Kuntavaalit 2017

Katri Sarlund
Vihr
Turku
197 
Vaalitulos {{getStatus('ELECTED')}}
Kunta Turku
Ikä 51
Koulutustaso filosofian maisteri
Lasten lukumäärä 0
Yhteystiedot  

Olen turkulainen vihreä kuntapoliitikko. Alunperin lähdin politiikkaan vaikuttaakseni erityisesti ympäristö- ja koulutusasioihin, mutta olen ollut politiikassa mukana 20 vuotta ja nykyisin minua voisi kai luonnehtia yleispoliitikoksi. Olen vuosien mittaan toiminut monenlaisissa luottamustehtävissä kunta- ja maakuntasolla, vihreässä puolueessa ja Kuntaliitossa. Mielestäni olen pystynyt hyvin vaikuttamaan päätöksentekoon eri luottamustehtävissä ja motivaatiota riittää. Haluaisin edelleen jatkaa työtä paremman maailman ja elinvoimaisen, hyvinvoivan Turun puolesta sillä luottamuksella, minkä kuntalaiset minulle vaaleissa suovat. Siviiliammatiltani olen biologian ja maantiedon opettaja. Työskentelen Turun normaalikoulussa Varissuolla yläkoulun ja lukion opettajana ja opetusharjoittelijoiden ohjaavana opettajana. Perheeseeni kuuluu aviomies ja koira.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 297 -140
  ennakkoon 123  
  vaalipäivänä 174  
Osuus kunnan äänistä 0.3%  
  ennakkoon 0.3%  
  vaalipäivänä 0.4%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 25

Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Vaikea asia järjestää käytännössä. Itse opetan yhdessä maan maahanmuuttajavaltaisimmista kouluista ja kielen oppimisen ongelmat ovat tuttuja. Huonosti suomea puhuva ympäristö ei ole kielen oppimisen, erityisesti akateemisen kielitaidon kehittymisen, eikä kotoutumisenkaan kannalta paras vaihtoehto. Toisaalta maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin kertyy paljon osaamista ja monikulttuurisuus on luontevasti arkipäivää. Lähikouluperiaatekin koskee kaikkia. Asutuksen hajautuminen olisi ratkaisu."

2 / 25

On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Turku on elänyt todella pitkään taloudellisesti hyvin vaikeaa ja niukkaa aikaa. Me olemme joutuneet leikkaamaan palveluista jonkin verran, ja olemme korottaneet veroja välttääksemme lisäleikkauksia. Mutta kaikkein voimakkaimmin olemme tehostaneet tapaa tuottaa palveluita, erityisesti tukipalveluita. Olemme yhtiöittäneet ja ulkoistaneet, kehittäneet ja tehostaneet kaikki löysät pois. Jotta emme joutuisi leikkaamaan palveluista. Ja tässä olemme tässä aika hyvin onnistuneet."

3 / 25

Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Turun kouluissa on kasvisruokapäivä viikoittain. Suuri osa oppilaista pitää monista kasvisruoista kuten vaikkapa pinaattiletuista tai kasvispihveistä. Myös kalaruoat ovat suosittuja, lihakastikkeet eivät niinkään. Osan liharuoista voisi hyvin korvata uusilla kasvisproteiineilla kuten härkiksellä tai Oumphilla, jos kouluruoan budjetteja vähän kasvatettaisiin."

4 / 25

Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Perusasiat pitää hoitaa kaikissa tapauksissa. Kukaan ei saa nääntyä nälkään kadulle eikä jäätyä pakkaseen vailla suojaa, ja vakavasti sairaita, lapsia ja raskaana olevia pitää auttaa vaikka kuinka olisivat maassa laittomasti. Se on velvollisuutemme lähimmäisinä. Joku suoja ja perustarpeet on järjestettävä."

5 / 25

Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Riippuu palvelusta ja ulkoistamisen perusteluista. En ole ulkoistamisen kiivas vastustaja mutta en myöskään sen lämmin puolestapuhuja. Osa palveluista sopii hyvin ulkoistettavaksi, osa ei oikein mitenkään. Tarkoituksenmukaisuus ja kunnan ja sen kuntalaisten kokonaisetu ratkaisee."

6 / 25

Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Meillä ei pitäisi olla rikkaiden asuinalueita ja köyhien asuinalueita vaan alueita, joissa asuu kaikenlaisia ihmisiä. Ja lähtökohtaisesti palveluiden pitäisi tietty olla tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Mutta koska meillä nyt on varakkaampien väljästi rakennettuja alueita, joissa liikenne hoituu pääasiassa omilla autoilla ja monet palvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, resursseja kannattaa ohjata enemmän sinne missä niiden tarve ja vaikuttavuus on suurin."

7 / 25

Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Vastaanottokeskus pitää hyväksyä. Se on väliaikainen sijoituspaikka turvapaikkaa hakeneille. Varsinaisten kuntapaikkojen suhteen Turku on ollut maltillisempi, koska meille hakeutuu luonnostaan paljon maahanmuuttajia muualta maasta ja heidän palvelunsa on pystyttävä järjestämään. Minusta tämä on ollut käytännönläheinen ja perusteltu linja. Maahanmuuttajat ovat tervetulleita mutta meidän on pystyttävä resursoimaan heidän tarvitsemansa palvelut."

8 / 25

Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Turun seutu on toiminnallisesti yksi kaupunkialue. Olisi järkevää ja tehokasta, että se olisi myös yksi kunta."

9 / 25

Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Tarvitseeko tätä jotenkin perustella? Jos omatoiminen sivistyksen hankkiminen laitetaan maksulliseksi, saamme heittää hellät hyvästit sivistysyhteiskunnalle."

10 / 25

Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Rahoituksen rakenteita voi pyrkiä kehittämään mutta sekä henkinen hyvinvointimme että kilpailukykymme kansakuntana muiden kansakuntien joukossa vaatii historian ja kulttuurien helmien säilyttämistä elävänä ja elinvoimaisena."

11 / 25

Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Todennäköisesti yhteiskunta hyötyisi enemmän päivähoidon osittaisesta maksuttomuudesta. Onneksi poliittinen keskustelu kulkeekin nyt sitä kohti."

12 / 25

Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kotikunnassani ja Fölialueella pitäisi olla nykyistä selvästi edullisempi joukkoliikenne. Ilmaista joukkoliikennettä en kannata. Jotta joukkoliikenne toimii ja houkuttelee käyttäjiä, sen pitää olla edullista, siistiä ja nopeaa. Ilmainen matkustus hidastaisi bussien kulkua niin, että kokonaismatka-ajat pitenisivät ja joukkoliikenteen palvelukyky heikentyisi."

13 / 25

Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "En osaa sanoa ilman tarkempaa perehtymistä asiaan. Pitäisi olla laskelmia, kuinka suuret erot pääomatulojen kertymisellä kuntakentässä olisi ja millaista verotulojen tasaustarvetta kuntien kesken tästä seuraisi. Valtionverotusmalli voi olla parempi?"

14 / 25

Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Ihmiset asuvat missä haluavat asua, mutta kautta maailman kaupungistuminen on muuttoliikettä ohjaava trendi. Osa Suomesta käy hyvin vähäväkiseksi ja tyhjenee vääjäämättä. Jäljelle jäävien ihmisten välttämättömät palvelut on turvattava verovaroin. Epärealistisia suunnitelmia haja-asutuksen kasvattamiseksi ei kuitenkaan kannata tehdä ellei maailmassa muuttoliikkeen valtavirta käännä suuntaa jostain syystä."

15 / 25

Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Oppilaat pitäisi opettaa sekä asialliseen kännykkäkulttuuriin että hyötykäyttämään puhelimien monipuolisia ominaisuuksia. Tiedän toki omankin työni kautta, että helpommin sanottu kuin tehty, mutta silti sen pitäisi olla päätavoite. Vain poikkeustapauksissa kännykän tuontia luokkaan pitäisi voida rajoittaa (esim. oppilaan peliriippuvuus)."

16 / 25

Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Tätä kokeiltiin minun omina peruskouluaikoinani eikä se toiminut silloinkaan. Opettaja voi luokassa eriyttää ja antaa eri oppilaiden edetä omassa tahdissaan ilman leimaavaa jaottelua jyviin ja akanoihin."

17 / 25

Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kyllä ne paikoin ohjaavat osassa asioita. Tähän pitää saada muutos."

18 / 25

Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Nykyiset säädökset ovat riittävät."

19 / 25

Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kerjäläisiä on ahdistava nähdä, mutta se ei ole syy kieltää kerjäämistä. Osa kerjää tarpeeseensa vaikka osa olisikin järjestäytynyttä bisnestä. Häiritsevään kerjäämiseen pystyy poliisi puuttumaan jo nyt. Osattomuus ja syrjäytyminen ei poistu kieltämällä."

20 / 25

Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "On silloin kun kotouttaminen toimii, tarvittavat palvelut hoituvat ja tulijat jälkeläisineen löytävät paikkansa yhteiskunnasta. Toisinaan paikkansa löytäminen uudessa maassa voi kuitenkin viedä pitkänkin aikaa. Ihmiskunta on aina hyötynyt erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamisista, ne ovat luovuuden ja uusien ideoiden raaka-ainetta. Jos kotouttamista ei hoideta asiallisesti, monikulttuurisuudessa voi olla myös riskinsä."

21 / 25

Eutanasia pitäisi sallia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Todella vaikea kysymys. Ymmärrän hyvin eutanasiaa puolustavia argumentteja. Mutta ymmärrän myös siihen liittyviä pelkoja erityisesti siltä osin, että eutanasiasta saattaa tulla "uusi odotusarvo". Ihminen ei saisi enää sairastaa rauhassa vaan hänen odotettaisiin hoitavan itsensä pois päiviltä olemasta vaivaksi muille ja aiheuttamasta turhia kuluja parantumattomaan sairauteensa. Tällaista kehitystä en tahdo sallia."

22 / 25

Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtuvan omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kuka pystyy kiistatta osoittamaan, mikä johtuu elintavoista, mikä ympäristöstä ja mikä geneettisestä taustasta ja millä osuuksin mikäkin on vaikuttanut ongelmien syntyyn? Mahdoton tehtävä, joka johtaisi puhtaaseen mielivaltaan."

23 / 25

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Asia on jo käsitelty ja tasa-arvoinen avioliittolaki adoptio-oikeuksineen astui voimaan maaliskuun alussa 2017."

24 / 25

Suomalaisten auttaminen pitäisi olla etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Globaalisti olen täysin eri mieltä. Suomi on yksi maailman vauraimpia maita ja meillä on velvollisuus auttaa köyhempiä. Suomessa meillä on velvollisuus auttaa ihmisiä, jotka tulevat tänne hakemaan turvaa sodan, väkivallan ym syyn takia joko pakolaisstatuksen saaneina tai turvapaikanhakijoina. Jos turvapaikan edellytykset eivät täyty tai lupa oleskella maassa umpeutuu, maasta kuuluu poistua. Suomalaisia autamme parhaiten uusimalla sosiaaliturvajärjestelmämme inhimillisemmäksi."

25 / 25

Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Katri Sarlund: "Kannustavuus tulojen hankkimisessa pitää toki olla ja osaamisesta ja onnistumisesta on voitava palkita. Mutta liian suuret tuloerot eivät tee hyvää tai turvallista yhteiskuntaa. On pidettävä huolta kaikista ja annettava pärjäämisen mahdollisuudet myös heille, joilla on heikommat lähtökohdat tai suuremmat mutkat matkassaan. Tällä hetkellä Suomessa on eriarvoisuuden kanssa ongelmia, liian moni jää syrjään, ja se on suurimpia ongelmiamme."