Kuntavaalit 2017

Sanna-Maria Pakkanen
Kok
Helsinki
120 
Vaalitulos {{getStatus('IN_RESERVE')}}
Kunta Helsinki
Ikä 45
Koulutustaso FM
Lasten lukumäärä 2
Yhteystiedot  

Olen maantiedon, biologian ja terveystiedon opettaja, diabeetikkoperheen sekä kahden kielikylpylapsen äiti. Mieheni on pk-sektorin yrittäjä. Arkipäiväni pyörii Haagan lisäksi Meilahdessa, jossa olen töissä ja lapseni koulussa. Syntyisin olen Itä-Helsingistä, Mellunmäestä. Helsinki on synnyinkaupunkini eli molemmat jalkani ovat tukevasti tässä kaupungissa. Uskon, että päätöksentekoon tarvitaan lisää arjen osaamista. Olen opettanut helsinkiläisessä monikulttuurisessa koulussa kaksi vuosikymmentä, sekä tehnyt useita vuosia opettajasijaisuuksia ympäri Helsinkiä, ala-asteista lukioihin. Helsinki tarvitsee kouluarjen tuntijoita ja arkipäivän realismia päätöksentekoon. Minulle sinivihreys on osa kaupunkilaisuutta. Ympäristön turvallisuus ja terveys ovat tärkeitä arvoja, jotka tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Tiiviimpi kaupunkirakenne ei saa tarkoitaa lähiluonnon katoamista talojen alle. Rakennetaan uutta Helsinkiä huolella ja laadulla kaupunkilaisia kuunnellen.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 387 +387
  ennakkoon 106  
  vaalipäivänä 281  
Osuus kunnan äänistä 0.1%  
  ennakkoon 0.1%  
  vaalipäivänä 0.1%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Kaupungin tehtävänä ei ole tukea uskonnollisia yhteisöjä, vaan järjestää kaikille tasapuolisesti palveluja. Näitä palveluja voidaan toki ostaa myös uskonnollisilta yhteisöiltä. Tästä esimerkkinä seurakuntien ip-kerhot. Tasapuolisuuden täytyy myös käsittää samat mahdollisuudet rakentaa kokoontumispaikka seurakuntalaisille. Rakentamiseen käytettävän rahan alkuperä voidaan selvittää, tutkia ja varmistaa, jos sille on tarvetta."

2 / 30

Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Kansainväliset sopimukset sitovat tässä asiassa kaikkia Suomen kuntia monin tavoin ja sopimusten henkeä tulisi kunnioittaa. Helsingissä paperittomille henkilöille tarjotaan kiireellinen hoito kuten helsinkiläisille. Alle 18-vuotiaille lapsille sekä raskaana oleville tarjotaan kaikki terveydenhuollon palvelut kuten helsinkiläisille. Olisi täysin kohtuutonta vaatia, että terveydenhoidossa henkilökunta joutuisi kieltäytymään auttamasta avun tarvitsijaa."

3 / 30

Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Helsingissä on eniten kysyntää pienille asunnoille. Kaupunki kärsii kroonisesta pienasuntopulasta. Tällä hetkellä rakentamista koskeva kaavamääräys sanelee, että puolet uudisrakennusten asunnoista on keskipinta-alaltaan vähintään 80-neliöisiä perheasuntoja. Tätä pitäisi kohtuullistaa, eli laskea perheasuntojen prosenttiosuutta esim. 40 prosenttiin. Rajoituksista ei tulisi kokonaan luopua, jotta myös tulevaisuudessa turvataan kaiken kokoisten asuntojen rakentaminen."

4 / 30

Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "On hyvä kuunnella konserttialueiden lähistöllä asuvia ja huomioida asukkaiden toiveet. Mielipiteitä konserttien määrästä ja loppumisajankohdasta on tutkittu viimeksi vuonna 2015 (http://www.hel.fi/static/ymk/meluselvitys/ulkoilmakonsertit-asukaskysely.pdf). Kaupungin nykykäytännön mukaan ulkoilmakonsertteja voidaan järjestää kullakin tapahtumapaikalla muutama vuodessa ja konsertit päättyvät klo 23-01. Kaupungin nykykäytäntö vastaa kaupunkilaisten toiveita siis varsin hyvin."

5 / 30

Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Helsingissä on keskeisillä paikoilla kävelykatuja. Usein ne ovat täynnä tavarankuljetusautoja sekä jalankulkioiden seassa poukkoilevia pyöräilijöitä. Jos kävelykatuja todella halutaan lisää, ne on syytä suunnitella huolellisemmin. Tärkeää on ottaa liikkeenharjoittajat mukaan suunnitteluun. Helsinki ei tarvitse lisää autojen tukkimia kävelykatuja."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Pakkolunastuksen käyttämisessä on monia ongelmia, mm. lunastettavan omaisuuden arvon määrittäminen. Olisi kohtuullista päästä yhteiseen sopimukseen neuvottelemalla, ei pakolla."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Maankäyttöä ja kaupunkirakentamista tulee suunnitella niin, että kiinnostuneilla on mahdollisuus saada tietoa ja osallistua suunnitteluun. Olisi hyvä, että kaupunki tiedottaisi rakennushankkeista aivan prosessin alkuvaiheessa. Asukasilloissa on ehdotettu, että rakennushankkeista voisi tiedottaa virallisten kanavien lisäksi esim. sosiaalisessa mediassa. Monilla kaupunginosilla on omat sivustonsa. Mahdollisuus saada tietoa ja osallistua suunnitteluun vähentäisi tarvetta valituksille."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Harva asukas on valmis maksamaan autopaikasta sen todellista hintaa, joten autopaikkojen hinta jakautuu kaikkien asukkaiden maksettavaksi. Uusien talojen autopaikat voivat nostaa neliöhintaa jopa 600 eurolla. Laskemalla vaadittujen autopaikkojen määrää, erityisesti hyvien liikenneyhteyksien varrella, mahdollistetaan asuntojen neliöhinnan lasku. Autopaikkojen tarvetta arvioidessa tulee kuitenkin olla realisti. Kovin nopeasti helsinkiläiset eivät ole siirtymässä tilattaviin itseajaviin älyautoihin"

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Autoteillä kulkee yksityisautojen lisäksi myös julkinen liikenne. Bussipysäkille täytyy päästä niin jalankulkijan kuin bussienkin. Toinen ratkaistavissa oleva jokatalvinen ongelma on jalkakäytäville kasatut lumikinokset. Niiden ohi seikkailevat vauvat ja vaarit autoteiden kautta. Ajattelemattomasti kasatut kinokset vaarantavat ainakin Haagassa monen pienen koululaisen koulumatkaa pimeinä talviaamuina."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Joukkoliikenteellä on kaupungissa tärkeämpi merkitys. Kunnan tulee huolehtia, että joukkoliikenne on sujuvaa ja hinnaltaan kilpailukykyinen. On kuitenkin epärealistista odottaa, että tulevaisuuden Helsinki olisi autoton. Mökeille suunnataan kesäviikonloppuisin henkilöautolla varmasti myös tulevaisuudessa, vaikka töihin kuljettaisiinkin mielusti joukkoliikenteen voimin."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Yhteiskunta muuttuu ja palvelut sen mukana. On tärkeää, että kirjastoja kehitetään asukkaiden ehdoilla. Kirjat säilyttävät varmasti paikkansa kirjastoissa, kuten myös hiljaiset lukunurkkaukset. Mutta myös muille palveluille on entistä enemmän kysyntää. Kirjasto saa olla asuinalueensa olohuone, jossa voi lukea lehtiä ja josta voi varata ompelukoneen, tai lainata sähkömittarin."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Meneillään on kouluverkkotarkastelujen buumi. Tarkasteluja on ohjannut tavoite yhdistää kouluja suuriksi, jopa 1200 oppilaan, yhtenäisiksi peruskouluiksi. On painotettu suurkoulujen etuja. Esitetyt edut, kuten terveyspalvelujen parempi saatavuus, toteutuvat ainoastaan, jos koulu toimii yhdessä rakennuksessa. Tämä on mahdollista lähinnä uusilla asuinalueilla. Suurille yhtenäiskouluille on vaikea löytää järkiperusteita, mutta kouluverkkoa on toki syytä muokata mikäli perusteita aidosti löytyy."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Kaikissa helsinkiläisissä peruskouluissa on painotusluokkia. Painotus tarkoittaa, että osa valinnaisaineista on valittu valmiiksi. Painotukset jakaantuvat tasaisesti ympäri kaupunkia. Koulumatkaan voi anoa koulumatkalippua. Painotuksista tiedoitettaan laajasti ja niihin voi hakea vapaasti kaikki peruskoululaiset. Osaan painotusluokista on valintakoe. On hyvä, että lapsen oma kiinnostus saa näkyä valinnoissa. Kaikkien ei tarvitse valita tai haluta tai olla kiinnostuneita samoista asioista."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Näin voi peruskoulussa olla, ja usein ala-asteella onkin. Kielikylpyryhmien liikuntatunnit, jotka ovat monesti kielikylpykielellä, pidetään yhteisenä myös yläasteella. Liikuntatuntien yhdistämisestä on siis jo kokemusta. Olisiko hyvä kysyä oppilaiden ja opettajien mielipiteitä yhteistunneista ja pohjata päätökset näille, asiantuntijoiden mielipiteille."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Viime vuosien trendinä on ollut integroida erityisen tuen oppilaat perusopetuksen luokkiin. Tämä on ollut paitsi säästötoimenpide, myös ideologinen valinta. Tasa-arvoksi on ymmärretty, että kaikki opiskelevat samassa luokassa. Maahanmuuttajalasten lisäksi luokissa on muitakin tuen tarvitsijoita. Kun arvioidaan lisäresurssin tarvetta, tulee kaikki tukea tarvitsevat huomioida. Tälle kokonaismäärälle voisikin asettaa ylärajan, vai pitäisikö vain lisätä pienryhmien määrää."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Vanhempi voi olla kotona monista eri syistä. Pienen lapsen hoitaminen on suuri lahja, mutta myös rankkaa kokopäivätyötä. Siitä ei suoriudu puolikuntoinen tai viimesillään raskaana oleva. Nykyinen päivähoitosysteemi on hyvin joustamaton eikä lapsen hoitopaikasta voi luopua väliaikaisesti. Myöhemmin tilanteen muuttuessa paikka ei välttämättä järjestykkään samasta päiväkodista. Pääasiassa hoitopaikat on kuitenkin tarkoitettu lapsille, joiden vanhemmat eivät päivisin ole kotona."

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Lasten hoitaminen kotona on kunnalle edullista hoitoa, jos kotihoidon tukea verrataan päivähoidon todelliseen hintaa. Kotihoidon hintaa arvioitaessa on huomioitava myös muita seikkoja, kuten maksetun kunnallisveron määrä. Tuen määrän lisäksi tärkeä kysymys on myös miten kotihoidontuki ja päivähoito joustavat työelämän mukana. Lasten kotona hoitamisessa on kysymys valinnanvapaudesta, jolla on oma hintansa."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Tärkeintä on palvelun saatavuus, laatu ja hinta. Tällä hetkellä helsinkiläiset terveyskeskukset painivat monien ongelmien kanssa. Se näkyy ja tuntuu. Yksityiset palveluntuottajat voisivat tuoda kaivattua helpotusta julkisten rinnalle. Suomessa on jo kuntia, joissa esim. palvelusetelit on otettu käyttöön ja kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Maksut voidaan jo nyt periä alennettuina tai poistaa tarvittaessa. Rintamaveteraaneilta ei veloiteta potilasmaksua. Sukupuolitautien poliklinikalla poliklinikkamaksua ei ole. Olisi hienoa, jos kunnan verotulot työllisyyden parannuttua lisääntyisivät ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja voitaisiin korjata. Toivoisin lisärahaa erityisesti vanhustenpalveluihin. Tätä odotellessa nykykäytäntö on varsin realistinen vaihtoehto."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Enemmistö suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna ja olen tästä samaa mieltä. Kaupungistumista ei kuitenkaan voi pysäyttää, joten olisi syytä kiinnittää yhä enemmän huomiota haja-asutusalueiden ongelmien sijaan kasvukeskusten haasteisiin."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Vanhempien seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole parisuhteen onnellisuuden eikä vanhemmuuden mittari."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Helsingissä on tällä hetkellä jo seitsemän vastaanottokeskuksen toimipistettä. Espoossa on kolme ja Vantaalla neljä toimipistettä. Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Keskukset tuovat alueelle työtä suoraan ja välillisesti. Tämä on hieno asia. Helsinki on kuitenkin suhteellisen kallis kunta vastaanottokeskukselle."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Koulujen ongelmana ei ole kurin puute tai liian vähäiset rangaistusmahdollisuudet. Helsinkiläisissä kouluissa on suuret luokat ja luokissa on monia oppimisen ja olemisen haasteita. Lapsen edun ensisijaisuuden pitäisi tarkoittaa, että koulussa jokaiselle oppilaalle riittää aikaa ja jokaiselle tulisi löytyy sopiva opiskeluympäristö ei suuresta yleisopetuksen ryhmästä, niin sitten pienryhmästä. Kaikkien ei tarvitse pystyä opiskelemaan samassa luokassa. Tarvitaan pienempiä ryhmiä ja pienryhmiä."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Koti, uskonto ja isänmaa ovat tärkeitä arvoja. On myös muita vähintäänkin yhtä tärkeitä arvoja, kuten ympäristön ja toisten ihmisten huomioonottaminen, tasa-arvo työelämässä ja kotona, lapsen edun ensisijaisuus, sekä reiluus, rehtiys ja rehellisyys. Nämä yhdessä muodostavat hyvän pohjan ihmisenä elämiselle."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Tärkeintä on palvelun saatavuus, laatu ja hinta. Tällä hetkellä helsinkiläiset terveyskeskukset painivat monien ongelmien kanssa. Se näkyy ja tuntuu. Yksityiset palveluntuottajat voisivat tuoda kaivattua helpotusta, tarjoamalla vastaavia palveluja julkisten palveluiden rinnalla. Suomessa on jo kuntia, joissa palvelusetelit on otettu käyttöön ja kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Veroprosentin nosto ei loputtomiin nosta kunnan verotuloja. Korjaajana ei voi toimia myöskään holtiton lainanotto. Vaikeassa tilanteessa voi olla tarpeen tehdä leikkauksia., mutta keskeiset palvelut, kuten terveydenhuolto ja koulujärjestelmä, tulee turvata. Kuntataloutta korjataan parhaiten parantuneella työllisyydellä."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Tuloerojen kasvu on yhteiskunnan kannalta huolestuttava ilmiö. Tuloerot eivät johdu eroista lahjakkuudessa, vaan syrjäytyminen, työttömyys ja pätkätyöt kasvattavat tuloeroja. Ahkera työntekijä, joka tekee paljon työtä, on toimelias ja uuttera, on palkkansa ansainnut."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Kuntatalouden kannalta tärkeintä on parantaa työllisyyttä ja samalla mahdollistaa tarvittavat palvelut. Kunnan tehtävä on luoda yrittämiselle ja työllistämiselle otollinen ympäristö. Erityisesti pk-sektorin yrittäjiä tulee huomioida työn tarjoajina."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Vastuullisessa päätöksenteossa ympäristöasiat huomioidaan. Tämä on osa Helsingin vetovoimaa. Helsinki on helsinkiläisten kotikaupunki, joten talouskasvu ei voi tarkoittaa lähiluonnon peittymistä talojen alle ja meluhaittojen lisääntymistä."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Sanna-Maria Pakkanen: "Kyllä, kaikessa tekemisessä ympäristövaikutukset tulee arvioida. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ei saa tarkoittaa melun lisääntymistä tai lähimetsien katoamista. Rakennetaan Helsinkiä huolella ja laadulla, ei kiirellä ja hätäillen."