Otto Suhonen

Ukrainan sota on osoittanut sen, että Putin on valmis häikäilemättömiin tekoihin valta-asemansa vahvistamiseksi. Jos Venäjä voittaa sodan Ukrainassa, on hyvin mahdollista, että Putin etsii seuraavan kohteen valloituspyrkimyksilleen. Suomen täytyy ylläpitää vahvaa puolustusta, jotta voimme näyttää, että tänne ei kannata tulla.

Länsimaiden rintaman tulee antaa tiukka viesti Venäjälle siitä, että hyökkäyssodat eivät kuulu nykyajan ulkopolitiikkaan. Viime vuosikymmeninä on nähty, että yhteistyötä rakentamalla Venäjälle ei ole pystytty juurruttamaan länsimaalaisia arvoja ja demokratiaa. Yhteistyö epävakaiden diktatuurien kanssa sisältää aina riskejä, eikä länsimaiden tule niitä enää ottaa.

Suomi olisi Venäjän rajanaapurina strategisesti järkevä paikka tällaiselle tukikohdalle. Nato-joukkojen pysyvä läsnäolo parantaisi myös Suomen puolustuskykyä. Uusi tukikohta olisi merkittävä piristysruiske kyseisen alueen elinvoimaalle.

Suomi vastaa puolustuksestaan itse Natoon liittymisen jälkeenkin. Tällä hetkellä Suomi täyttää tämän tavoitteen, ja epävakaan Venäjän naapurissa näin tulee olla jatkossakin. Puolustuspanostuksia tehtäessä pitää huomioida asehankintojen lisäksi myös varusmieskoulutuksen laadun parantaminen. Muun muassa monet kasarmit ovat korjauksen tarpeessa ja koulutukseen tarvitaan lisäresursseja.

Suomi vastaa Nato-jäsenyydestä huolimatta omasta ulkopolitiikastaan. Yhteistyö Nato-maiden kanssa tulee varmasti lisääntymään ulkopolitiikassakin, mutta ulkopoliittiset linjansa Suomi muodostaa jatkossakin itse.

Valtion velka täytyy maksaa joskus takaisin, ja maksajia olemme me tulevat veronmaksajat. Tulevalla vaalikaudella täytyy pystyä tekemään myös leikkauksia, mutta ne täytyy kohdentaa tarkasti, jotta emme heikennä Suomen tulevaisuuden elinvoimaa. Leikkausten lisäksi taloutta täytyy tasapainottaa uudistamalla sosiaaliturvaa ja muilla rakenteellisilla uudistuksilla.

Työttömyysturvan tulee kannustaa uudelleentyöllistymiseen. Ansiosidonnaista päivärahaa voitaisiin lyhentää ainakin 300 päivään. Päiväraha pitäisi myös porrastaa siten, että se hiljalleen laskisi työttömyyden pitkittyessä, jolloin työllistymiseen jo ansiosidonnaisen aikana olisi selkeä kannustin.

Lapsilisän ostovoima on laskenut huomattavasti inflaation kiihtyessä, sillä lapsilisää ei ole sidottu indekseihin. Jos lapsilisään ei tehdä inflaation vaikutusta korjaavaa korotusta, on ylimääräinen lapsilisä tarpeen.

Kaikkia valtion menokohteita on tarkasteltava kriittisesti säännöllisesti. Kun säästöjä haetaan, tämän tulee olla ensisijainen keino rakenteellisten uudistusten ohella. Elinvoimaisuuden säilyttämiseksi en kannata työn tai yrittämisen verotuksen kiristämistä.

Ruoka on perushyödyke, jota kaikki tarvitsevat elääkseen. On siksi mielestäni perusteltua, että ruoan arvonlisäverokanta on yleistä arvonlisäveroa matalampi.

On hyvä, että valtio on tukenut suomalaisia poikkeuksellisessa energiakriisissä. Energian hinta on kuitenkin jo kääntynyt selkeään laskuun, joten uusille tukitoimille ei ole enää tarvetta, ellei energian hinta käänny uudestaan nousuun. Kaikkien tukitoimien täytyy olla väliaikaisia.

Ydinvoimalla on Suomessa merkittävä rooli varmana, ympäristöystävällisenä ja taloudellisena perussähköntuotantoa. Kun tuuli- ja aurinkovoima tulevaisuudessa lisääntyvät, tarvitaan niiden vastinpariksi tasaista sähköntuotantoa, kuten ydinvoimaa.

Tuulivoima on kasvanut nopeasti merkittäväksi energiantuotantomuodoksi. Suomen täytyy päästä eroon ulkomaalaisesta fossiilienergiasta, joten tuulivoimaa tarvitaan lisää jatkossakin.

Energiakriisi on osoittanut, että energiaomavaraisuus ja fossiilisista energianlähteistä irti pääseminen on myös huoltovarmuuskysymys. Ilmastonmuutos on merkittävä uhka Suomelle ja maailmalle, mutta vihreän teknologian valtavirtaistuminen on tuonut ja tuo tulevaisuudessa vielä lisää vientimahdollisuuksia, verotuloja ja työllisyyttä Suomeen. Ilmastonmuutos täytyy ratkaista reilusti, eikä kansalaisia kurittamalla. Pidän erityisen tärkeänä, että Suomen valtavat hiilinielut huomioidaan tarpeeksi kattavasti hiilineutraalisuuden laskennassa. Ilmastonmuutoksen etenemisellä olisi Suomelle myös merkittäviä negatiivisia talousvaikutuksia.

Ilmastonäkökulmasta on tärkeää, että polttoaineista saataisiin yhä enemmän uusiutuvia sekoitevelvoitetta nostamalla. Tämä ei saa lisätä autoilijoiden kustannuksia, joten samalla tulee alentaa polttoaineiden verotusta. Käyttövoimien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi dieselautojen käyttövoimaverosta tulee luopua ja ammattiliikenteeseen tulee ottaa käyttöön verotukseltaan halvempi ammattidiesel.

Liikenteen sähköistyminen on lähtenyt hyvin käyntiin, ja aiemmat tuet ovat olleet tarpeellisia. Sähköautojen kysynnän kasvettua autojen hankintatuet eivät ole enää tarpeellisia, mutta autojen latausratkaisujen rakentamiseen esimerkiksi taloyhtiöissä ja työpaikoilla tarvitaan kannustimia. Lisäksi valtion pitää tukea jatkossakin polttomoottoriautojen muuntamista etanoli- ja biokaasukäyttöisiksi.

Ruuhkamaksut vähentäisivät työvoiman liikkuvuutta, ja olisivat erityisesti raideliikenteen ulottumattomissa asuville kaupunkiseutujen kehyskuntalaisille suora työssäkäyntivero. Joukkoliikenteen käyttöön täytyy kannustaa parantamalla joukkoliikenneyhteyksiä ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia, ei kurittamalla joukkoliikenteen ulottumattomissa asuvia.

Nykyinen hoitajamitoitus on tärkeä pidemmän aikavälin tavoite. Ongelmana on kuitenkin alalla vallitseva työvoimapula, eikä hoitajamitoitus ratkaise tätä ongelmaa. Hoitajamitoitus on pahentanut työvoimapulaa entisestään, sillä se siirtää hoitajia muilta hoiva-aloilta vanhustenhoitoon, ja on aiheuttanut hoivakotien sulkemisia. Hoitajien määrää täytyy saada lisättyä koulutuspolitiikan ja työperäisen maahanmuuton avulla. Hoitajamitoitusta voidaan keventää väliaikaisesti, ja kiristää tämän jälkeen hiljalleen kohti nykyistä. Hoitoalalle tarvitaan hoitajien lisäksi myös enemmän avustavaa henkilökuntaa, kuten sihteerejä ja hoiva-avustajia, jotta hoitajat voivat keskittyä itse hoitamiseen.

Tulevaisuudessa ikääntyvässä maassamme työikäiset eivät yksinkertaisesti riitä täyttämään kaikkia työpaikkoja ilman työperäistä maahanmuuttoa. Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, jos haluamme pitää hyvinvointivaltiomme pystyssä. Hoitoalalla tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että alalla työskentelevillä on riittävä kielitaito. Tämä voidaan varmistaa tarpeeksi kattavalla suomen kielen koulutuksella, joka voitaisiin toteuttaa mahdollisesti jo maahantulijan lähtömaassa.

Hyvä koulutus ja osaaminen ovat Suomen tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Säästöjä on haettava ensisijaisesti muilta sektoreilta.

Opettajilla on jo tällä hetkellä teoriassa laajat kurinpitomahdollisuudet, ja viime kädessä heillä on mahdollisuus käyttää myös fyysisiä keinoja. Näiden keinojen käyttöön ja erityisesti uhkaavien tilanteiden hoitamiseen voisi olla hyvä antaa laajemmin koulutusta. Tällä' hetkellä oppilas voidaan poistaa luokasta, määrätä jälki-istuntoon tai erottaa määräajaksi. Parannettavaa kuitenkin on. Jos oppilaan toiminta täyttää rikoksen tunnusmerkistön, on poliisi otettava aina mukaan asian käsittelyyn. Tarpeellinen muutos olisi myös se, että opettajalla olisi oikeus ottaa oppilailta puhelimet pois oppituntien ajaksi. Lisäksi toistuvasti häiriötä aiheuttanut oppilas pitää olla mahdollista jättää pois esimerkiksi luokkaretkeltä, jos hän tulisi sen kulkua todennäköisesti häiritsemään.

Pääsääntöisesti en pelkää. Tunne on kuitenkin todella henkilökohtainen ja ymmärrän hyvin sen, että jotkut ihmiset pelkäävät kaduilla yksin liikkuessaan.

Tutkimusten mukaan pelkkä rangaistusten koventaminen ei ehkäise rikollisuutta. Olisin valmis laajentamaan nuorisorangaistuksen käyttöä nykyistä livempiin rikoksiin. Nuorisorangaistus yhdistää hyvin valvonnan ja kuntouttavan työelämätoiminnan. Lisäksi olen valmis selvittämään rangaistuksen koventamisperusteiden laajentamista kattamaan myös jengirikollisuuden. Jos nuori syyllistyy rikokseen, on taustalla useimmissa tapauksissa syrjäytymistä, päihteiden käyttöä, huono-osaisuutta ja pahoinvointia, joten ongelma on monisyinen. Nuorisorikollisuuteen täytyy puuttua myös vaikuttamalla näihin juurisyihin. Jos nuori syyllistyy rikokseen, pitäisi mahdollinen rikoskierre pyrkiä katkaisemaan alkuunsa tiiviillä poliisin, koulun sekä nuoriso- ja perhetyön yhteistyöllä.

Huumeiden käytön ja hallussapidon tulee olla laitonta jatkossakin. On kuitenkin laajennettava mahdollisuutta siihen, että rangaistuksesta luovutaan, jos henkilö hakeutuu vieroitushoitoon. Huumeiden käytön rangaistavuudesta ei kuitenkaan tule luopua kokonaan, sillä muuten poliisilla ei ole enää juuri mahdollisuutta päästä huumeita välittävien rikollisjengien jäljille. Huumehaittojen vähentämisen tärkein keino on ehkäisevän päihdetyön ja vieroitushoidon saatavuuden ja resurssien lisääminen, sillä niiden resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömät tarpeeseen nähden.

On selvää, että nykyisessä taloustilanteessa Ylen rahoitusta täytyy yhtä lailla tarkastella kriittisesti, kuten muitakin menokohteita. Uskon, että Yleisradion budjettia on mahdollista priorisoida. Pitää kuitenkin muistaa, että Yleisradiolla on suuri merkitys Suomen tiedonvälityksessä. Se huolehtii mm. poikkeustilannetiedotuksesta ja uutissisällön tuotannosta eri vähemmistökielillä. On tärkeää, että sillä on riittävät resurssit tarjota näitä palveluita.

Alkoholijuomien saatavuuden helpottaminen lisää tutkitusti alkoholihaittoja. Saatavuutta helpotettiin viimeksi vuonna 2018, ja uudistuksen seurauksena alkoholikuolemat ja vakavat maksasairaudet lisääntyivät selvästi. Alkoholihaitat aiheuttavat jo nykyisellään merkittävän määrän kustannuksia yhteiskunnalle. Siksi alkoholijuomien saatavuutta ei pidä helpottaa.

Erityisesti Ukrainan sodassa on huomattu, että koko maan asutus on myös turvallisuuskysymys, sillä joutomaa on asuttua aluetta helpompi vallata. Suuri osa Suomen vientiteollisuudesta on maakunnissa, ja esimerkiksi metsätaloutta harjoitetaan koko Suomessa. Jokaisella täytyy olla vapaus valita asuinpaikkansa.

Viime aikoina on ollut nähtävissä, että EU pyrkii säätelemään aiempaa enemmän jäsenmaiden metsäpolitiikkaa, vaikka se ei EU:n perussopimusten mukaan kuulu EU:n toimivaltaan. Suomen pitää torjua tällaiset yritykset yksiselitteisesti.

On päivänselvää, että tulevat lapseni tekevät tällaiset päätöksensä aivan itse, eikä minulla ole tarvetta yrittää vaikuttaa niihin.

Jokaiselle täytyy turvata arvokas ja mahdollisimman kivuton kuolema. Olen valmis selvittämään erittäin rajatun eutanasiamahdollisuuden käyttöönottoa. Sen edellytys tulisi olla, että potilaalla on etenevä kuolemaan johtava sairaus, joka tulee aiheuttamaan hänelle kärsimystä. On tärkeää, että potilaan päätöksentekokyky ja henkinen terveys on kunnossa eutanasiapäätöstä tehtäessä. Lisäksi eutanasian tulee edellyttää vähintään kahden toisistaan riippumattoman lääkärin puoltavaa lausuntoa.