Vaalitulos | {{getStatus('ELECTED')}} |
Kunta | Vantaa |
Ikä | 61 |
Koulutustaso | everstiluutnantti evp |
Lasten lukumäärä | 7 |
Yhteystiedot |
Niilo Kärki, everstiluutnantti evp, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäsen, naimisissa; 7 lasta, 7 lastenlasta. Syntynyt (-55) ja käynyt kansakoulun Alatorniolla (nykyisin osa Tornion kaupunkia). Ylioppilaaksi Oulun Normaalilyseosta. Opiskeluajan ja upseerinuran alun asuin Helsingissä. Nykyisin asun Vantaan Hiekkaharjussa.
Tulospalvelu
Ääniä yhteensä | 522 | +232 | |
ennakkoon | 184 | ||
vaalipäivänä | 338 | ||
Osuus kunnan äänistä | 0.6% | ||
ennakkoon | 0.6% | ||
vaalipäivänä | 0.6% |
Kannatus äänestysalueittain
Osuus | Ääniä | ||
---|---|---|---|
{{$index + 1 }} | {{ area.districtName }} | {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% | {{ area.votes }} |
Vaalikoneen vastaukset
1 / 25
Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Segregaatio on ongelma, johon on puututtava monin eri keinoin. Opettajat: Maahanmuuttajien kasautuminen samoihin lähiöihin tuo ongelmia. Opettajien kokemusten mukaisesti ylärajat on syytä asettaa. Ellei rajoja aseteta, segregaatio tulee vain voimistumaan. Vantaalla vieraskielisten määrä koulussa vaihtelee; alle 5% = 9 koulua, alle 10% +11kpl,... yli 20% 14 koulua, joista yli 40% 2 koulua. (tilastossa kouluja 49 kpl)"
2 / 25
On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Palveluista ja niiden tasoista leikkaukset ovat harkitusti kohdennettavissa. Äyrin korotuksen kohdistumista on vaikeampi ohjata. Verotuksen taso on jo harmillisen korkea."
3 / 25
Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Terveellinen ruoka edullisesti on tärkeintä. Koulu ei saa olla yksittäisten asennevalintojen temmellyskenttä."
4 / 25
Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Kriisiapu ja hätäapu ovat itsestäänselviä, mutta ne eivät voi toistua. Kunnan auttamisesta seuraa automaattisesti viranomaiskäsittely ja sen mukaiset jatkotoimenpiteet."
5 / 25
Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Julkisia palveluja voidaan hankkia palveluseteleillä hieman nykyistä enemmän."
6 / 25
Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Asuinaluejako ei ole sosiaalisen subvention tai palvelusten järjestämisen peruste."
7 / 25
Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Vantaa on jo 2015 tilaston mukaan monikulttuurisin kunta. Työttömyysaste korkea. Turvapaikanhakijoista päättää valtio, siksi valtion tulee täysimääräisesti hoitaa kotoutumiskulut järjestelyineen. Huom ! Turvapaikanhaku EI ole reitti siirtolaisuuteen! Se ei ole reitti kansalaisuuden hankkimiseen. Euroopan kokemukset osoittavat ainoan toimivan järjestelyn; kv. yhteisö johtaa ja koordinoi humanitäärisen avun kriisialueiden läheisyydessä."
8 / 25
Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Ei liitosta Helsinkiin tai Espooseen, eikä yhteen Helsingin ja Espoon kanssa."
9 / 25
Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Kirjastopalvelut on hyvä pitää maksuttomina asiakkaille, kunnan ilmaispalveluna. Veroja maksavat maksavat kulut. Epäilyttää maksubyrokratian edes teorettinen järkevyys."
10 / 25
Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Yleislinjauksella ei pidä käsitellä hyvin erilaisia kulttuuripalvelujen talousperusteita."
11 / 25
Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Vaikuttaa jo nyt. En tunne niin yksityiskohtaisesti, että voisin sanoa, onko syytä vaikuttaa nykyistä vahvemmin."
12 / 25
Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Vaikka Vantaan talous sen edes teoriassa kestäisi, en pitäisi verovarojen onnistuneena kohdentamisena. Jo nyt kunta subventoi noin 50% vantaalaisten HSL-kuluista; muuten lippujen hinnat olisivat siis lähes kaksinkertaiset."
13 / 25
Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Verotuksen muutokset on käsiteltävä kaikki yhdessä, verotus on kokonaisuus."
14 / 25
Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Yksilöiden valinnanvapautta ei tule rajoittaa. On silti selvää, ettei "luonnonrauhaan" muuttaneella ole oikeutta vaatia samantasoisia yhteiskunnan palveluja yhtä nopealla palveluaikautuksella kuin esim. Tampereen rautatieaseman läheisyydessä. Mitä tarkoitetaan "koko Suomi asuttuna" - joka kunnassa nytkin asutaan."
15 / 25
Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Luokkahuoneessa tai ulkopuolella, turvallinen järjestely. Opetusrauha pitää säilyä."
16 / 25
Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Erilaiset tiede-, musiikki-, urheilu- jne luokat ovat jo erikseen."
17 / 25
Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Ikävä kyllä, siltä näyttää monin paikoin, eri puolilla Suomea. Tämän estämiseksi on kehitettävä seurantaa, valvontaa, läpinäkyvyyttä."
18 / 25
Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Sukupuoli EI SAISI olla peruste missään virkojen, luottamuspaikkojen tai tehtävien täytössä."
19 / 25
Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla.
- {{ answerChoices[option].text }}
20 / 25
Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Monikulttuurisuus tulkitaan usein eri tavoilla. Moninaista kulttuuria ovat erilaiset ravintola- ja kulttuuripalvelut. Kaikkien on Suomessa noudatettava Suomen lakia, yhteiskuntajärjestystä ja Suomen allekirjoittamia kv. sopimuksia, kuten YK:n ihmisoikeussopimusta, naisten oikeuksien sopimusta ja lasten oikeuksien sopimusta - etnisestä taustasta ja mahdollisesta uskonnosta riippumatta. 'Tukholmalainen monikulttuurisuus' EI ole kunnalle hyvä asia. Sharia-laki ei voi olla rinnakkaisyhteiskuntana."
21 / 25
Eutanasia pitäisi sallia.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Millaisilla ehdoilla, edellytyksillä, kenen valvomana, ... Tämäkään ei ole valtuustoasia."
22 / 25
Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtuvan omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Mitä kysymyksellä tarkoitetaan.? Kuka katsoo? Millaisilla perusteilla? Nytkin jokainen osallistu terveysongelmiensa hoidon kustannuksiin, syystä riippumatta. Enemmän kuin nyt?"
23 / 25
Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Perinteistä avioliitto-termiä ei tule muuttaa. Oikeudet määriteltäköön lakiteksteissä, muistaen tärkeimpänä lapsen oikeudet. Avio- , avo- tai pariliitossa ei ole oikeuksia lapseen. Lapsella on lapsen oikeudet. Tämäkään ei ole valtuustoasia."
24 / 25
Suomalaisten auttaminen pitäisi olla etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Olemme jo tilanteessa, jossa sisäministeriö on holtittomalla, Dublin-sopimuksen vastaisella turvapaikka-asioiden hoitamisella vakavasti vaurioittanut julkisten palveluiden ja sosiaalietuuksien talouspohjan; kulut yli miljardi vuosittain, kun valtion vuosibudjetti on noin 53-54 miljardia. Johtopäätös on selvä ja yksinkertainen; Suomi EI VOI olla maapallon sosiaalitoimisto omien kansalaisten kustannuksella."
25 / 25
Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle.
- {{ answerChoices[option].text }}
Niilo Kärki: "Voimakas tuloerojen kasvu saattaa olla haitallista. Suomessa tuloerot ovat Eurooppalaisittain verrattuna kohtuullisen pienet. Tämäkään ei ole valtuustoasia."