Elina Valtonen

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Putinin Venäjä on kuitenkin viime vuosien toimillaan ja häikäilemättömällä hyökkäyssodallaan osoittanut vaarallisuutensa ja piittaamattomuutensa kansainvälisistä sopimuksista. Suomen puolustuskyky on hyvällä tasolla, ja suomalaisten halu puolustaa maataan on hyvä. Lisäksi olemme jo ennen Nato-jäsenyyden toteutumista sopineet kahdenvälisestä puolustusyhteistyöstä usean länsimaan kanssa.

Venäjä on Suomen rajanaapuri edelleen, vaikka Suomi liittyykin Naton jäseneksi. Meillä on aina jonkinlainen Venäjä-suhde. Käytännön tasolla, mm. viranomaisten kesken, on yhteys oltava mm. rajaan ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Poliittisella tasolla edellytys suhteen käynnistämiselle on Venäjän paluu maaksi, joka kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia.

Ei ole yksin meidän päätettävissämme mihin Naton tukikohtia sijoitetaan. Meillä olisi kuitenkin paljon annettavaa esimerkiksi arktisen sodankäynnin saralla. Kun meistä tulee jäseniä, Suomi liitetään Naton puolustussuunnitelmiin ja komentorakenteeseen. Edetään askel kerrallaan.

Suomen on panostettava maanpuolustukseen jo sijainnistamme johtuen. Natossa sovitut tavoitteet tukevat tätä. Lähivuosina tavoitetason saavuttaminen vaatii merkittäviä lisäpanostuksia. On tärkeää, että saamme taloutemme kasvuun ja julkista velkaantumista pienennettyä muualla. Turvallisuuden tuottaminen on valtion ydintehtävä. Tulevaisuudessa Nato muuttanee kahden prosentin tavoitteensa alarajaksi; meidän tulee olla kannustamassa Euroopan maiden satsauksia omaan puolustukseensa nykyistä paljon vahvemmin.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka rakentuu aktiiviseen ja aloitteelliseen jäsenyyteen Euroopan unionissa, tulevaan Nato-jäsenyyteen, tiiviiseen yhteistyöhön yhteisen arvopohjan jakavien naapurimaidemme kanssa, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin sekä monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön. Ulkopoliitikkamme perusperiaatteet toimivat hyvin myös Naton jäseniksi päästyämme.

Kestävä valtiontalous on itsenäisyyden tae ja köyhän paras turva.

Tarvitsemme ansiosidonnaiseen uudistuksen, jossa se ulotetaan kaikille palkansaajille työssäoloehdon mukaisesti ja samalla sen tasoa porrastetaan ja kestoa pienennetään. Ansiosidonnainen työttömyysturva on keskimääräistä enemmän keski- ja hyvätuloisten etuus, joka rahoitetaan keski- ja hyvätuloisten maksamista veroista. Lasketaan mieluummin työhön kohdistuvaa verotusta ja annetaan ihmisille enmmän käteen palkastaan. Työnteon tulee kannattaa nykyistä paremmin!

Tuetaan lapsiperheitä mieluummin sillä, että lasketaan varhaiskasvatusmaksuja ja lasketaan työn verotusta. Näin työnteosta jää enemmän käteen.

Suomen veroaste lukeutuu maailman ankarimpiin ja se pitää maatamme köyhänä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kokoomus on esittänyt keinot, joilla kuluttajan sähkölaskua saadaan edullisemmaksi ilman, että valtion pitää tukea kuluttajia. Sähkön hinnoittelumekanismia tulisi uudistaa niin, ettei korkein hinta - esim. väliaikainen hintapiikki - määrää kaikkien käyttäjien sähkönhintaa. On tärkeämpää puuttua juurisyihin kuin luoda uusia tukipaketteja. Valtion tuet kohdistuvat aina heikosti, lisäävät velkaantumista ja saattavat heikentää kannustimia energiasäästöön. Pitkällä aikavälillä Suomesta on luotava puhtaan energian suurvalta, jossa sähköä riittää myös vientiin ja kilpailukykyiseen teollisuuteen mm. vetytalouteen. Olemme hyvää matkaa menossa sinne! Ydinvoimaa on rakennettava vastakin ja esteet pienydinvoimaloiden rakentamiselta on purettava. Nykyinen energiakriisi on ohimenevä ilmiö.

Tarvitsemme ripeitä luvituksia uusille ydinvoimaloille ja esteiden purkamista pienydinvoimaloiden tieltä.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Kestävä talouskasvu ja ilmastotavoite eivät ole ristiriidassa.

Meidän on luovuttava autoverosta ja jatkettava päästöjen verottamista. Näin saamme Suomessa autokannan uusiutumaan ja nostamme vähäpäästöisen liikenteen kilpailukykyä.

Meidän on luovuttava autoverosta ja jatkettava päästöjen verottamista. Näin saamme Suomessa autokannan uusiutumaan ja nostamme vähäpäästöisen liikenteen kilpailukykyä. Tarvitsemme sähköiselle liikenteelle satsauksia latauspisteisiin ja toimivaan infraan.

Suomessa autoilusta kerätään jo nyt paljon enemmän veroja kuin mitä palautuu tienpitoon ja liikenteeseen. Päästöjen vähentämisessä päästöverotus on tehokkainta. Tietullit voivat olla ratkaisu tulevaisuudessa, ja erityisesti kun liikkumisen verorasitus muuten laskee mm. päästöttömyyden kautta. Tietullien logiikka ei siis saa olla, että verotetaan autoilua enemmän, vaan että verotamme sitä eri tavalla. Autokannan on Suomessa annettava uusiutua vähäpäästöisemmäksi ja turvallisemmaksi autoveroa laskemalla. Meikäläiset autot ovat Euroopan vanhimmasta päästä ja suhteessa moneen muuhun maahan jo itsessään niin ympäristö- kuin turvallisuusriski. Meidän ei pidä vähentää liikkumista - päinvastoin - vaan päästöjä ja muita ulkoishaittoja!

Hoivapalveluiden arvioinnissa asiakkaat ja heidän lähipiirinsä ovat korvaamattomia asiantuntijoita. Hoivassa on tehtävä tilaa ihmisten hoitoisuudelle, joka saattaa vaihdella nopeastikin. Hoitajien työpäivä ei saa mennä lomakkeiden täyttämiseen. Kelpoisuusvaatimuksia on höllennettävä niin, että kukin työntekijä pystyy tekemään oman työnsä mahdollisimman hyvin ja ammattiaan vastaavalla tavalla. Vanhusten ulkoiluttamiseen tai lehtien ääneenlukuun ei tarvita lähihoitajaa. On otettava kaupunkilaisjärki käteen, sillä muuten uusi hoitajamitoitus vähentää hoivapaikkojen lukumäärää entisestään. Ympärivuorokautista hoivaa tulee vahvistaa, mutta sen ei tule tapahtua kotihoidon tai myöskään omaishoidon kustannuksella.

Suomen työikäinen väestö vähenee samaan aikaan, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Yhtälö haastaa hyvinvointimme perustaa. Pienenevän työikäisen joukon on kyettävä omalla työllään kannattelemaan kasvavan työelämän taakseen jättäneen joukon hyvinvointia. Suomalaisille tuotteille olisi kysyntää maailmalla, mutta tekijäpulan vuoksi emme pysty vastaamaan tarpeeseen. Työtä jää tekemättä ja tuloja saamatta. Pahimmillaan osaavan työvoiman puute muodostaa esteen yritysten kasvulle ja uusille investoinneille. Helsingissä merkittävä osa ravintoloista ja vanhusten hoivakodeista joutuisi jo nyt laittamaan ovet kiinni, jos meillä ei olisi muualta tullutta työvoimaa. Meidän on purettava maahantulon esteitä työvoimalta ja alettava houkuttelemaan tänne osaajia - heistä käydään maailmalla kovaa kilpailua.

Säästöjä tehdessä on valtion menot pistettävä tärkeysjärjestykseen. Koulutus on viimeisiä paikkoja, mistä voidaan säästää.

Opettajilla tulee olla auktoriteetti säilyttää luokassa järjestys ja keskittyä opettamiseen. Työrauhan puute on keskeinen syy oppimisvaikeuksille ja oppilaiden sosiaalisille ongelmille.

Meidän on rakennettava Suomea, jossa on turvallista niin rajoilla, kaduilla kuin kodeissakin.

Nuorisorikollisuuden torjunnassa tarvitaan niin kovia kuin pehmeitä keinoja. Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista. Nuoret kaipaavat elämäänsä rakkauden lisäksi myös rajoja. Jos nuoren vanhemmat eivät näihin pysty – kuten liian usein on – on lastensuojelulle ja erityisesti nuorisokodeille annettava siihen riittävät valtuudet. Samalla on tehtävä töitä sen eteen, että kaikissa perheissä voidaan paremmin, ja että isillä ja äideillä on töitä. Tarvitsemme laajaa viranomaisyhteistyötä, monialaista mielenterveystyötä ja kattavan terapiatakuun. Poliisien määrää on lisättävä ja viranomaisten toimivaltuuksia on laajennettava. Rikoksen liittyminen jengien välienselvittelyyn on säädettävä rikoksen koventamisperusteeksi ja ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava.

Meidän on seurattava kansainvälisiä esimerkkejä ihmislähtöisestä ja haittoja vähentävästä huumausainepolitiikasta; muuten johdamme jatkossakin tilastoja huumausainekuolemissa ja muissa sosiaalisissa haitoissa. Esimerkiksi Saksa on vapauttamassa kannabiksen tänä vuonna vahvaan lääketieteelliseen ja sosiaalipoliittiseen näyttöön nojaten. Huumausaine- ja päihdepolitiikassa tärkeintä on suojella lapsia ja nuoria sekä ennaltaehkäistä vakavia haittoja sekä riippuvuutta. Myös alkoholi on huume ja se aiheuttaa monessa perheessä valtavasti pahoinvointia. On puututtava riippuvuuksiin ja autettava ihmisiä riippumatta riippuvuuden syystä tai laadusta. Kiellot ja kovat käyttäjärangaistukset johtavat usein ojasta allikkoon.

On aloitettava sillä, että Yleisradion budjetti ja menotalous tulee julkiseksi. Julkinen yleisradioyhtiö on tärkeä Suomelle, mutta sen koosta on voitava keskustella. Julkisen tuotannon ei koskaan tule syrjäyttää monimuotoista, yksityistä mediatarjontaa. Sen tulee ensisijaisesti keskittyä palveluihin, jotka eivät synny markkinaehtoisesti.

Siirrytään asteittain kohti eurooppalaista elämäntapaa tuomalla viinit ruokakauppohin ja erikoisliikkeisiin. Tuodaan kuluttajalle vaihtoehtoja ja yrityksille mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan nykyistä paremmin. Autetaan päihderiippuvaisia tehokkaasti silloin, kun tarve on.

On tärkeää, että ihmiset voivat valita vapaasti asuinpaikkansa ja että Suomessa riittää asukkaita ympäri maata. Aluetukien sijaan meidän tulisi kuitenkin pistää paukut alueelliseen kilpailukykyyn. Toimiva metropolipolitiikka ja kaupungistumisen esteiden raivaaminen ovat kilpailukykytekijä koko Suomelle.

Suomi on hoitanut metsiään tehokkaasti vuosikymmenten ajan yksityisten maanomistajien ja elinkeinoelämän vahvalla myötävaikutuksella. Luonnon monimuotoisuuteen on kiinnitettävä tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota, mutta siinä on tehtävä tilaa kansalliselle osaamiselle ja maiden erilaisuudelle. Tarvitsemme päästökaupan tavoin markkinaehtoista hinnoittelua luonnon monimuotoisuudelle tiukkojen kieltojen sijaan. Kestävät luonnonvarat ja talous eivät sulje toisiaan pois; päinvastoin, hoidettu metsä sitoo hiiltäkin paremmin.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Saattohoitoa pitää parantaa ja siinä olevia ongelmia poistaa, mutta paraskaan saattohoito ei auta kaikkia. Yksilöllä tulee olla oikeus päättää kuolemastaan ja saada siihen asiantuntevaa apua. Kuolinapua annettaisiin potilaalle, joka kärsii sietämättömiä kipuja, joka on pian kuolemassa ja joka haluaa itse pois kipujen vankilasta. Kuolinavun tulee aina olla ihmisen oma valinta.