Kuntavaalit 2017

Klaus Riederer
PS
Helsinki
831 
Vaalitulos {{getStatus('NOT_ELECTED')}}
Kunta Helsinki
Ikä 45
Koulutustaso Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri, ylioppilas
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Olen sisukas, tarkka, kokeilunhaluinen ja kätevä. Minulla on (ollut) monta ammattia: tiedemies, ääni-insinööri, toimittaja, taiteentekijä ja –jalostaja, asiantuntija, yrittäjä. Vaalikampanjassani olen valokuvaaja. Se kuvastaa syvää kiinnostustani tutkia ihmistä, luontoa ja kulttuuria sekä vaikuttaa mielipiteisiin, jotta maailmasta tulisi parempi paikka kaikille. Tutkijana opin mutkikkaiden kokonaisuuksien ymmärtäjäksi eikä minulla mene helposti sormi suuhun. Kieliä osaavana, helposti juttuun tulevana ja uteliaana olen melkoisesti matkustanut juuriani etsien, mutta aina olen halunnut takaisin, kokemuksia rikkaampana. Ensimmäistä kuutta viikkoa vaille ikäni Helsingissä asuneena tiedän, että monessa asiassa on vielä paljon korjattavaa ja parannettavaa. Päätöksenteon pitää olla selkeää, järkevää, avointa ja vastuullista. Kuntalaisten on voitava vaikuttaa asioihin jo suunniteltaessa ja pidettävä itsekin ääntä, joka ei ole pelkkää äänestämistä. Tehdään Helsinkiä YHDESSÄ PAREMMIN!

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 43 +43
  ennakkoon 10  
  vaalipäivänä 33  
Osuus kunnan äänistä 0.0%  
  ennakkoon 0.0%  
  vaalipäivänä 0.0%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Kysymyksessä ei mainita sijaintia, mutta koko erottuu. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK:n sopimuksissa, Suomen yhdenvertaisuus- ja rikoslaissa on tyhjentävästi kielletty syrjintä. Ketään ei saa syrjiä mm. uskonnon perusteella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mitä tahansa saisi rakentaa mihin tahansa, viranomaisella on oikeus asettaa rakentamiselle ehtoja. Tulee varmistaa, että järkevästi valittu sijaintipaikka on uskonnon, ei kansan kiihottamisen, harjoittamispaikka. Yhdessä paremmin!"

2 / 30

Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Kysymyksessä ei mainita, miksi siirtolainen on paperiton ja onko Suomi hänen ns. EU-maahantulomaansa. Jos siirtolainen on paennut kotimaastaan henkensä uhalla Migrin hyväksymin perustein suoraan Suomeen, EU –säädösten nojalla Suomi on velvollinen hänet vastaanottamaan, antamaan hänelle pakolaisstatuksen ja jos uhka jatkuu, myöntämään oleskeluluvan, joka myös oikeuttaa hänet perusterveydenhoitoon. Niin kauan kuin siirtolaisen tilanne on selvittämättä perusterveydenhoitoa ei tulisi antaa."

3 / 30

Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Voidaan ajatella, että yksittäinen rakennus voisi kyllä olla täynnä yksiöitä. Mutta jos koko kortteli rakennetaan täyteen yksiöitä, se tulee vaikuttamaan merkittävästi alueen asukkaiden jakaumaan. Kun asukkaat yksipuolistuvat, niin alueelle tarjottavat palvelut seuraavat sitä. On hyvä, että perheasunnoille ei edellytetä enää 80 m2 keskipinta-alaa, mutta täysin sääntelemätön tilanne ei johtane parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Yhdessä paremmin!"

4 / 30

Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Nykyisin meluaminen on kielletty 22 – 07 välisenä aikana. 2015 tehdyssä kyselyssä viikonloppuisin 85 % hyväksyisi kello 23 asti, 66 % kello 24 asti kestävät konsertit. Millä tavoin hyvitetään melusta kärsineet ja miten valitaan ne konsertit, jotka saisivat olla pidempään? Miksei konsertteja voi aloittaa aikaisemmin? Eniten meluavien tulisi maksaa korvausta, jota tulisi käyttää konserttipaikkojen akustoimiseen (maisemointiin jne.), jotta jatkossa melua syntyisi vähemmän."

5 / 30

Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Verrattuna suuriin metropoleihin Helsinki on pieni. Kaupungissamme on vain vähän vanhoja rakennuksia Tuomiokirkon ympärillä, ja aluetta hallitsee Senaatintori. Varsinaista ”vanhaa kaupunkia” ei ole Helsingissä, jossa autoilua tulisi vahvasti rajoittaa. Kun suuria tapahtumia on järjestetty, liikennettä on suljettu tilapäisesti ja vain lyhytaikaisesti. Tämäkin osoittaa, että keskustaa ei ainakaan nykyisellään ole tarvetta merkittävästi laajentaa. Yhdessä paremmin!"

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Pakkolunastus on hyvin radikaali keino. Siinä puututaan yksityiseen omaisuuden suojaan, joka on perustuslaissamme suojattu. Yleinen kaavoituksen vauhdittaminen ei ole sellainen syy, joka oikeuttaisi tämän pakkokeinon käyttöön."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Omakohtaisin kokemuksin niin Helsingissä kuin Loviisassakin olen huolestuneena seurannut, miten kaavoittajat eivät itse noudata lain ja muiden viranomaisten asettamia minimivaatimuksia. Ymmärrän, että lamassa pitää tehostaa ja lisätä tuottavuutta, mutta silti viranomaisten pitää kantaa vastuunsa. Kansalaisilla on velvoite ja lainmukainen oikeus valvoa itsekin (hallinto)lainkäyttöä. Rajoittamalla kuntalaisten valitusoikeutta tuhotaan oikeusvaltiomme periaatteita. Yhdessä paremmin!"

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Kaavoitusta pitäisi järkeistää; tehdä enemmän avoimeksi siten, että kuntalaiset ja muut sidosryhmät voisivat jo etukäteen lausua asiassa ennen kuin pitkälle vietyjä suunnitelmia on tehtyä. Kaavoituksessa ja rakentamisessa on paljon parannettavaa, joka ei ratkea vain sähköisillä lupapalveluilla. Jos alueelle on hyvät julkiset yhteydet ja paljon tulossa esim. opiskelija-asuntoja, ei ole mitään järkeä käyttää paljon alaa parkkipaikoille. Näinhän Otaniemessä päätettiinkin 01/2017!"

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Harva meistä on kaltaisiani, ajaa polkupyörällään vuoden ympäri. Kunnon pakkasella jäätyvät vaihteet eikä vauhti päätä huimaa. Julkisilla ja omilla autoilla liikutaan töihin ja asioille pääsääntöisesti. Kun resursseista on puutetta, pitää priorisoida. Mutta voidaan tehdä aivan toisinkin: voisiko työttömät ja muut sosiaalietuuksien saajat kantaa kortensa kekoon, ja tehdä saamansa etuuden vuoksi vaikka lumitöitä, joita ei muuten ajallaan ehdittäisi tehdä? Yhdessä paremmin!"

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Kun Helsingissä on jo miltei valmis Länsimetro, ja Raide-Jokeri tekee tuloaan, niin ei yksityisautoilua ole huippuunsa priorisoitu. Kaupunkibulevardeista ELY –keskuksen ja Liikenneviraston kanteet hallinto-oikeuteen kertovat myös samaa tarinaa. Kun päästöjä halutaan minimoida, julkinen liikenne on varmasti parempi vaihtoehto. Kuitenkin suunnitteluun tarvitaan järkeä ja enemmän vuoropuhelua eri ryhmien kesken, ei jälkikäteen riitely ole koskaan fiksua!"

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Niin muuttuu maailma, Eskoni. Jos kirjasto saa lahjoituksena tavaroita yms. lainattavaksi, niin sehän vasta hienoa olisikin. Mutta jos kirjastosta tehdään baari ja sauna, ollaan liian pitkällä. En silti ymmärrä, että mikä idea oli rakentaa uusi keskustakirjasto, kun vieressä on Kirjasto 10 ja Pasilassa vallan mainio pääkirjasto? Pitääkö meidän aina kilvoitella siitä, kenellä on hienompi tölli ja sitten ihmetellä, kun sisältöön ei ole enää varaa?"

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Helsingissä kouluverkkoa on karsittu eli tehostettu niin tehokkaasti, että pian menee lapsikin pesuveden mukana. Kun synnymme laitoksissa ja sinne pääosin myös kuolemme, pitääkö myös tulevaisuuden toivojen olla suurten laitosten uhreja? Toimintaa voidaan tehostaa muutenkin kuin suurilla yksiköillä, kuten tilojen monipuolisella käytöllä varsinaisen kouluajan jälkeen, kuten kerhojen ja yhdistysten toimintatiloina, harrastustiloina. Yhdessä paremmin!"

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Koulushoppailun on nähty kasvattavan alueellisia asumiseroja, mm. asuntojen hintoihin vaikuttaen. Jos vanhemmat haluavat merkittävästi siirtää ilman vahvaa perustetta lapsensa toiseen koulupaikkaan (esim. erityistarpeet lapsella), niin tulisi heidän myös olla valmiit maksamaan siitä korvausta. Toisaalta tiettyjen ryhmien, kuten maahanmuuttajien suuri osuus saattaa vaikuttaa heidän omaan integraatioonsa häiritsevästi. Mitä kirjavampi joukko, sitä suvaitsevammaksi oppiva. Yhdessä paremmin!"

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Sukupuolineutraali kasvatus on eri asia kuin tasa-arvoinen (tasapuolinen) kasvatus. Jos tyttö on pieni, hento ja arka, ja poika on aivan päinvastainen tai päinvastoin, niin ei ole kummankaan edun mukaista laittaa heitä pelaamaan kontaktilajia keskenään. Minut valittiin aina viimeiseksi joukkueisiin, ja silti lienen ainoa joukostamme, joka on vuorikiipeillyt. Koulun tulee tukea yksilöä, ehkä hän saisi itse valita, jos tämä saataisiin onnistumaan?"

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi meidän tulee integroida maahanmuuttajat osaksi DEMOKRAATTISTA yhteiskuntaamme. Tämä vaikeutuu suuresti, jos koululuokka on täynnä maahanmuuttajalapsia. Jos heidän kielitaitonsa ovat kovin vajavaiset, niin tuleeko opetuksesta mitään, jos valtaosa oppilaista ei ymmärrä mitään opetuksesta suomeksi? Ryhmä sietää paremmin vähäisen kuin suuren määrän suomea huonosti taitavia oppilaita. Vähäisemmälle määrälle järjestynee myös helpommin tukiopetusta. Yhdessä paremmin!"

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Mikäli vanhempi tekee tuottavaa (yhteiskuntaa hyödyntävää, verotuloja tuottavaa) työtä kotonaan ja lapsen läsnäolo haittaisi tätä, tulisi päivähoitopaikka irrota kunnalta. Kaiken kaikkiaan päätöksentekoon tarvitaan enemmän laajakatseisuutta ja tapauskohtaista harkintaa. Myös työn ja palkan sekä sosiaalisten etuuksien määritteet pitäisi avata siten, että yhteiskunnassamme olisi tasapaino saadun hyödyn ja velvoitteen välillä. Yhdessä paremmin!"

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Osa yhteiskunnassamme hyötyy merkittävästi etuuksista, ja osa jää silti vaille. Tukijärjestelmää tulee muuttaa joustavammaksi, tapauskohtaista harkintaa lisäten. Yhden luukun periaate ja kansalaispalkka ovat hyviä toteutusmalleja. Kuitenkin näkisin, että tärkeää olisi löytää tasapaino etujen ja velvoitteiden välillä. Esimerkiksi jos kunta tukee lasten hoitamista kotona merkittävästi, tulisi korotetun tuen saajalla olla velvoite myös hoitaa soveltuvalla tavalla muidenkin lapsia. Yhdessä paremmin!"

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Terveyspalvelujen tuottamisessa tärkeää ei ole tuottajan julkinen tai yksityisen luonne sinänsä, vaan miten palvelut toteutetaan. Julkinen ei sinänsä takaa laatua, jota ei välttämättä saada kovalla rahallakaan. Kuitenkin, jos viulut maksetaan julkisista varoista, olisi hassua, että niillä ylläpidettäisiin yksityisen yrityksen voitonjakoa. Toki jos yksityinen pystyy tarjoamaan saman laatutason ja edullisemmalla hinnalla, niin miksipäs ei?"

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Helsinkiläisten kiinteät maksut ovat varsin edullisia, ja niissä on maksukatto. Pitkäaikaisen hoidon maksut määräytyvät maksukyvyn mukaan. Potilasmaksuissa on kuitenkin sekavuutta, esim. Malmin ja Haartmanin päivystysmaksut riippuvat ajankohdasta, iästä ja asemasta (sotaveteraani). Maksuja tulisi selkeyttää. Toisaalta, pakolaisille ei lähtökohtaisesti suvaita ilmaisia terveyspalveluja - miksi ne pitäisi tarjota veroa maksamattomille kuntalaisille? Luotava joustavat kansalaisvelvollisuudet?"

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Jokaisella kunnalla tulee säilyä itsemääräämisoikeus. Tarvitsemme silti järkevämpää, avoimempaa ja vastuullisempaa maamme yhteisistä asioista päättämistä, toivottavasti maakuntalaki tulee tässä avuksi. Kaupungistuminen tapahtuu maaseudun kustannuksella. Nyt ollaan maahanmuuttajavastaisia, seuraavaksi olemme kuntaanmuuttajavastaisia. Ei asuinpaikan valinta ole aina pelkästään yksilön oma valinta. Mitä voimme tehdä maamme eriarvoistumisen poistamiseksi? Yhdessä paremmin!"

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Tasa-arvoinen avioliitto-oikeus on jo lailla säädetty eduskunnassa. Demokratia ei merkitse sitä, että kaikkia voisi ja pitäisi miellyttää, mutta lähtökohtaisesti lakien tulee olla samat kaikille. Syrjinnän kiellon lisäksi on olemassa positiivinen syrjintä. Tärkeintä on lapsen etu, ei vanhempien. Nähdäkseni heteroparien adoptio-oikeuden tulee olla (ainakin vielä) vahvempi kuin muiden. Mikäli lapsi jäisi ilman vanhempia, ovat samasukupuolisetkin vanhemmat parempi kuin ei vanhempia lainkaan."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Turvapaikanhakijat tulevat Helsinkiin, halusimme tai emme, vaikka väkisin. Tämä on hallittava. Tilapäisissä vastaanottokeskuksissa pahimmillaan kouluttamattomat vapaaehtoiset yrittävät pärjätä. Ammattimaisella toiminnalla pidetään riskit kurissa, mutta toiminnan (kuluineen) pitää olla avointa. Vapaaehtoisia ja lahjoituksia jne. tulee käyttää apuna valvotusti ja soveltuvin osin. Turvapaikanhakijoiden tulee myös itse tehdä töitä ja askareita, mikä auttaa heitä integroitumaan yhteiskuntaamme."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Yhteiskuntamme on täynnä sääntöjä, joista paljon on kirjoittamattomia. Kun opettaja ei saa koskea oppilaaseen tai tämän omaisuuteen, edes ottaakseen pois tämän tunnilla häiritsevää kännykkää, on opettaja täysin voimaton. Kasvavalle lapselle pitää osoittaa selvät rajat, jotta hän oppii mikä on oikein ja mikä on väärin. Ei aikuisetkaan saa käyttäytyä miten haluavat - miksi koulussa tulisi olla löysää ja kuritonta? Mihin rajat asetetaan on toki jossain määrin tapauskohtaista."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Uskonnon varjolla on käyty sotia aikojen alusta, ja nyt erotaan kirkosta veron välttämiseksi ja vähemmistöasioiden vuoksi. Nykyajan nuori on maailmanhalpamatkaaja, isänmaaton globaalin kapitalismin tuote, nettikuplansa vanki. Politiikka on vaikuttamista, arvojohtamista, yhteisiin asioihin puuttumista. Koti, uskonto ja isänmaa ovat käsitteinä muuttuneet ajan saatossa, jopa kärsineet kiihkoilijoiden käytössä kun ihmisten liikkuvuus (elintasonkin perässä) on kasvanut yli ymmärryksen."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Vertaa kysymys 18. Terveyspalvelujen tuottamisessa tärkeää ei ole tuottajan julkinen tai yksityisen luonne sinänsä, vaan miten palvelut toteutetaan. Julkinen ei sinänsä takaa laatua, jota ei välttämättä saada kovalla rahallakaan. Kuitenkin, jos viulut maksetaan julkisista varoista, olisi hassua, että niillä ylläpidettäisiin yksityisen yrityksen voitonjakoa. Toki jos yksityinen pystyy tarjoamaan saman laatutason ja edullisemmalla hinnalla, niin miksipäs ei?"

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Helsinki ottaa jatkuvasti lisää velkaa, kuten valtio ja muutkin maat. Kaupunki myös myy jatkuvasti omaisuuttaan. Mitä jää jäljelle kun todella paha tilanne tulee? Miksi Helsingissä 5 minuutin julkisen kulkuneuvon odotus on piinaa, kun maaseudulla onnekas pääsee onnikalla kerran tunnissa? Onko pakko olla Raide-Jokeri, Länsimetro, Kruunusillat, Pasilan tornitalot, Keskuskirjasto, Guggenheim? Miksi kaupungissa ei haluta luopua mistään ja maaseudulla on pakko luopua lähes kaikesta? Tasapaino?!"

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Ikävä kyllä, raha maailmaa pyörittää, ja monille se on ykkösjuttu. Mutta ilman rahaa ei pysy julkinen talouskaan pystyssä tässä kapitalistisessa järjestelmässämme, paitsi velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Jos tuloeroja tasataan väkisin minimiin, kannustaako se ihmisiä tekemään parhaansa? Jos tuloeroja ei tasata lainkaan esim. progressiivisen verotuksen keinoin, yhteiskuntamme tuskin pysyy pystyssä. Jälleen tasapaino on löydettävä."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Helsingin velanotto vain kasvaa. Työn ja korvauksen siitä käsite tulisi määritellä uudelleen. Kansalaispalkka on hyvä idea, mutta vielä parempi on kansalaisvelvollisuudet kansalaispalkkaa vastaan. Jos koulussa hypätään digiloikkaa, pitää loikkareiden myös oppia, että raha ei kasva puussa. Palkka/palkkio on korvaus jostakin, arvokkaasta panoksesta. Miksi maahanmuuttaja ei saa saada ilmaista rahaa (sosiaalietuuksia), mutta aina töitä pelännyt ja vältellyt kantasuomalainen kyllä? Yhdessä paremmin!"

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Kun pitää tehdä valinta kaivostoiminnan, kullankaivuun ja luontomatkailun välillä, niin kumpi voittaa? Paljonko Talvivaara-Terraframeen on työnnetty rahaa (2.5 miljardia), ja paljonko se on merkinnyt ”palkkakuluiksi” muutettuina (300 000 euroa per miestyövuosi)? Suomi on niin pieni maa, ettei se pärjää suurvaltojen polkuhintakilpailussa, kun siihen ryhdytään. Monet pienet ja isommatkin valtiot tekevät tiliä turismilla. Miten Suomi elää ekoturismilla tuhottuaan puhtaan luontonsa?"

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Klaus Riederer: "Pitää osata nähdä hanke laajasti. Tarvitaan moniulotteista hyödyt / haitat -harkintaa kerrannaisvaikutuksineen, koko hankkeen elinkaari huomioiden. Tarvitaan usean tahon riippumatonta asiantuntemusta, ETUPAINOTTEISTA keskustelua eri sidosryhmien kanssa, jotta ympäristöhaitat voidaan minimoida. Pitää myös voida nähdä, että esim. toimivaa voimalaa ei kannata purkaa pois, jos elinikäisen laitoksen päästöt voidaan pitää kurissa järkevien teknisten parannusten avulla. Huomaa myös vastaus 29."