Kuntavaalit 2017

Johanna Roihuvuo
Vihr
Tampere
246 
Vaalitulos {{getStatus('IN_RESERVE')}}
Kunta Tampere
Ikä 35
Koulutustaso Yliopisto
Lasten lukumäärä 2
Yhteystiedot  

Pelialan startup-yrityksen toimistopäällikkö. Kahden lapsen äiti. Ekologisesti elävä yhteisöasuja. Kansalaisaktiivi kulttuuri- ja ihmisoikeusasioissa. Tampereen veden johtokunnan puheenjohtaja ja Tampereen vuokra-asuntojen hallituksen jäsen. Entinen pitkän linjan yliopistolainen. Ratkaisukeskeinen, asiallinen, sovitteleva ja sinnikkään päättäväinen toimija.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 257 +106
  ennakkoon 86  
  vaalipäivänä 171  
Osuus kunnan äänistä 0.2%  
  ennakkoon 0.2%  
  vaalipäivänä 0.3%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 25

Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Kuulostaa arveluttavalta idealta, eihän tilanne ole lapsen vika. Mitä tapahtuu, jos luokan "maahanmuuttajakiintiö" on täynnä? Joutuuko lapsi siirtymään toiseen kouluun kun kaverinsa tai sisaruksensa? Reilumpaa olisi kehittää lähiöitä ja asuntotarjontaa niin, ettei synny maahanmuuttaja-alueita. Tai pienentää koulujen ryhmäkokoja ylipäänsä. Tai antaa tukea niille kouluille, joissa on tukea tarvitsevia oppilaita."

2 / 25

On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Tampereella on pienempi veroprosentti kuin naapurikunnissa. Veroja on vielä varaa nostaa."

3 / 25

Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Tämä on hyvin käytännöllinen kysymys. Liha on kallista. Liika lihansyönti on epäterveellistä. Ihmiset ovat aiempaa kiinnostuneempia kasvisruuasta ja haluavat syödä sitä. Kasvisruokaa on nykyään paljon saatavilla ja se on hyvänmakuista. Ei ole mitään erityistä syytä syödä lihaa joka päivä."

4 / 25

Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Monet kaupungin palveluista on rajattu vain sen asukkaille. Yhteiskunnalla - ja Tampereella yhteiskunnan osana - on kuitenkin vastuu siitä, että tänne syystä tai toisesta päätyneet ihmiset selviävät elämästä hengissä, olivat he sitten kaupunkilaisia, turisteja tai paperittomia siirtolaisia."

5 / 25

Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Parempi, että kunta tuottaa palvelut itse. Harkitusti voidaan ostaa palveluita muiltakin. En pidä isoista monikansallisista veroparatiisifirmoista."

6 / 25

Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Suomi on siitä hyvä maa, että täällä rikkaat käyvät samassa kirjastossa, hiihtoladuilla, kouluissa ja neuvoloissa kuin kaikki muutkin. Ja siksi ymmärtävät, miksi niistä maksetaan veroja."

7 / 25

Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Samoin kuin kaikkien kuntien. Turvapaikanhakijat otetaan vastaan vastaanottokeskukseen, oleskeluluvan saaneet pakolaiset kuntapaikoille. Tampereella ja esim. vuokra-asuntofirmoilla on kotouttamisohjelmat ja -mallit siihen, miten tulijat vastaanotetaan sujuvasti."

8 / 25

Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Kaikki Tampereen ympärillä olevat kunnat pärjäävät omillaankin. Seutuyhteistyö esim. bussilipuissa on hyvä juttu."

9 / 25

Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Kirjaston käyttömaksut olisivat kärpäsenkakka kaupungin budjetissa, mutta iso lovi lainaajan lompakossa. Lapset ja nuoret eivät muutenkaan lue tarpeeksi."

10 / 25

Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Paljon kulttuuripalveluiden rahoituksesta tulee valtionavustuksista ja esim. RAY:n veikkaustuotoista. Kunnan avustusten leikkaaminen on pieni säästö kaupungille, mutta leikkauksen kohteelle se voi olla kohtalokasta."

11 / 25

Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Päivähoito on jo ilmaista niille, joilla on pienimmät tulot. Käytännössä ehdotus tarkottaisi, että parhaiten tienaavat vanhemmat maksaisivat hoidosta nykyistä enemmän. En kannata maksujen nostoa. Pikkulapsiperheissä harvoin on hirveästi rahaa, vaikka vanhemmat töissä kävisivätkin."

12 / 25

Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Nysset saavat ison osan rahoituksestaan juuri asiakasmaksuista. Jos maksut poistettaisiin, kaupungin pitäisi joko kaivaa busseille rahaa omasta kirstustaan tai vähentää bussiliikennettä. Mieluummin käyttäisin samat rahat vaikka siihen, että lisäisin busseja. Matkakortti on kätevä ja suhteellisen halpa."

13 / 25

Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Käsitykseni mukaan tämä rikastuttaisi jo entuudestaan rikkaita kaupunkeja ja köyhdyttäisi köyhiä. Nykymalli on ihan hyvä."

14 / 25

Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Minusta ei ole järkevää yrittää pitää Suomea väkisin asuttuna, jos ihmiset haluavat muuttaa maalta kaupunkiin. Antaa muuton tapahtua vaan. Mutta maalle jääville täytyy tietenkin taata säädylliset palvelut, eikä jättää heitä oman onnensa nojaan."

15 / 25

Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "En toivo, että valtuusto lähtee puuttumaan opettajien työhön. Mutta kun asiaa nyt kysyttiin, niin pidän ideaa huonona, koska a) teknologiaa pitäisi hyödyntää osana oppimista ennemmin kuin kieltää sen käyttö ja b) kouluilla on muutakin tekemistä kuin selvitellä taskuista kadonneiden kännyköiden varkaustapauksia."

16 / 25

Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Oppiminen sujuu paremmin, jos se ei ole liian vaikeaa eikä liian helppoa. Tasoryhmien ei pitäisi olla pysyviä, vaan esim. eri aineille pitäisi olla eri ryhmät, ja oppilaat voivat taitojen kasvaessa siirtyä toiseen ryhmään. Kenenkään leimautumista "hyväksi" tai "huonoksi" pitää välttää."

17 / 25

Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Valitettavasti olen monessa paikassa törmännyt tähän. Tampereella aseveliakseli on onneksi murtunut ja meno on muuttunut parempaan suuntaan."

18 / 25

Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "En kannata kiintiöitä, mutta asiaan on hyvä kiinnittää huomiota, kun virkoja täytetään."

19 / 25

Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Miettisin mieluummin, miksi kaduilla on kerjäläisiä ja miksi heidän siellä olonsa tuntuu häiritsevän ihmisiä niin paljon. Ongelman piilottaminen pois näkyvistä ei ratkaise ongelmaa."

20 / 25

Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Monikulttuurisuudessa on sekä hyviä että huonoja puolia, kuten missä tahansa monimutkaisessa asiassa. On kuitenkin hyvä pystyä elämään erilaistenkin ihmisten kanssa."

21 / 25

Eutanasia pitäisi sallia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Monimutkainen kysymys, jota ei pysty kunnolla perustelemaan tässä merkkimäärässä. Mielestäni ihmisellä on itse oikeus päättää elämänsä lopettamisesta ja siitä, mikä kärsimys on hänelle liikaa. Tähän riittäisi kuitenkin eutanasian (eli aktiivisen kuolinavun) sijaan avustettu itsemurha, jossa vastuu teosta jää ihmiselle itselleen ja hänen avustajilleen eikä lääkärille. Esimerkiksi vammaisjärjestöt ovat ansiokkaasti nostaneet esiin eutanasian yhteiskunnallista puolta ja sen ongelmallisuutta."

22 / 25

Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtuvan omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Eiköhän jokainen meistä ole joskus tehnyt jotain tyhmää elämässään. Itse syön salmiakkia vaikka se nostaa verenpainetta, joku toinen tupakoi ja urheilijat ja Duudsonit telovat itseään. Terveydenhuolto kuuluu kaikille. Etukäteen voidaan yrittää opastaa ja kannustaa ihmisiä elämään terveellisesti, mutta siinä vaiheessa on turha enää jälkiviisastella, kun jotain on jo sattunut."

23 / 25

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Eiköhän tästä aiheesta ole jo tarpeeksi sanottu puolin ja toisin."

24 / 25

Suomalaisten auttaminen pitäisi olla etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Jos puhutaan yhteiskunnan avusta ja palveluista, niin niissä olennaista on se, täyttääkö palvelun saamisen ehdot ja kriteerit. Jos taas puhutaan vapaaehtoisesta auttamisesta, niin jokainen auttakoot ketä parhaaksi katsoo."

25 / 25

Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Johanna Roihuvuo: "Näin näyttäisi tutkimusten valossa olevan."