja esim. koulujen läheisyydessä."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Joukkoliikenteen edellytyksistä huolehtiminen on tärkeää ympäristön, terveyden ja tasa-arvon kannalta. Mutta se hyödyttää myös autoiljoita. Mitä enemmän saamme liikennettä, erityisesti ruuhkaliikennettä, hoidettua joukkoliikenteellä, sitä enemmän kaduilla ja teillä on tilaa autoille."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kirjastoissa kirjat ovat toki edelleen se ykkösasia, mutta ne ovat nykymaailmassa myös kuntalaisten monimuotoisia palvelupisteitä. Tietotekninen kehitys ei mitenkään vähennä tämän muutoksen tarvetta."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Koulu- ja päiväkotiverkon tulee elää kuntalaisten muuttuvien tarpeiden mukaan. Uusilla asuinalueilla palveluille on suuri kysyntä. Kun alueet ja niiden asukkaat vanhenevat, kysyntä laskee. Myös opetuksen tavoitteet muuttuvat ja tilojen pitää pystyä vastaamaan uusiin tarpeisiin. Lisäksi tulevat kiinteistön kuntoon liittyvät syyt. Kouluverkkoa on pakko tarkastella aika ajoin, vaikka se olisi poliittisesti kuinka hankalaa ja muutos tai sen pelko aiheuttaisi mielipahaa kuntalaisille."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Mieluiten eläisin kunnassa, jossa jokainen lähikoulu on toivottu koulu lapselle, ja tämän eteen haluan tehdä työtä. Alueiden eriarvoistumiskehitys on meillä liian voimakasta ilman koulushoppailuakin. Lähikoulujen houkuttelevuutta pitää tukea lähikoulujen hyvällä tasolla ja miksei erikoisluokillakin. Lähikoulussakin voi olla musiikkiluokka tai kielipainotteisuus. Sitä varten ei pitäisi joutua lähtemään keskustan kouluihin."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Riippuu tietenkin oppilaan kehitysvaiheesta ja lajista jota harjoitellaan. Mutta pääsääntöisesti kyllä. Liikunnanopetuksen tarkoituksena ei ole sarjatyylinen kilpailu vaan liikunnan ilon ja riemun löytäminen, eri lajien kokeileminen ja elinikäisen liikkumisen mallin omaksuminen. Siinä puuhassa tytöt ja pojat sopivat usein samoille tunneille ja samoihin ryhmiin. Jos toisinaan on perusteet jakautua sukupuolen mukaisiin ryhmiin, niin kannattanee toimia. Luotan liikunnanopettajien harkintaan."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Vaikea asia järjestää käytännössä. Itse opetan yhdessä maan maahanmuuttajavaltaisimmista kouluista ja kielen oppimisen ongelmat ovat tuttuja. Huonosti suomea puhuva ympäristö ei ole kielen oppimisen, erityisesti akateemisen kielitaidon kehittymisen, eikä kotoutumisenkaan kannalta paras vaihtoehto. Toisaalta maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin kertyy paljon osaamista ja monikulttuurisuus on luontevasti arkipäivää. Lähikouluperiaatekin koskee kaikkia. Asutuksen hajautuminen olisi ratkaisu."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Jos pienen lapsen vanhempi on kotona, mutta vanhemmilla on silti tarve tuoda lapsi kokopäiväisesti hoitoon, on luultavasti usein lapsen etu tarjota se paikka hänelle."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Asiaa on selvitetty Turussa moneen otteeseen, mutta ainakaan toistaiseksi perusteita ryhtyä tähän ei ole löytynyt. Vihreät haluavat kannustaa naisia työmarkkinoille ja tukea molempien vanhempien mahdollisuutta hoitaa lasta kotona osan aikaa varhaislapsuutta."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Tärkeintä on kuitenkin, että hoitoon pääsee ja palvelun laatu on hyvää."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Maksujen pitää olla maltilliset, jotta myös vähävaraiset ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon. Mutta ilmaisiin palveluihin liittyy se riski, että palvelua ei enää arvosteta. Varattuja aikoja ei peruuteta ja niitä jätetään käyttämättä. Tällaiseen tyhjäkäyntiin meillä ei ole varaa ja siksi kohtuulliset asiakasmaksut ovat ehkä parempi vaihtoehto."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Ihmiset asuvat missä haluavat asua, mutta kautta maailman kaupungistuminen on muuttoliikettä ohjaava trendi. Osa Suomesta käy hyvin vähäväkiseksi ja tyhjenee vääjäämättä. Jäljelle jäävien ihmisten välttämättömät palvelut on turvattava verovaroin. Epärealistisia suunnitelmia haja-asutuksen kasvattamiseksi ei kuitenkaan kannata tehdä ellei maailmassa muuttoliikkeen valtavirta käännä suuntaa jostain syystä."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Asia on jo käsitelty ja tasa-arvoinen avioliittolaki adoptio-oikeuksineen astui voimaan maaliskuun alussa 2017."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Vastaanottokeskus pitää hyväksyä. Se on väliaikainen sijoituspaikka turvapaikkaa hakeneille. Varsinaisten kuntapaikkojen suhteen Turku on ollut maltillisempi, koska meille hakeutuu luonnostaan paljon maahanmuuttajia muualta maasta ja heidän palvelunsa on pystyttävä järjestämään. Minusta tämä on ollut käytännönläheinen ja perusteltu linja. Maahanmuuttajat ovat tervetulleita mutta meidän on pystyttävä resursoimaan heidän tarvitsemansa palvelut."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Rajat ovat rakkautta mutta tiukempi kuri ei tee parempaa ihmistä. Ja hyviä ihmisiä meidän tulisi lapsista osata kasvattaa. Me tarvitsemme kouluihin enemmän aikaa olla levollisesti oppilaiden kanssa. Me tarvitsemme rauhallisia oppitunteja luokissa, joissa ei ole liian paljon oppilaita. Me tarvitsemme aikaa kasvatustyöhön, koska vain siten voimme tukea niitä lukuisia lapsia ja nuoria, jotka tukea tarvitsevat. Silloin kurinpidon tarvekin vähenee."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Varmasti nämä sopivat osalle poliitikoista ja kansalaisista yhteiskunnan perusarvoiksi, ja hyvä niin. Itselleni merkityksellisempiä arvoja ja politiikan tekemisen lähtökohtia ovat ympäristön ja luonnon hyvinvointi sekä ihmisten tasavertaisuus ja hyvinvointi. Koti ja Suomi ovat toki minullekin tärkeitä, ja uskontoon minulla on henkilökohtainen suhde, mutta en minä niistä yhteiskunnallista käyttövoimaani hae."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Riippuu palvelusta ja ulkoistamisen perusteluista. En ole ulkoistamisen kiivas vastustaja mutta en myöskään sen lämmin puolestapuhuja. Osa palveluista sopii hyvin ulkoistettavaksi, osa ei oikein mitenkään. Tarkoituksenmukaisuus ja kunnan ja sen kuntalaisten kokonaisetu ratkaisee."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Turku on elänyt todella pitkään taloudellisesti hyvin vaikeaa ja niukkaa aikaa. Me olemme joutuneet leikkaamaan palveluista jonkin verran, ja olemme korottaneet veroja välttääksemme lisäleikkauksia. Mutta kaikkein voimakkaimmin olemme tehostaneet tapaa tuottaa palveluita, erityisesti tukipalveluita. Olemme yhtiöittäneet ja ulkoistaneet, kehittäneet ja tehostaneet kaikki löysät pois. Jotta emme joutuisi leikkaamaan palveluista. Ja tässä olemme tässä aika hyvin onnistuneet."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kannustavuus tulojen hankkimisessa pitää toki olla ja osaamisesta ja onnistumisesta on voitava palkita. Mutta liian suuret tuloerot eivät tee hyvää tai turvallista yhteiskuntaa. On pidettävä huolta kaikista ja annettava pärjäämisen mahdollisuudet myös heille, joilla on heikommat lähtökohdat tai suuremmat mutkat matkassaan. Tällä hetkellä Suomessa on eriarvoisuuden kanssa ongelmia, liian moni jää syrjään, ja se on suurimpia ongelmiamme."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Valtionvelkatilaston valossa näyttää tältä. Toisaalta palveluiden merkittävä supistaminen johtaisi sellaiseen määrään ihmisten pahoinvointia, että sen kulut ne vasta korkeat olisivat. Palveluntuotantoa voi ja pitääkin muuttaa ja tehostaa, mutta taloudellista velkaa ei voi vähentää lisäämällä sosiaalista velkaa. Kannatan perustuloa: ihmiset pitää vapauttaa ansaitsemaan itse osan tuloistaan ja madaltamaan työllistymisen kynnystä, jotta hyvinvointi leviäisi laajemmalle."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Ympäristön muutoksen tulevat näkyviin usein vasta pitkässä juoksussa, talouden muutosten aikajänne on paljon lyhyempi. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää meitä näkemästä sitä tosiasiaa, että pitkällä aikajänteellä talouskaan ei pysty voimaan hyvin, jos ympäristö voi huonosti."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kestävän kehityksen ajattelu lähtee tästä. Ihminen on osa luontoa ja ympäristön hyvinvointi on välttämätöntä paitsi luonnon myös oman hyvinvointimme takia."