Kyllä, mutta ei kuitenkaan välitön sotilaallinen uhka. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaarantanut koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden. Kun sodan kylmät kasvot nähtiin reilu vuosi sitten, on välttämätöntä varautua sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkailemiseen. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemukset ovat johtopäätös olennaisesti muuttuneesta ja kiristyneestä turvallisuustilanteesta.

Kyllä tässä on nyt kuluneen vuoden aikana valitettavasti murrettu viimeinenkin luottamus Venäjän nykyhallintoa kohtaan. Venäjä on omalla häikäilemättömällä toiminnallaan pyyhkinyt pöytää kansainvälisillä sopimuksilla. Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet ovat kärsineet sodan johdosta. Suomi on vahvasti EU:n Venäjään kohdistuvien pakotteiden takana. Olemme osa läntistä rintamaa, jonka päämääränä on tukea Ukrainaa poistamaan vieras valloittaja mailtaan ja saada sota loppumaan. Suhteita voi lähteä normalisoimaan vasta kun sota on loppunut ja valta on vaihtunut Venäjällä.

Jatkossakin Suomi vastaa itse oman alueensa puolustuksesta ja Suomen Puolustusvoimien komento säilyy Suomella. Kun Suomi on Naton täysivaltainen jäsen, kaikki Puolustusvoimien tukikohdat Suomessa ovat myös Naton tukikohtia. Tällä hetkellä Suomeen ei ole kaavailtu Nato-maiden komennossa olevia sotilastukikohtia. Jos sellaiselle heräisi myöhemmin tarve, tulee tätä arvioida tilanteen mukaan.

Nato suosittaa jäsenmaidensa käyttävän puolustukseensa rahaa vähintään 2% BKT:sta. Useimmat jäsenmaat eivät kuitenkan täytä tätä tavoitetta, toisin kuin itseasiassa Suomi. Hiljattain tekemillämme hävittäjäkaupoilla on budjettivaikutuksensa aina 2025 asti. Kun suuremmat strategiset hankinnat on tehty, on paikallaan arvioida sekä laskentamallia, että kansallista budjetointiamme niin, että kaikki Nato-jäsenyyden aiheuttamat kulut eri hallinnonaloilta tosiasiallisesti huomioidaan tähän tavoiteprosenttiin.

Suomen tulee jatkossakin tehdä johdonmukaista rauhanvälitykseen, naisten ja tyttöjen sekä vähemmistöjen aseman parantamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen perustuvaa ulkopolitiikkaansa ja edistää ydinaseriisuntaa. Natossa Suomen tulee vaikuttaa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinan sekä hybridivaikuttamisen puolesta.

Meillä on velvollisuus keventää valtion velkataakkaa, mutta niin, ettei mahdolliset leikkaukset tai muut tasapainottamisen toimenpiteet osu pienituloisiin tai heikompiosaisiin. Yhteiskuntamme sivistyksen mitta on se, miten kohtalemme heikko-osaisia ja luontoamme. Leikkaukset voivat tehdä kipeää, mutta eivät liian kipeää. Liian kipeää on se, jos ne kohdistuvat edellä mainitsemiini väestöryhmiin.

En osaa nyt suoraan ottaa kantaa siihen, että jos päiviä lähdetään vähentämään, olisiko 200 päivää nimenomaan perusteltu kesto. Nykyinen systeemi ei kohtele tasapuolisesti kaikkia työttömiä. Ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille. Tämä tulisi hoitaa kuntoon seuraavalla eduskuntakaudella. Osana uudistusta, tulee myös tarkastella ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa. Vihreät ovat esittäneet raikkaan idean siitä, että ansioturvan kesto tulisi kytkeä työmarkkinoiden suhdannevaihteluun. Laskusuhdanteen ja vaikean työllisyystilanteen aikana ansioturvaa maksettaisiin pidempään, kun taas noususuhdanteessa kesto voisi olla nykyistä lyhyempi.

Monet lapsiperheet ovat ajautuneet hintojen ja korkojen nousun johdosta taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen ja heitä pitää tukea. Joulukuussa 2022 maksettiin ylimääräinen lapsilisä kaikista lapsista. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvosteli tätä tehottomana verovarojen käyttönä. Tuki kohdentui näin myös niille, jotka eivät sitä tosiasiallisesti tarvinneet. Tehokkaampaa lapsiperheiden tukemista on korottaa pienituloisten lapsiperheiden etuuksia, kuten lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, työttömyysturvan lapsikorotusta, opintorahan huoltajakorotusta sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaan lapsen perusosaa.

Suomen velkaantuminen ei ole kestävällä tolalla. Käytännössä velkaantumista voidaan hillitä kolmella tavalla: joko korottamalla veroja, vähentämällä menoja tai toteuttamalla työllisyyttä ja tuottavuutta nostavia rakenteellisia uudistuksia. Oma arvaukseni on, että kaikkia kolmea keinoa tullaan tarvitsemaan. Velkaantumista tulee hillitä, mutta ei heikompiosaisten tai ympäristön kustannuksella. Olennaisen oksan sahaaminen Suomen tulevaisuudelta on myös äärimmäisen typerää, eli taloutta sopeuttaessa tulee pidättäytyä lasten ja nuorten opetuksen, kasvatuksen ja hyvinvoinnin kurjistamisesta.

Elintarvikkeiden sekä ravintola- ja ateriapalveluiden arvonlisäverokanta on 14%. Jos tätä nostettaisiin, olisi se pahimmillaan kuolinisku ravintolayrittäjille sekä kauppalaskun roimaa nousua kuluttajille. En näe tällä hetkellä mitään pakottavaa tarvetta lähteä nostamaan ruoan alvia.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pahimmat energian hintapiikit ovat takana päin. Valtio on tukenut kansalaisia monin tavoin ja mahdollisia lisätukia pohtiessa on ensin tärkeää tehdä vaikutusarvio jo toteutetuista toimenpiteistä. Kukaan ei saa ajautua köyhyyteen tai vararikkoon energian nousevien hintojen vuoksi. Kohdentaminen on kultaa - eli löydetään tapa antaa täsmätukea sitä aidosti tarvitseville.

Vihreiden visiossa tasaisesti energiaa tuottavalla ydinvoimalla ja helposti säädettävällä vesivoimalla on jatkossakin roolinsa energiapaletissa. Kyllä, luit oikein. Kantamme ydinvoimaan liittyen on muuttunut jyrkän kielteisestä tietyin ehdoin hyväksyväksi osana päästöttömän energian kokonaisuutta. Suomen nykyisten ydinvoimaloiden käytön jatkaminen on perusteltua niin kauan, kuin ne ovat turvallisia käyttää. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä on sitä vastoin luovuttava nopeasti. Korvaavat ratkaisut löytyvät energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäksi mm. tuulivoimasta, aurinkoenergiasta, kysyntäjoustuista sekä energian varastoinnin kehittämisestä. Pienydinvoimaloita kehitetään kovaa vauhtia ja näihin liittyy kovia odotuksia.

Tuulivoiman määrä on voimakkaassa kasvussa. Näillä näkymin jo vuonna 2027 Suomessa tuotetaan tuulivoimalla yhtä paljon energiaa kuin ydinvoimalla. Tuulivoimaa tarvitaan yhä lisää osana Suomen vihreää siirtymää. Lupaprosessien tulee olla sujuvia, mutta ei edes tuulivoiman rakentamisessa voida ohittaa ympäristövaikutusten arviointia.

Koska menestyvä talous rakentuu sellaisten asioiden varaan, joille on kysyntää, ei ilmastotavoitteet ja taloudellinen menestys voi olla ristiriidassa toisiinsa. Elämme vihreän siirtymän aikaa, mikä luo suurimman kasvumme sekä uudet työpaikkamme, sillä luonto- ja ilmastoystävällisille ratkaisuille on globaalia kysyntää. Vihreät haluavat Suomesta maailman ensimmäisen hiilineutraalin hyvinvointivaltion vuoteen 2035 mennessä. Päästöjen vähentäminen on sekä oikein, kannattavaa, että välttämätöntä. Vihreän siirtymän investoinnit suunnataan sinne, missä asenne ja osaaminen ovat kohdillaan. Pidetään huoli, että nämä ovat kunnossa Suomessa jatkossakin. Se on kansallinen etumme ja elinkeinoelämäkin kiittää.

Samalla kun pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista, meidän tulee muistaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Autoilu on monin paikoin välttämätöntä, eikä vähäpäästöiset teknologiat ole helposti kaikkien saatavilla. Polttoaineen hinnan kanssa täytyy olla tarkkana, ettei autoilusta riippuvaisten ihmisten toimeentulo sekä mahdollisuudet liikkua vaarannu. Polttoaineiden verotuksen laskeminen ei kuitenkaan ole oikea suunta. Pienituloisten tilannetta autoilun suhteen voidaan helpottaa muilla keinoin, esimerkiksi myöntämällä valtion takaamia energiaomavaraisuuslainoja.

Tulevaisuuden liikenne koostuu sekä kestävistä kulkutavoista, että vähäpäästöisestä käyttövoimasta. Siirrytään siis yhä enemmän joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Siirtymää puhtaisiin teknologioihin on syytä nopeuttaa esimerkiksi tukemalla sähköautoilua. Esimerkiksi Norjassa valtion vahva tuki sähköautoiluille on vauhdittanut liikenteen sähköistymistä. Sähköautojen hankintahinnat ovat korkeat. Valtio voisi myöntää tulotasosta riippuvaista energiaomavaraisuuslainaa, joka mahdollistaisi ympäristöystävällisen ja taloudellisen autohankinnan kaikille. Julkisen liikenteen sähköistyminen on jo hyvässä vauhdissa.

Siirryttäessä kohti kestävämpää liikennettä, myös tietullit voivat olla osa keinovalikoimaa. Siksi niiden käyttöä tulisi Suomessa selvittää. Tullimaksujen tulisi olla suurimmat siellä, missä autoilu aiheuttaa eniten haittaa ja joukkoliikenteeseen siirtyminen on mahdollista.

Vanhuspalvelulaki ja hoitajamitoitus säädettiin, sillä riittävän laadukkaita vanhuspalveluita ei kyetty enää takaamaan. Vihreät kannattivat tätä hoitajamitoituksen tiukennusta. Nyt kuitenkin hoitajapulasta johtuen mitoituksen toteutuksen aikataulua on siirretty aiemmasta huhtikuusta 2023 joulukuuhun 2023. Tarvitsemme kipeästi osaavia työntekijöitä sote-alalle. Vihreät ajaa ylihallituskautisen palkkaohjelman käynnistämistä hoitajien nostamiseksi palkkakuopasta. Lisäksi sote-alan vetovoimaa tulee parantaa kehittämällä palkkauksen lisäksi työoloja, parantamalla työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia sekä panostamalla osaamiseen ja hyvään johtamiskulttuuriin. Tarvitaan myös hoiva-alan kansainvälisten osaajien rekrytointiohjelma.

Kaikki, jotka ovat nähneet käyrät väestökehityksestämme seuraavien muutaman kymmenen vuoden aikana ymmärtävät tämän asian tärkeyden ja väistämättömyyden. Ulkomaisten työntekijöiden aktiivinen houkuttelu on tärkeää, mutta houkuttelun täytyy olla myös houkuttelevaa. Tarvitsemme työperäisen maahanmuuton helpottamista sekä työperäisten maahanmuuttajien palvelujen kehittämistä. Väestö vähenee monissa muissakin maissa ja kilpailu ulkopuolisesta työvoimasta on jo meneillään. Mitkä ovat Suomen valttikortit tässä kilpailussa? Miten huolehdimme siitä, että tänne työn perässä tulleet myös viihtyvät täällä ja haluavat jäädä? Yksistään työperäisen maahanmuuton lisäämisellä emme kuitenkaan ratkaise maatamme vaivaavaa työvoimapulaa. Tarvitaan monia muitakin toimia.

Ei voida. Koulutukseen panostaminen on inhimilliseen pääoman vahvistamista. Kun katsotaan miten peruskoululla menee tällä hetkellä, ymmärrämme kaikki, että tarvitsemme sinne leikkausten sijaan satsauksia. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen haasteet, pisa-tulosten laskeminen sekä vaikeus rekrytoida työntekijöitä ovat merkille pantavia hälytysmerkkekejä. Laadukas inkluusio tarvitsee resurssinsa. On käännettävä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arvostus uuteen nousuun. Päiväkotien ja koulujen tulee olla paikkoja, jotka antavat uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä tarjoavat turvalliset yhteisön, johon kuulua. Lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyössä toimiminen on sanoinkuvaamattoman arvokasta työtä. Tarvitsemme myös korkeakoulutettujen määrän nousua Suomessa.

Työskentelen itse yläkoulussa erityisopettajana enkä kaipaa lisää "kurinpitokeinoja". Koulun tulee olla turvallinen paikka olla ja oppia ja työskennellä kaikille. Turvallisuutta luovat yhteisöllisyys, yhdessä sovitut säännöt sekä yksilöllisellä kohtaamisella. Tarvitaan myös yhteisiin kasvatuspäämääriin sitoutunutta yhteistyötä kotien kanssa.

Koen oloni lähes aina turvalliseksi liikkuessani yksin kadulla. Joskus pimeällä kun muita ihmisiä ei missään näy, saattaa mielikuvitukseni lähteä laukkaamaan.

Siinä vaiheessa kun nuorelle rikoksen tekijälle ollaan rangaistuksia langettamassa, ollaan auttamattomasti myöhässä. Ne nuoret, joilla on uhka ajautua rikoskierteeseen tulee tunnistaa ja kohdentaa erilaisia tukipalveluja hyvissä ajoin. Tärkeintä on varhaisen vaiheen tuki neuvolasta oppimisvaikeuksien tukemiseen sekä mielenterveyspalveluista päihdeongelmien ehkäisemiseen. Rikoskierteiden katkaisussa vankien kuntoutuksen laatu sekä puuttuminen asunnottomuuteen, päihdeongelmiin ja oppimisen haasteisiin ovat merkittäviä.

Suomen päihdepolitiikkaa tulisi uudistaa. Rangaistukset eivät ratkaise huumeongelmaa. Suomessakin huumeiden käyttö ja siitä koituvat haitat ovat lisääntyneet. Huumeongelma ratkeaa tehokkaimmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimin. Tutkimusten mukaan perinteinen rikoslainsäädäntöön perustuva huumepolitiikka syventää sosiaalista eriarvoisuutta sekä lisää kansanterveysongelmia ja sosiaalisia kustannuksia. Tähän tarvitaan muutos. Huumeiden dekriminalisoinnilla tarkoitetaan käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistamista. Monissa maissa näin on tehnty ja tulokset ovat olleet ennakkohuolista poiketen monin tavoin myönteisiä.

Ylen toiminnasta säädetään omassa laissaan. Yle-lain mukaan Ylen tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Ylelle on asetettu monia erityistehtäviä, kuten kansanvallan tukeminen ja kotimaisen kulttuurin ja taiteen luominen, kehittäminen sekä säilyttäminen. Ylen odotetaan painottavan lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmia sekä tuottavan palveluja suomen ja ruotsin lisäksi saamen, romanin ja viittomakielellä. Ylen halutaan tukevan suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta. Merkittäviin leikkauksiin ei ole tarvetta.

Tämä on vähän kinkkinen kysymys. Toisaalta on typerää, että viinipullo pitää mennä ostamaan Alkosta. Samalla ne ruokakaupat, jotka sijaitsevat Alkon läheisyydessä saavat selkeää kilpailuetua suhteessa muihin kauppoihin. On kuitenkin tosiasia, että alkoholin saatavuus lisää kulutusta. Saatavuutta voitaisiin kuitenkin ja alkoholihaittoja ehkäistä viinin alkoholiveroa nostamalla, millä olisi hintaa nostava vaikutus. Vihreiden tavoitteena on nostaa alkoholituotteiden alkoholipitoisuuden vähittäismyyntiraja 5,5 %:sta 15,5 %:iin siten, että viinien ja muiden rajan alle jäävien alkoholituotteiden vähittäismyynti on jatkossa sallittua muissakin kuin Alkon liikkeissä.

Ihmiset saavat valita vapaasti asuinpaikkansa. Kestävän ja hyvän elämän, kouluttautumisen sekä työnteon ja yrittämisen tulee olla mahdollista eri puolilla Suomea. Maamme kukoistaa, kun sekä kaupungit, että maaseutu kehittyvät ja menestyvät.

Olemme osa EU:ta ja mukaan päättämässä Euroopan unionin laajuisista tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Suomen metsäpolitiikan on välttämätöntä uudistua, sillä toiminta ei ole nyt kestävällä pohjalla. Luontokatoa tapahtuu Suomessa erityisesti metsäluonnossa. Metsähakkuut köyhdyttävät metsäluontoamme ja ovat romahduttaneet hiilinielumme.

Lapseni tekee aivan itse ratkaisunsa, kenen kanssa haluaa mennä naimisiin, eikä minulla ole siihen sanomista. Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat itselleni tärkeä teema muutenkin.

Tässä kysymyksessä olen puolueeni linjan kanssa erimielinen. Suhtaudun kriittisesti ajatukseen eutanasian laillistamisesta. Kysymys on monella tavalla ongelmallinen, eikä vain siksi, että se on ristiriidassa perusoikeuksiemme kanssa. En tietenkään haluaisi kenenkään kärsivän. Siinä missä ansaitsemme kaikki hyvä elämän, ansaitsemme myös hyvän kuoleman. Tämä voidaan järjestää muillakin keinoin kuin eutanasialla, kuten laadukkaalla saattohoidolla asianmukaisen kivun- ja ahdistuksen lievityksen sekä rinnalla olemisen muodossa. Kaikkein ongelmallisinta kuitenkin on se, että eutanasialaki käytännössä määrittelisi millainen elämä on elämisen arvoista. Huomionarvoista on se, että lääkärit vastustavat eutanasian laillistamista. Kuten myös mm. vammaisjärjestöt.