Kuntavaalit 2017

Inka Hopsu
Vihr
Espoo
207 
Vaalitulos {{getStatus('ELECTED')}}
Kunta Espoo
Ikä 40
Koulutustaso ylempi korkeakoulututkinto
Lasten lukumäärä 4
Yhteystiedot  

Olen Espoon Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vpj. Toimin myös Vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtajana. Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, lisäksi opiskelin kehitysmaatutkimusta ja johtamista. Työskentelen nykyään noin 10 opettajavuoden jälkeen Kirkon Ulkomaanavussa, Opettajat ilman rajoja -verkoston yhteyspäällikkönä. Teemme töitä mahdollistaaksemme laadukkaan koulutuksen yhä useammalle lapselle ja nuorelle maailmassa. Itselläni on kaksi omaa ja kaksi uusperhelasta, kaikki 6-12 ikävuoden välillä. Menoa ja meininkiä riittää tällä joukolla. Lasten ja nuorten asiat ovat sydäntäni lähellä. Haluan pitää huolta arvokkaasta luonnostamme ja torjua ilmastonmuutosta. Kestävä taloudenpito on myös tulevien sukupolvien etu. Vihreät on tulevaisuuspuolue, jolla on tavoitteenaan kestävän ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentaminen. Tähän työhön olen sitoutunut.

Tulospalvelu

Ääniä yhteensä 2552 +1536
  ennakkoon 726  
  vaalipäivänä 1826  
Osuus kunnan äänistä 2.0%  
  ennakkoon 1.6%  
  vaalipäivänä 2.3%  

Kannatus äänestysalueittain

Osuus Ääniä
{{$index + 1 }} {{ area.districtName }} {{ area.votePercentInDistrict | number:1 }}% {{ area.votes }}

Vaalikoneen vastaukset

Ehdokas Sinä

1 / 30

Espoon kaupungin rahastoissa olevia varoja pitää ottaa käyttöön, jotta huonosta sisäilmasta kärsivät koulut saataisiin korjattua.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Kiireisesti korjaustarpeessa olevien koulujen listalla on 15 koulua ja päiväkodit vielä päälle, ongelma on todellinen. Sisäilmaongelmaiset koulut tulee korjata tehokkaasti ja nopeasti, jos keinovalikoima ja kaikille ryhmille kelpaavan ratkaisun löytyminen vaatii rahastojen purkua, on sekin mahdollinen vaihtoehto. Tähän asti lainan ottaminen on kuitenkin ollut rahastojen purkua edullisempaa. Rahastojen tuottoja on otettu käyttöön nytkin."

2 / 30

Espoo tarvitsee oman teatteritalon, vaikka se tarkoittaisi rakennuksen pystyttämistä verovaroin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Espoon Kaupunginteatteri on erittäin ansiokkaasti tuottanut sekä vierailijanäytöksiä että toteuttanut omia esityksiä ja katsojaluvut ovat pysyneet hyvinä. Pysyvä tila olisi sille tarpeen. Tällä hetkellä esillä on Tapiolaan, kulttuurikeskuksen yhteyteen sijoittuva vaihtoehto. Toivon, että asiaan löydetään edullinen ja toimiva ratkaisu, oli se sitten maan päällä tai alla."

3 / 30

Espoon kovaa rakennustahtia pitäisi hillitä, jotta kaupungissa saataisiin säilytettyä nykyinen palvelutaso.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Pääkaupunkiseudun kasvu on maan talouden kasvun edellytys. Kaupungissamme on vielä tilaa oikein mainiosti. Kasvua ei pidä teennäisesti hillitä, vaan huolehtia monipuolisesta asuntotuotannosta. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa riittävän palvelutason rakentuminen ja riittävä henkilöstöresurssi eri palveluissa, eli säilyttää ja nykyisten ja uusien kuntalaisten hyvät palvelut sekä parantaa joukkoliikenneyhteyksiä."

4 / 30

Suuria ruokakauppoja pitää saada perustaa vapaasti keskustojen ulkopuolelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Tavallisia ruokakauppoja voidaan perustaa asutuksen yhteyteen tarpeen mukaan. Suuret marketit kauempana asutuksesta saattavat kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa asukkaita lähempänä olevat keskustan palvelut supistuvat, kun automarketti vetää isompia massoja. Tämä ei ole toivottu kehityssuunta. Espoon osalta tämä liittyy esim. Espoon keskuksen palvelujen kehittämiseen mikäli Lommilan markettikaavailut toteutuvat."

5 / 30

Helsinki ottaa käyttöön hallintomallin, jossa kaupunkia johtaa virkamiehen sijaan valtuutettujen joukosta valittu pormestari. Espoon pitäisi siirtyä samankaltaiseen malliin.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Espoolle tekisi terää kokeilla vahvempaa ja läpinäkyvämpää poliittista johtamista usean puolueen voimin. Tämän hetken tilanne on se, että usealla johtavalla virkamiehellä on poliittinen tausta, mutta tasapaino ei vastaa valtuuston poliittista jakaumaa. Tampereella on pormestarimallista onnistuneita kokemuksia. Kuntalaiset pääsevät valitsemaan poliittiset johtajat ja mandaatti on vaalikauden mittainen, virkamiehet sen sijaan eivät ole poliittisesti valittuja. Ei uudistuksia tarvitse pelätä."

6 / 30

Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Espoo on käyttänyt pakkolunastuksia hyvin vähän. Niiden pitää olla osa keinovalikkoa, mutta niitä tulee käyttää harkiten. Espoon maanomistus on voimakkaasti painottunut yksityisille tahoille ja kun kaupungin kannalta erityisen tärkeät rakennuskohteet pitää saada alulle, on pakkolunastus mahdollinen keino asianmukaista korvausta vastaan."

7 / 30

Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Ymmärrän pitkittyvien prosessien hinnan, vaivan ja harmituksen ja monesti kaavaprosessin nopeuttaminen on tarpeen. Valitusoikeus on kuitenkin takaamassa prosessin läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Jotta turhilta valituksilta vältyttäisiin, kannattaisi asukkaat saada mukaan prosessiin riittävän aikaisessa vaiheessa, ei vasta valmiita suunnitelmia kommentoimaan."

8 / 30

Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Parkkikustannukset nostavat yllättävän paljon asumisen jo ennestään korkeaa hintaa. Parkkitalot tai pienempi parkkinormi esimerkiksi opiskelija-asuntojen tai metroasemien läheisten asuntojen yhteydessä ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Aina ei tarvitse rakentaa kalliita parkkipaikkoja koko talon asukkaiden varoin ja kiinni taloon."

9 / 30

Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Molemmat pitää pyrkiä saamaan ripeästi kuntoon. Mallia, jossa pyörätiet ja jalkakäytävät puhdistettiin lumesta ja hiekoitettiin ennen autoteitä, kokeiltiin Tukholmassa, mutta tulokseen ei oltu tyytyväisiä. Käytännön toteutus menee meillä usein niin, että ajoväylät aurataan ensin ja usein lumi puskeutuu silloin jalkakäytävälle, joka ajetaan sitten seuraavaksi kuntoon."

10 / 30

Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Liikennemääriin vaikuttaminen on yksi tehokkaimpia tapoja vaikuttaa ilman laatuun ja ilmastopäästöihin. Yksityisautoilun edellytykset ovat tällä hetkellä hyvät, ja enemmän työtä riittää joukkoliikenteen kehittämisessä, niin lippujen hintojen pitämisessä käytettävällä, riittävän alhaisella tasolla, kuin riittävien vuorojen säilyttämisessä eri puolilla Espoota tai uusien raiteiden rakentumisessa esim. raidejokeri ja kaupunkiradan jatko on selvityksissä todettu erittäin järkeviksi ratkaisuiksi."

11 / 30

Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Kirjastojen tulee saada riittävä aineistomääräraha, jotta valikoima pysyy laajana ja luettava toki tärkeimpänä lainattavana. Minusta esimerkiksi ompelukoneen tai taakkapyörän lainausmahdollisuus tai vaikka lautapelit, joita kirjastossa löytyi kyllä jo 30 vuotta sitten, ovat oikein mainio lisä palveluun."

12 / 30

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Espoossa on pula uusista kouluista, kun lasten ja nuorten määrä kasvaa. Vain aniharvassa paikassa on todellisuudessa tarvetta luopua vanhoista kouluista. Näitäkin päätöksiä joudutaan kuitenkin tekemään, jos koululaisia ei ole järkevällä etäisyydellä riittävästi ja rakennuksen kuntokin tällaista ratkaisua puoltaisi."

13 / 30

Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Suurin osa lapsista käy Espoossa lähikoulua, sillä koulumme ovat hyvin täynnä, eikä ilman perustetta koulupaikkaa muualta välttämättä löydy. Erilaiset painotetut luokat ja erityiskoulut sekä kielivalinnat vievät lapsen omaa lähikoulua kauemmaksi. Pitää tutkia, onko painotuksia (esim. musiikki, luonnontieteet) ja kielivalintoja mahdollista järjestää niin, että mahdollisimman moni pääsisi niihin halutessaan mukaan ja toisaalta, että opetusryhmät eivät muodostuisi liikaa vain tällä periaatteella."

14 / 30

Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Alakoulussa tunnit usein ovatkin yhteisiä. Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan koe viihtyvänsä sekaryhmässä ja paras vaihtoehto minusta olisikin, että riippuen tunnin ohjelmasta kaksi opettajaa muodostaisi liikuntatunneiksi erilaisia ryhmiä. Tässä voitaisiin luokka-asteesta riippumatta kuunnella myös oppilaiden tai opiskelijoiden toiveita. Voitaisiin siis siirtyä entistä enemmän joustaviin ratkaisuihin, jotka huomioivat oppilaiden osaamista, innostusta ja toiveita."

15 / 30

Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on täysin yhtäläinen oikeus opiskella lähikoulussaan kuin muillakin oppilailla. Tärkeää on huolehtia, että koulussa on tarjolla riittävästi tukea ja suomen kielen opetusta, jotta maahanmuuttajataustainen oppilas pärjää opetuksessa ja jotta muu luokka saa myös tarvitsemansa huomion ja tuen."

16 / 30

Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Laadukas päivähoito on mahdollistanut naisten osallistumisen työelämään jo pitkään. Kaikkein haavoittuvimmat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten, mutta usein käy niin, että eniten siitä hyötyvät lapset osallistuvat siihen vähiten. Subjektiivinen hoito-oikeus mahdollistaa työnhaun ja sen, että lapsi voi vanhempien erilaisissa työllisyystilanteissa säilyttää saman tutun ryhmän. Päivähoidon laadusta tulee huolehtia jatkossakin, jotta oikeudesta on lapselle iloa ja hyötyä!"

17 / 30

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Päivähoito on kehittynyt pedagogiseksi varhaiskasvatukseksi ja yli 3-vuotiaat lapset hyötyvät siitä ja säännöllisestä ryhmätoiminnasta muiden lasten kanssa, kunhan päivähoidon laadusta ja resursseista pidetään huolta. Haluan, että erilaisen tulotason perheillä säilyy valinnanmahdollisuus hoitaa pienet lapset kotona, isiä tulisi kannustaa tähän. Kotihoidosta aiheutuvat työnantajan kulut tulisi jakaa molempien vanhempien työnantajien kesken. Osa-aikaisia hoitomahdollisuuksia tulisi myös lisätä."

18 / 30

Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "En ole havainnut palvelun laadussa mitään eroa, Espoossa toimii rinnan kaksi ulkoistettua terveysasemaa ja loput kunnan tuottamia. Tärkeintä minulle ei ole palveluntuottaja, vaan se, että palvelun laatu on hyvä ja sinne päästään oikea-aikaisesti ilman pitkiä jonoja. Sosiaali- ja terveydenhoidon päätösten tulee säilyä julkisen toimijan käsissä."

19 / 30

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Asiakasmaksuissa on ja on jatkossakin hyvä olla maksukatto eli paljon palvelua tarvitsevat eivät joudu siitä kohtuuttomasti maksamaan. Maksun ei siis pitäisi olla kellekään este terveyspalveluiden käyttöön. Taloudellinen tilanne on tiukka ja maksusta luopuminen olisi siksikin vaikeaa. On resurssien kohdistumisen kannalta myös hyvä, että peruuttamattomasta ajasta joutuu maksamaan korvauksen."

20 / 30

Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "On hyvä, että ympäri maata löytyy vireitä keskusalueita ja näiden kehittymistä on syytä tukea. Täysin samanlaista palveluverkkoa ei kuitenkaan millään ole varaa maksaa koko maahan."

21 / 30

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Eduskunnan päättämä tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan 1.3.2017. Tämä on hieno asia. Siinä nämä oikeudet tulevat myönnettyä tasa-arvoisesti kaikille."

22 / 30

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen hyväksyminen olisi positiivinen asia. Tällaisissa päätöksissä tulee huomioida erityisesti inhimillinen näkökulma. Uusille vastaanottokeskuksille ei juuri tällä hetkellä ole kuitenkaan tarvetta, kun tulijoiden määrä on viime vuodesta laskenut. Valtio on mukana vastaanottokeskusten rahoittamisessa."

23 / 30

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Kasvatusvastuun tulisi yhä olla ensisijaisesti vanhemmilla. Kouluun tullaan oppimaan ja tätä varten työrauha on aivan oleellinen edellytys niin opettajan kuin oppilaan työlle. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksiin tulisi tarjota riittävästi tukiresurssia esimerkiksi erityisopetusta tai koulunkäyntiavustajan/ ohjaajan apua. Opettajan oikeuksia puuttua kurinpidollisesti oppilaiden opetusta häiritsevään käytökseen lisättiin jo ja taso on mielestäni nyt sopiva."

24 / 30

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Koti uskonto ja isänmaa ovat minulle tärkeitä asioita. Ne eivät kuitenkaan yksinään riitä kuvaamaan arvopohjaani. Olen nähnyt niin paljon maailmaa, köyhyyttä, sairautta ja huono-osaisuutta ympärilläni, että koen vastuulliseksi vähentää eriarvoisuutta maailmasta globaalisti. Poliittisten päätösten tulee olla tasa-arvoisia ja kestäviä pitkälläkin aikavälillä. Niiden tulee huomioida myös tulevien sukupolvien oikeudet esimerkiksi puhtaaseen luontoon ja turvalliseen elämään."

25 / 30

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Julkiset hyvinvointipalvelut tulee säilyttää ja niiden kehittämiseen tulee satsata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksityistä tai esim. järjestöjen tuottamaa palveluntarjontaa tulisi hyödyntää, jos siten pystytään hoitamaan tehtävät paremmin ja edullisemmin. Ulkoistamisen ei saisi olla itsetarkoitus, mutta sitä ei tarvitse aina vältelläkään. Perusopetuksessa meillä on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkista palvelua kehittämällä olemme saaneet aikaa maailman laadukkainta palvelua."

26 / 30

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Kansallisesti veroasteemme on jo kovin korkea, mutta mm. kunnallisverojen erot voivat sallia paikallisia ratkaisuja. Kovin helposti en veronkorotuksiin lähtisi, mutta leikkaukset opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta heikentävät mahdollisuuksiamme pärjätä tulevaisuudessa. Samoin investointien maksukuormaa pitää jakaa tasaisesti nykyisten ja tulevien asukkaiden välillä eli velkamäärä ei voi loputtomasti kasvaa."

27 / 30

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Suuret tuloerot eivät ole yhteiskunnan tasa-arvoa ja toimivuutta tukeva asia. Maailman laajuisesti tuloerokysymys on huomattavasti akuutimpi kuin Suomessa. Kuitenkin Suomessakin on periytyvää huono-osaisuutta ja köyhien lapsiperheiden asema on heikentynyt entisestään ja mahdollisuuksien erot rikkaampiin kasvavat. Silti ahkeruudesta tulee palkita! Ahkeruus ja lahjakkuus ovat kuitenkaan harvoin ne selittävät tekijät tuloerojen takana."

28 / 30

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Hyvinvointiyhteiskuntaa ei pidä purkaa. Palvelun tuotantoa ja hallintorakenteita tulee kuitenkin uudistaa. Vaikka on varmaa, että jonkinasteisia leikkauksia tullaan yhä tekemään, pitää heikompiosaisista pitää huolta jatkossakin."

29 / 30

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Talous pitää aina sovittaa ympäristön asettamiin rajoihin. Pitkällä aikavälillä ympäristöasioista huolehtiminen on myös talouden ja työllisyyden etu."

30 / 30

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

  • {{ answerChoices[option].text }}

Inka Hopsu: "Pidän luonnon hyvinvoinnista huolehtimista erittäin tärkeänä ja kauaskantoisena toimintana. Toimiminen ympäristön kustannuksella ei ole järkevää. Näin viemme tulevien sukupolvien mahdollisuuksia, kohtuuden pitäisi riittää meille. Valtion hankkeiden tulee olla kestäviä niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Nyt tarvitaan kunnianhimoa ja korkeammalle asetettua tavoitetasoa ympäristön suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tietoa on aina hyvä kerätä päätöksenteon pohjaksi."