Sami Savio

Ukraina on tärkeä etuvartio Venäjän hyökkäyksen torjumisessa ja länsimaisten arvojen puolustamisessa. Venäjä on pakotettava rauhaan ja maksamaan sotakorvaukset aiheuttamistaan tuhoista.

Puolustuksen määrärahat on pidettävä uskottavalla tasolla myös Nato-jäsenyyden aikana. Säästää voidaan sen sijaan esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun kaltaisista menoeristä. Samoin tulee välttää jatkossa EU:ssa neuvoteltavia ylimääräisiä menoeriä, esimerkiksi ennallistamisasetusta.

Oppilaitoksiin on saatava nykyistä selvästi parempi koulurauha, joka osaltaan mahdollistaa paremmat oppimistulokset. Opettajilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus puuttua häiriökäyttäytymiseen. Myös kännykät on laitettava syrjään oppituntien ajaksi, ellei niillä ole käyttöä opetuksessa.

Huumeisiin ja huumerikollisuuteen on otettava tiukka linja. Huumeidenkäyttöä ja huumekauppaa on pyrittävä ennaltaehkäisemään.

Marinin hallituksen kustannuksista piittaamatta läpiviemän sote-uudistuksen valuviat on korjattava, mutta sote-palveluista leikkaamisen sijaan ensisijaisesti tulee säästää hyvinvointialueiden byrokratiasta ja parantaa sote-palveluiden johtamista.

Rangaistusten koventaminen on tärkeä, mutta ei kuitenkaan ainoa keino. Esimerkiksi nuorisotyön avulla voidaan ehkäistä nuorten luisumista rikoksen poluille.

Ansiosidonnaisen määrä tai pituus ei ole ongelma, vaan työpaikkojen puute. Erityisesti ikääntyneiden työttömien työllistyminen on usein hyvin vaikeaa. Työpaikkoja voidaan lisätä mm. tuloverotusta maltillisesti keventämällä ja uutta työvoimaa palkkaavien yritysten toimintaedellytyksiä kohentamalla.

Suomi tarvitsee ulkomailta vain hyvin koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Lisää työvoimaa tarjoaville aloille on koulutettava suomalaisia nuoria. Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyysaste on jo nykyisellään hyvin korkea.

Ellei velkaantumista saada pysäytettyä, jää tuleville sukupolville valtava velkataakka, jota korkojen nousu entisestään pahentaa. Vasemmiston hellimät veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa ja työllisyyttä. Tukiviidakkoa pitää yhtenäistää ja tehdä kansalaisille ymmärrettäväksi. Suuria kansantaloudellisia säästöjä on saatavissa erityisesti Suomen ulkopuolelle kohdennetuista menoista ja maahanmuuttopolitiikan järkeistämisestä. Karsittavaa löytyy myös esimerkiksi kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja valtionhallinnossa päällekkäisiä tehtäviä hoitavista virastoista.

Tuloverotusta voidaan keventää, kun velkaantumiskehitys on ensin saatu taittumaan. Suomen kokonaisveroaste kuuluu OECD-maiden korkeimpiin, mikä heikentää merkittävästi ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. Mahdolliset tuloveronkevennykset tulee kohdentaa pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille. Eläkeläisten verotusta on kevennettävä samalle tasolle palkansaajien kanssa.

Tuen kokonaismäärä on ainakin tällä hetkellä riittävällä tasolla. Tuki on kuitenkin jatkossa kohdennettava nykyistä selkeämmin niille, jotka kärsivät pahiten energian hintapiikeistä.

Suomen metsien hakkuumääriä voidaan edelleen kasvattaa. Puuta voidaan käyttää lisääntyvässä määrin esimerkiksi rakentamiseen ja haketta yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuottamiseen. Hyvin hoidetut metsät ovat myös tehokkaita hiilinieluja.

Suomi on hoitanut päästövelvoitteensa hyvin, eikä se voi ottaa asiassa muita EU-maita kovempia tavoitteita.

Autoilu on Suomessa jo nykyään liian kallista, eikä autoilijoille pidä kohdentaa ylimääräisiä kustannuksia. Pikemminkin tulee pyrkiä autoilun hinnan kohtuullistamiseen.

Turkisten käytön ja sitä myötä turkistarhauksen suosio hiipunee itsestään, eikä valtiolla ole tarvetta ryhtyä lainsäädännöllisiin toimiin asian suhteen.

Ellei Marinin hallituksen kiihdyttämää velkaantumista saada pysäytettyä, jää tuleville sukupolville valtava velkataakka maksettavaksi. Veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa ja työllisyyttä. Suuria säästöjä on saatavissa erityisesti Suomen ulkopuolelle kohdennetuista menoista ja maahanmuuttopolitiikan järkeistämisestä. Karsittavaa löytyy myös esimerkiksi kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja valtionhallinnossa päällekkäisiä tehtäviä hoitavista virastoista

Työnteon ja yrittämisen kannustinelementti on syytä säilyttää, mutta esimerkiksi valtionyhtiöiden maksamista ylisuurista palkoista ja palkkioista on luovuttava.

Valtion puuttuminen markkinoihin voi vääristää markkinatasapainoa ja johtaa siten huonoon lopputulokseen. Lakien ja säädösten noudattamista on tietysti valvottava tarkasti ja määrättävä lainrikkojille riittävät rangaistukset epärehellisestä toiminnasta.

Monilla ihmisillä on suuria vaikeuksia toimeentulonsa kanssa. Sosiaaliturvan väärinkäyttötapauksiin on kuitenkin puututtava. Lisäksi työnteosta on tehtävä muun muassa verotuksen keinoin nykyistä kannattavampaa.

Valtion tulisi keskittyä strategisiin omistuksiinsa, joilla on merkitystä esimerkiksi Suomen huoltovarmuuden kannalta.

Suomalainen kulttuuri on kunniakas sekä puolustamisen ja säilyttämisen arvoinen. Maamme kehitys korkean elintason maaksi ei ole sattumaa, vaan kovan työn tulos. Meidän tulee olla tästä saavutuksesta ylpeitä.

Perinteiset suomalaiset arvot tarjoavat hyvät edellytykset oikeudenmukaiseen, vakaaseen ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon.

Olen perinteisen sukupuolikäsityksen kannalla. Erilaiset vähemmistöt otetaan jo nyt riittävässä määrin huomioon päätöksenteossa.

Vanhempien on otettava vastuuta lastensa kasvattamisesta kunniallisiksi kansalaisiksi. Tämä edellyttää selkeiden rajojen asettamista. Myös oppilaitoksiin on palautettava koulurauha. Tämä auttaisi varsinkin pitkällä tähtäimellä sekä häiritsevästi käyttäytyviä oppilaita että muita lapsia. Opettajien oikeuksia pitää yllä järjestystä oppitunneilla on vahvistettava, jolloin järjestyshäiriöt vähenevät ja oppimistulokset paranevat.

Suomi ei pysty omin voimin vaikuttamaan esim. ilmastonmuutokseen, eikä epärealistisilla päästövähennystavoitteilla saada aikaan kuin teollisuuden joukkopako pahemmin saastuttaviin maihin. On muistettava, että suomalainen teollisuus on jo pudottanut päästöjensä määrää mittavasti. Myös esimerkiksi asumisen ja autoilun kustannukset ovat jo nyt Suomessa varsin korkeat, eikä niitä pidä harvaan asutussa ja kylmässä maassamme enää tietoisesti kasvattaa. Maailmanlaajuisen väestöräjähdyksen pysäyttäminen on ympäristön kannalta aivan toista kokoluokkaa oleva kysymys, joka vaatii ratkaisua.

Suomalaisten yhteiset voimavarat on suunnattava Suomen ja suomalaisten hyväksi. Päättäjien on mahdollistettava suomalaisten hyvinvointi sekä taloudellisesti että yleisen turvallisuuden näkökulmasta.

Sekä talous- että ympäristöseikat tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Suomi ei kuitenkaan pysty omin voimin vaikuttamaan esim. ilmastonmuutokseen, eikä epärealistisilla päästövähennystavoitteilla saada aikaan kuin teollisuuden joukkopako pahemmin saastuttaviin maihin. Lisäksi on muistettava, että suomalainen teollisuus on jo pudottanut päästöjensä määrää mittavasti.

Tämä on pitkälti tavoiteltava, joskin vaikeasti saavutettava päämäärä. Demokraattisessa yhteiskunnassa on tietysti pystyttävä tekemään yhteistyötä myös eri tavalla ajattelevien kanssa. Risto Rytin kaltaiset suuret johtajat ovat kuitenkin osanneet asettaa kansakunnan kokonaisedun esimerkiksi oman henkilökohtaisen etunsa edelle hyvin vaikeissakin tilanteissa.

Jo pelkän maanpuolustuksen näkökulmasta on hyvä, että Suomen väestö on jakaantunut koko maan alueelle. Peruspalveluita tulee jatkossakin olla saatavilla myös kasvukeskusten ulkopuolella.

Kaupungistuminen on vääjäämätön kehityspolku, mutta sitä ei pidä kiihdyttää entisestään päättäjien toimesta. Liian nopeasti kasvavat asutuskeskukset aiheuttavat ongelmia muun muassa asumisen, liikkumisen ja palveluiden järjestämisessä.