Kuntavaalit 2017

Johanna Roihuvuo
Vihr
Tampere
246 
Vaalitulos {{getStatus('IN_RESERVE')}}
Kunta Tampere
Ikä 35
Koulutustaso Yliopisto
Lasten lukumäärä 2
Yhteystiedot  

Pelialan startup-yrityksen toimistopäällikkö. Kahden lapsen äiti. Ekologisesti elävä yhteisöasuja. Kansalaisaktiivi kulttuuri- ja ihmisoikeusasioissa. Tampereen veden johtokunnan puheenjohtaja ja Tampereen vuokra-asuntojen hallituksen jäsen. Entinen pitkän linjan yliopistolainen. Ratkaisukeskeinen, asiallinen, sovitteleva ja sinnikkään päättäväinen toimija.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 257 +106
  ennakkoon 86  
  vaalipäivänä 171  
Osuus kunnan äänistä 0.2%  
  ennakkoon 0.2%  
  vaalipäivänä 0.3%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Tampereen pitää jatkossakin sallia korkeiden rakennusten rakentaminen keskustaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Monet haluavat asua ja yrittää Tampereella ja erityisesti sen keskustassa. Korkea rakentaminen on tehokkaampaa ja ekologisempaa tilan käyttöä kuin matalan rakennuskannan levittäminen laajalle alueelle. Normaalia korkeammat rakennukset ovat kuitenkin kaupunkikuvallisesti niin hallitsevia, että niiden on hyvä olla harkittuja erikoistapauksia ennemmin kuin massatuotantoa. Monet Tampereen historialliset maamerkit ovat juuri korkeita rakennuksia (Näsinneula, tehtaiden piiput, Pispalan haulitorni)."

2 / 30

Kaupungin pitää käyttää verovaroja, jotta Tampere-Pirkkala saisi lisää lentoja.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "En halua, että ympäristölle vahvasti haitallista toimintaa tuetaan tai edistetään suoraan verovaroista. Ne matkailijat, joita Pirkkalaan saapuu, kannattaa toki houkutella käymään kaupunkiin käyttämään paikallisia palveluita."

3 / 30

Tampereelle ei pidä rakentaa enempää raitiotietä kuin tällä hetkellä on päätetty.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Epäselvä kysymys. Tällä hetkellä on tehty periaatepäätös kaksivaiheisesta ratikkahankkeesta (Hervanta ja Lentävänniemi) ja rakentamispäätös ensimmäisestä vaiheesta (Hervanta). Myös toinen vaihe täytyy tietenkin toteuttaa, eikä rakentamista saa jättää puolitiehen. Koko hankkeen valmistuttuakin ratikkaa on voitava laajentaa tarpeen mukaan, mutta nyt keskittyisin uusien avausten sijaan siihen, että nykyisetkin suunnitelmat saadaan toteutettua sovitusti."

4 / 30

Tampereen rannoille aletaan pian rakentaa tuhansia uusia asuntoja. Tämä on oikein ja tätä pitää jatkaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Kaupunkiin tarvitaan lisää asuntoja. Tampereella on useita järviä, joten rantoja riittää kyllä myös rakentamiseen. Suojeltuja ja aktiivisessa virkistyskäytössä olevia alueita ei saa jyrätä asumisen alle. Silloin kun rannoille rakennetaan, rakentaminen on toteutettava niin, että rannat säilyvät mahdollisimman pitkälle yleisessä julkisessa käytössä, eivätkä rajoitu pelkästään asukkaiden käyttöön. Myös maisemalliset kysymykset on huomioitava."

5 / 30

Kaupungin pitää siirtää kesäisin keskustassa pidettäviä musiikkifestivaaleja paikkaan, jossa ne eivät aiheuta niin paljon häiriötä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Keskustan tulee olla kaupunkilaisten yhteisessä käytössä oleva elävä alue. Vaikka keskustassa ei järjestettäisi festareita, ääniä syntyy joka tapauksessa liikenteestä, palveluista ja muista tapahtumista. Esimerkiksi Ratinan stadion on keskustassa, eikä sen sulkeminen tai tapahtumien kieltäminen ole järkevää. Rauhallista asumista kaipaaville Tampere pystyy tarjoamaan runsaasti muita vaihtoehtoja."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Kaavoitus on tällä hetkellä liian hidasta, mutta ongelmana ei yleensä ole se, ettei maita saataisi lunastettua. Valtaosa tapauksista saadaan hoidettua sovinnolla. Pakkolunastus voi olla tarpeen lähinnä merkittävissä julkisissa hankkeissa, joiden toteutuminen muuten vaarantuisi."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Oikeus valittaa päätöksistä on yksi hyvän hallinnon ja kansalaisen oikeusturvan peruskulmakivistä, eikä sitä voi eikä pidä noin vain rajoittaa. On kuitenkin kohtuutonta, että tällä hetkellä yksi yksittäinen valittaja voi hidastaa merkittäviä julkisia hankkeita vuosikausia. Paras ratkaisu olisi käsitellä kaavavalitukset nopeammin, erityisesti sellaiset, jotka ovat selkeästi perusteettomia."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Nykyiset vaatimukset estävät täydennysrakentamista ja halpojen asuntojen rakentamista. Jos vaatimuksia on, ne tulee porrastaa alueellisesti. Lisää autopaikkoja ei ole mielekästä vaatia esim. Tammelassa, jossa on hyvät kulkuyhteydet, vähän autoja ja paljon tyhjiä autopaikkoja. Siellä, missä autoja tarvitaan, on hyvä, että rakennuttaja hoitaa paikat, eikä jätä asukkaiden pysäköintiongelmaa kunnan vastuulle. Autopaikkojen lisäksi/sijaan pitäisi edellyttää myös kunnollisia pyöräpaikkoja."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Pyöräteiden ja jalkakäytävien kunnossapito tulee ottaa vakavasti. Hoitamaton kulkuväylä on voi estää pyöräilijöiden sekä rattaiden, rollaattorin ja pyörätuolin käyttäjien liikkumisen kokonaan. Tällaista tasa-arvoista aurausta on jo kokeiltu Tukholmassa, mutta kokeilu ei toiminut kovin hyvin. Auraisin ensin tärkeimmät ja kriittisimmät väylät, esim. autoilun ja pyöräilyn pääväylät sekä päiväkotien ja koulujen tienoot) ja sitten loput."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Joukkoliikenne on ekologisempaa ja se voi palvella laajempaa ja tasa-arvoisempaa osaa kaupunkilaisista kuin yksityisautoilu. Yksityisautoilun edellytyksistä pitää toki huolehtia sen verran, että autoliikenne on turvallista (esim. katujen kunnossapito ja valaistus), ja että myös palvelutaksin varassa asioille kulkevat ihmiset pääsevät hoitamaan asiansa."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Kirjastojen pitää keskittyä siihen, että ihmisillä on pääsy tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja oppimisen äärelle. Tämä pitää sisällään paljon muutakin kuin kirjat. Olen vaikuttunut siitä, miten ennakkoluulottomasti kirjastot ovat uudistaneet palveluitaan yhteiskunnan muuttuessa. Kannatan ehdottomasti pienimuotoista jakamistaloutta ja sellaista resurssien käytön optimointia, jolla vältetään tarpeeton ylikulutus."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Hankalasti muotoiltu kysymys. 1) Tuleeko nykyinen kouluverkko säilyttää muuttumattomana? Ei. Kouluverkkoa saa ja pitääkin kehittää niin, että kouluja on lähipalveluna siellä missä lapsiakin. Myös esimerkiksi vaikeat sisäilmaongelmat on ratkaistava. 2) Saako koulutuksen järjestäminen maksaa enemmän kuin nyt? Kyllä. Koulutus on yksi tärkeimpiä kohteita, joita verovaroilla järjestetään."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Vanhemmilla on aika rajallisesti mahdollisuuksia valita lastensa koulu. Käytännössä koulu määräytyy osoitteen mukaan. Tämä on arjen kannalta toimiva ja yhteiskunnallisesti tasa-arvoinen ratkaisu. En halua eriarvoistavaa "koulutusshoppailua", jossa hyväosaisten perheiden lapset laitetaan omiin kouluihinsa. Rajoitukset eivät kuitenkaan mielestäni ole hyvä ratkaisu, vaan ehkäisisin ongelmaa esim. satsaamalla heikompien koulujen laatuun ja siirtämällä painotusluokkia pois suosituimmista kouluista."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Suuri osa aikuisenakin harrastettavasta hyöty- ja kuntoliikunnasta on yhteistä molemmille sukupuolille. Nuorten kehittyvään kehoon liittyy kysymyksiä, joita varmasti joudutaan miettimään ja käsittelemään, jos liikuntatunnit ovat yhteisiä. Nämä asiat ovat kuitenkin ratkaistavissa opettajan ammattitaidolla ja käytännön järjestelyillä, esim. lajivalinnoilla tai oppilaiden jaolla tilapäisiin ryhmiin."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Ongelma on yhteiskunnallinen, mutta ehdotettu ratkaisu kaataa sen seuraukset yksilöiden niskaan. Jos luokan "maahanmuuttajakiintiö" on täynnä, joutuuko lapsi siirtymään toiseen kouluun vain siksi, että hän on maahanmuuttaja? Oikeudenmukaisempi ratkaisu olisi vähentää liian yksipuolisten kaupunginosien syntyä asuntopolitiikalla, pienentä ryhmäkokoja ylipäänsä tai taata kouluille lisäresursseja erityistarpeiden hoitamiseen."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "On vanhentunut ajatus, että vanhemmat olisivat selkeästi aina joko kotona tai töissä. Työelämä ja opiskelu on monella kausittaista. On kestämätöntä pompotella lasta kodin ja hoitopaikan välillä aina tilanteen muuttuessa. Jokaisella perheellä on omat syynsä päivähoitopaikan hakemiselle. Esimerkiksi maahanmuuttajien lapset hyötyvät kieleen ja kulttuuriin tutustumisesta ja masentuneen vanhemman perhe hoitoavusta."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Kotiin lapsen kanssa jäävä vanhempi on yleensä taloudellisesti niin tiukoilla, että kaupungin tulisi palauttaa kotihoidon tukeen Tampere-lisä heti kun se on mahdollista. Selvitysten mukaan valtaosa perheistä haluaa hoitaa lapset kotona n. 2-vuotiaaksi asti, ja raha ei ratkaise tätä päätöstä. Tukien määrä ei siis juuri vaikuta (naisten) työllisyyteen tai päivähoidon kysyntään, mutta perheen taloudelliseen tilanteeseen sillä voi olla ratkaiseva vaikutus."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Monet yksityisen sektorin toimijoista ovat suuria veroparatiisiyhtiöitä. Yksityisten yritysten tavoitteena on lain mukaan tuottaa voittoa, ei huolehtia kansalaisten terveydestä. Julkisen sektorin terveydenhuolto kaipaa toki uudistuksia ja kehittämistä, mutta se, että kaupunki tuottaa nämä palvelut, ei ole este näiden uudistusten tekemiselle. Yksityisillä palveluilla voidaan maltillisesti täydentää julkista tarjontaa."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Olisin valmis kokeilemaan maksutonta asiointia nykyistä laajemmin. Valtaosa sosiaali- ja terveysmenojen kuluista katetaan kunnan budjetista, osa valtionosuuksista ja vain pieni osuus asiakasmaksuista. Maksujen hallinnoinnista aiheutuu työtä niin palveluntarjoajalle kuin asiakkaallekin. Tarpeetonta asiointia suurempi riski on se, jos ihmiset eivät maksujen vuoksi käytä palveluita silloin kun se olisi tarpeellista. Tämä on myös tasa-arvokysymys: työterveyshän on jo lakisääteisesti maksutonta."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Maaseutua ei tarvitse väkisin yrittää pitää asuttuna, mutta sinne täytyy tietenkin järjestää säädylliset palvelut niille ihmisille, jotka siellä asuvat. Jos puhutaan kuntapolitiikasta, en siis esimerkiksi kannata uuden kaupunginosan rakentamista Nurmi-Sorilaan, vaan keskittyisin mieluummin niiden alueiden (täydennys)rakentamiseen, joille on eniten kysyntää. Kaupungin sisällä on toki huolehdittava siitä, että alueet eivät pääse eriarvoistumaan. Esimerkiksi rapistuviin lähiöihin on syytä satsata."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Jep."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Tarjous on tällä hetkellä melko epätodennäköinen, koska Tampereella on jo vastaanottokeskus, ja valtakunnallisesti keskuksia suljetaan paraikaa turvapaikanhakijoiden määrän ollessa laskussa. Mutta mikäli toiselle vastaanottokeskukselle olisi tarvetta, Tampereen pitäisi kantaa vastuunsa sellaisen perustamisesta. Osallistuin vapaaehtoisena kapungin hätämajoituksen perustamiseen syksyllä 2015."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "En toivo, että valtuusto lähtee puuttumaan koulujen työhön. Kunnioitan tässä asiassa opettajien näkemyksiä, osaamista ja ammattitaitoa. Yleisesti ottaen ajattelen, että kasvatuksessa tarvitaan jonkin verran rajoja, mutta ei kaipuuta eikä paluuta siihen aikaan, jolloin lapsia ohjailtiin pelon ja väkivallan uhan voimalla. Tuntemani koululaiset ovat fiksuja ja osaavat keskustella asioista."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Aiemmin ajattelin, että vaikka en itse edusta perinteisiä arvoja, ne voivat kuitenkin muodostaa hyvän pohjan jonkun toisen ihmisen politiikalle. Viime vuosina näiden arvojen nimissä on kuitenkin valitettavasti tehty ja oikeutettu niin tuhoisaa, eriarvoistavaa ja ihmisoikeuksien vastaista politiikkaa, että sitä en voi kannattaa enkä hyväksyä. Toivon perinteisten arvojen sivistynyttä ja kunniakasta paluuta politiikkaan, ne ansaitsisivat nykyistä paremmat puolestapuhujat."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Nykytilanne on ok. Suhtaudun ulkoistamiseen kriittisesti, mutta en vastusta sitä kategorisesti. Kaupungin ei ole järkevää yrittää tehdä kaikkea itse, vaan yritykset ja järjestöt voivat täydentää ja paikata kunnan omaa tarjontaa."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Veroja ei tietenkään voi korottaa loputtomasti, mutta Tampereen veroprosentti on tällä hetkellä matalampi kuin ympäryskuntien, ja siinä on vielä nostamisen varaa. Mikäli leikkauksia täytyy tehdä, luovun mieluummin kokonaan joistain palveluista kuin juustohöylään tasaisesti kaiken näännyksiin. Leikkauksia tehdessä on arvioitava suorien säästöjen lisäksi pidemmän aikavälin vaikutuksia ja kustannuksia. Säästäminen ennaltaehkäisevistä palveluista voi tulla kaikkein kalleimmaksi."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Suuret tuloerot eivät ole hyväksyttäviä, kohtuulliset tuloerot ovat. Matalien tuloerojen yhteiskunnat menestyvät ja voivat paremmin kuin korkeiden tuloerojen."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Taloudellisesti meillä on varaa jatkaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä. Hoidettavien ja työsskäyvien ikäluokkien koko ja työllisyystilanne tuovat toki vaihtelua siihen, miten paljon verotuloja saadaan kulloinkin kerrytettyä ja niillä palveluita järjestettyä. Se, mikä on pidemmän päälle liian raskasta, on liian suuri luonnonvarojen kulutus. Voimme joutua luopumaan palveluista ja etuuksista, jotka eivät ole ekologisesti kestävällä pohjalla."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Arvioisin kokonaisvaikutuksia ja hyötyjen suhdetta haittoihin. Talous(kasvu) on vain väline, ei itseisarvo sinänsä. Työpaikat ovat inhimillisesti tärkeitä, mutta niitäkään ei pidä luoda hinnalla millä hyvänsä."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Ympäristövaatimusten arviointi kaikessa päätöksenteossa kuulostaa turhan raskaalta. Soveltuvilta osin sitä tulisi kuitenkin tehdä."