Li Andersson

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Vladimir Putin on kuitenkin osoittanut olevansa johtaja, joka on valmis kansainvälisen oikeuden vastaisella tavalla hyökkäämään toiseen itsenäiseen maahan. Venäjällä on isot asevoimat ja ydinaseita. Ukrainassa Venäjän sotilaat ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja ihmisoikeusloukkauksiin. Joten kyllä Venäjä ehdottomasti muodostaa sotilaallisen uhan kaikille maille.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on romuttanut Suomen ja Venäjän suhteita, Venäjän suhteita moniin muihin maihin sekä maan suhdetta kansainvälisiin instituutioihin. Suhteiden uudelleen rakentaminen tulee viemään kauan, ja on selvää että sitä työtä ei voida aloittaa ennen kuin sota Ukrainassa on loppunut ja Venäjän johdon politiikka muuttunut.

Näen itse, että Suomen Nato-jäsenyyden tulee olla puolustuksellinen. Olemme hakeneet jäsenyyttä oman turvallisuutemme maksimoimiseksi. Suomen puolustus on paremmassa kunnossa kuin monen Nato-maan, eikä meillä ole puolustuksellista tarvetta Naton tukikohdille. Ruotsi linjasi jäsenyyttä hakiessaan, että maa ei tule sallimaan tällaisia rakenteita omalla maaperällään, ja minusta Suomen on viisasta noudattaa vastaavaa linjaa.

Suomen valtion puolustusmenot olivat Naton vaatimalla 2% BKT-tasolla, jo ennen Suomen jäsenyyshakemusta. Suomi on panostanut puolustukseen enemmän kuin moni Nato-maa. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on selvää, että maiden on huolehdittava puolustuksen riittävistä resursseista. Vierastan kuitenkin puolustuksen resurssien ehdotonta “kiinnittämistä” tiettyyn tasoon, koska on selvää, että on monia muita yhteiskunnallisia kriisejä joihin yhteiskunnan varojen on riitettävä. Näitä ovat esimerkiksi lasten ja nuorten ennaltaehkäisevä työ sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja sopeutustoimet.

Suomi päättää itse omasta ulkopolitiikastaan, näin totesivat kaikki puolueet jäsenyyden hakemisen aikaan. Suomen on jatkossakin oltava vahva ääni ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolesta, ja edistää aktiivisesti aseidenriisuntaa ja rauhaa maailmalla,eikä mukauttaa omaa linjaansa siihen mitä suuremmat Nato-maat vaativat. Nato-jäsenyys ei tarkoita, että maiden olisi yhdenmukaistettava ulkopolitiikkansa linjaa, tämä nähtiin esimerkiksi Yhdysvaltojen Irak-sodan yhteydessä, jolloin Ranska ja Saksa tuomitsivat sodan aloittamisen eivätkä lähteneet mukaan siihen.

Valtiontaloutta on mahdollista tasapainottaa ilman rajuja leikkauksia. Tulopuolen vahvistaminen on mahdollista oikeudenmukaisilla veroreformeilla, joilla tiivistetään veropohjaa ja vaikeutetaan aggressiivista verosuunnittelua. Vasemmistoliitto on omassa vaaliohjelmassaan esittänyt konkreettisia keinoja, joilla valtiontaloutta voi tasapainottaa kolmen miljardin edestä ilman leikkauksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koulutukseen tai sosiaaliturvaaan.

Olemme keskellä poikkeuksellista elinkustannuskriisiä. Inflaatio on korkealla, korot ja ruuan hinta ovat nousseet ja sähkö on kuluneen talven aikana ollut poikkeuksellisen kallista. Tämä ei missään nimessä ole oikea aika leikata vaikeassa asemassa olevilta. Ansiosidonnaisen keston puolittaminen laskisi työttömyysturvan tasoa jopa sadoilla euroilla kuussa, kun ihminen tippuu työmarkkinatuelle.

Kannatan lapsiperhe-etuuksien kehittämistä myös ensi kaudella, mutta en tekisi sitä ylimääräisen lapsilisän kautta. Sen sijaan on tärkeää sitoa lapsilisät indeksiin, koska se on harvoja sosiaalietuuksia, jotka eivät ole sidottuja indeksiin. Sen takia niiden reaaliarvo laskee koko ajan. Vasemmistoliitto tavoittelee myös sitä, että lapsilisiä maksettaisiin 18-vuotiaaksi saakka.

Verouudistukset ovat parempi keino sopeuttaa taloutta, kuin rajut menoleikkaukset. Verouudistukset kannattaa toteuttaa niin, että niillä on mahdollisimman vähäinen haitallinen vaikutus talouskasvulle ja työllisyydelle. Suuriin omaisuuksiin ja pääomatuloihin kohdistetut veronkiristykset lisäävät verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta eivätkä vaikuta kielteisesti kokonaiskysyntään.

Olemme keskellä poikkeuksellista elinkustannuskriisiä, viime vuonna hinnat nousivat Suomessa nopeammin kuin neljäänkymmeneen vuoteen. Tilannetta ei pidä pahentaa sillä, että vielä nostettaisiin ruuan arvonlisäveroa.

Mikäli tulevina vuosina tulee vastaavanlaisia vakavia markkinahäiriöitä tai shokkeja energiajärjestelmään, kuin mitä me kuluneena talvena saimme kokea, tulee valtion ehdottomasti olla valmis tukemaan kansalaisia selviytymään sähkölaskuista. Tällä kertaa olisi kuitenkin syytä toteuttaa paremmin kohdentuvia tukimuotoja, kuin mitä nyt on käytetty. Vasemmistoliitto ajaa Norjan mallin mukaista hintakattoa, johon rahoitusta on saatavilla energiayhtiöiden ansiottomia voittoja verottamalla niin sanotulla windfall-verolla.

Ydinvoima on jo keskeinen energiantuotantomuoto ja tulee sellaisena pysymään. Lisäenergiantarpeeseen kannattaa kuitenkin vastata uusiutuvalla energialla, koska se on halpaa ja huomattavan paljon nopeammin rakennettavissa.

Suomi tulee tarvitsemaan yhä enemmän kohtuuhintaista sähköä tulevaisuudessa, ja tuulivoima on keskeinen osa niin Suomen nykyistä kuin tulevaa energiapalettia.

Suomen kannattaa ehdottomasti pitää kiinni ilmastotavoitteestaan. Selvästi suurin osa Suomeen suuntautuvista teollisista investoinneista liittyy tavalla tai toisella vihreään siirtymään. Elinkeinoelämän kannalta on aivan keskeistä, että Suomi on vakaa ja ennustettava investointiympäristö, joka selvästi viestii olevansa sitoutunut kulkemaan eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Polttoaineiden verotuksen alentaminen aiheuttaa mittavan loven valtion tuloihin ja vaikutus polttoaineen pumppuhintaan on marginaalinen. Julkisia varoja on fiksumpaa käyttää ihmisten tukemiseen vähähiilisimpiin kulkumuotoihin siirtymisessä. Tarvitaan yhteiskunnallista ohjausta niin, että biokaasun tankkausverkosto laajenee ja sähköautojen latauspisteiden määrä kasvaa. Polttomoottoriauton konvertoiminen niin, että siinä voi käyttää bioetanolia tai biokaasua on paljon halvempaa, kuin kokonaan uuden ajoneuvon hankkiminen ja valtion on tuettava konversiota, jotta myös pienituloisilla on mahdollisuus tehdä ympäristöystävällisiä hankintoja.

Suomessa liikenteen sähköistyminen on edennyt niin hyvää vauhtia, että sähköautojen hankintatuesta on luovuttu. Tukien osalta pitää tarkasti arvioida ovatko ne tarpeen liikenteen sähköistämisen vauhdittamiseksi vai tapahtuuko kehitys jo riittävän nopeasti täysin markkinaehtoisesti. Julkisen vallan kannattaa tukea sähköautojen latausinfran sekä biokaasun tankkausverkoston laajentumista.

Kannatan ruuhkamaksut mahdollistavan lain säätämistä, tällä hetkellä esimerkiksi Helsinki ei voi edes halutessaan ottaa ruuhkamaksuja käyttöön. En kuitenkaan usko maksujen olevan järkeviä muualla kuin Helsingissä, sillä muualla ei ole yhtä hyvät joukkoliikennejärjestelmiä kuin Helsingissä. Erinomaisesti toimiva joukkoliikenne on edellytys sille, että ruuhkamaksuissa on järkeä. Maksujen tuotot pitää ohjata joukkoliikenteen vahvistamiseksi edelleen.

Hoitajamitoituksen laskeminen heikentäisi vanhuspalveluiden laatua ja huonontaisi hoitajien työoloja. Vanhuspalveluista ei missään nimessä pidä leikata, vaan päinvastoin on suunnattava lisäresursseja ympärivuorokautisen hoivan paikkojen määrän kasvattamiseen.

Hoitoalan työvoimapulaa tulee ensisijaisesti ratkaista palkkausta ja työoloja parantamalla. Suomi tarvitsee kuitenkin myös lisää ihmisiä pystyäkseen vastaamaan työvoimapulaan kaikilla aloilla. Kannatan sitä, että tehdään ihmisille helpommaksi muuttaa Suomeen niin työn perässä kuin opiskelemaan ja esimerkiksi avioliiton perusteella. Kansainvälisen rekrytoinnin osalta on kuitenkin huolehdittava toiminnan eettisyydestä. Mikäli sairaanhoitajia rekrytoidaan tänne muualta, on heillä oltava mahdollisuus tehdä nimenomaan sairaanhoitajan työtehtäviä täällä. Tulorajoja pitää laskea, jotta tänne muuttaneet työntekijät voivat muuttaa perheidensä kanssa.

Koulutusleikkaukset ovat olleet suurimpia virheitä, joita Suomessa on tehty niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Suomen kaltainen maa pärjää vain investoimalla inhimilliseen pääomaan ja osaamisella, ei palkkakilpailussa tai raaka-aineilla. Leikkaukset koulutukseen ja tieteeseen ovat heikentäneet kasvua ja tuottavuuskehitystä ja näitä virheitä ei saa enää toistaa.

Työrauhan ylläpitäminen kouluissa edellyttää, että opetusryhmät ovat riittävän pieniä, pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen on osoitettu riittävät resurssit ja koulussa on riittävästi aikuisia eli työntekijöitä. Ongelmat on toisin sanoen ratkaistava turvaamalla riittävät resurssit, ei lisäämällä opettajien kurinpitokeinoja.

Nuorempana olen pelännyt kulkea yksin pimeässä, ja luulen että se on kokemus, jonka moni nainen jakaa. Mitään pahoja kokemuksia minulla ei kuitenkaan koskaan ole ollut Suomessa.

Tutkimustieto osoittaa, että rangaistusten koventaminen ei ole tehokas keino puuttua nuorisorikollisuuteen. Nuorten rangaistusten pidentyminen saattaa päinvastoin johtaa suurempiin ongelmiin. Keskeistä rikollisuuden vähentämiseksi on ennaltaehkäisy, eli voimakkaat panostukset nuorten palveluihin, perheiden tukeen ja nuorisotyöhön. Oleellista on myös, että nuorten kanssa työskentelevillä viranomaisilla on riittävät mahdollisuudet vaihtaa tietoa keskenään.

Suomen pitää tehdä täyskäännös päihde- ja riippuvuuspolitiikassa. Suomessa kuolee eniten nuoria huumeisiin koko Euroopassa. Nämä ovat pääosin estettävissä olevia kuolemia, mutta se edellyttää parempaa politiikkaa. Keskeistä on parantaa palveluiden saatavuutta ja madaltaa hoitoon pääsyn sekä avun hakemisen kynnystä. Palveluihin hakeutumista tukisi myös huumeidenkäytön rangaistavuuden poisto, mikä on eri asia kuin niiden myynnin laillistaminen.

Yleisradio on keskeinen instituutio kaiken ikäisille suomalaisille ja on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa on vahva ei-kaupallinen mediatoimija. Yleisradion rahoitukseen tehtävät leikkaukset eivät hyödyttäisi valtion taloutta johtuen sen erillisestä rahoituksesta Yle-veron kautta. Leikkaukset johtaisivat hyvin todennäköisesti siihen, että Yleisradio joutuisi vähentämään rahoitusta suomalaisille ja suomenkielisille draamatuotannoille.

Viinien myynnin salliminen ruokakaupissa vähentäisi Alkon myyntiä ja johtaisi Alkon myyntipisteiden karsimiseen. Suomessa olisi siis entistä vähemmän paikkoja asioida, joissa olisi laadukas ja laaja viinivalikoima. Viinien tuominen päivittäistavarakauppihin lisäisi todennäköisesti halvempien viinien saatavuutta, mikä lisäisi alkoholinkulutusta ja alkoholihaittoja, maassa jossa alkoholi edelleen aiheuttaa hyvin suuren määrän kärsimystä.

Kannatan sitä, että palveluista huolehditaan koko maassa ja että valtionosuusjärjestelmällä tasoitetaan eroja eri alueiden välillä. Mitään rahaa ei tietenkään tarvitse käyttää sellaisiin paikkoihin missä ei asu ketään, eikä valtio “asuta” ketään minnekään.

EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikassa. EU:lla on toimivaltaa ympäristö- ja ilmastopolitiikassa. Siltä osin kuin ympäristö- ja ilmastopolitiikan puitteissa käsitellään metsiä, on EU:lla toimivaltaa.

Olen onnellinen, jos lapseni saa rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Minusta parantumattomista sairauksista ja siihen liittyvistä kivuista kärsiville pitää mahdollistaa inhimillinen kuolema heidän halutessaan.