Antti Kurvinen

Venäjän naapurivaltiona Suomen kannalta on kohtalokkaan tärkeää, että Venäjä "pysäytetään" Ukrainassa. Venäjä ei saa saada sellaista kokemusta Ukrainan hyökkäyksestä, että se voi ajatella tulevaisuudessa voivansa painostaa sotilaallisesti naapureitaan. Suomen on pienenä maana puolustettava kansainvälistä oikeutta ja itsenäisten valtioiden suvereniteettia. "Saalistajien maailma", jossa suurvallat voisivat pidäkkeettä käyttää ulkopolitiikassa sotiaallista voimaa, on pelottava Suomen-tyyppisen pienen kansan näkökulmasta.

Naton jäsenenäkin Suomen puolustus nojaa jatkossa omaan armeijaan: yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi.

Itse ja puolueeni Keskusta kannattavat peruskouluun panostamista ensi vaalikaudella. Koulutuksen lisäpanostukset on suunnattava peruskouluun. Suhtaudun epäilevästi kuitenkin valtion asettamiin tarkkoihin mitoituksiin. Kuntapäättäjien vastuuta ei saa unohtaa. Sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden jälkeen kuntien ja kaupunkien taloudellisesti mittavin tehtävä on sivistystoimi.

Ehdokas ei ole perustellut vastaustaan.

Väestön ikääntyminen Suomessa johtaa väistämättä siihen, että sote-palveluihin on resursoitava lisää varoja tulevaisuudessa. Kuitenkin paremmalla johtamisella, toiminnan kehittämisellä ja yksityisen sektorin vahvemmalla hyödyntämisellä kulujen nousua pitää pystyä hillitsemään. Säästöjä sotessa ei pidä hakea pelkästään palveluverkkoa harventamalla - keskittäminen olisi pelkkää älyllistä laiskuutta. Toimintaa pitää pystyä tehostamaan olemassa olevissa palvelupisteissä.

En sulje pois rangaistustenkaan koventamista. Esim. rikoksen tekeminen osana ns. katujengiä tai jengiä voisi olla rikoslaissa koventamisperuste samoin kuin rikoksen tekeminen osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Kuitenkin ensisijainen keino nuorten rikollisuuden vähentämisessä ei voi olla alaikäisten nuorten tai parikymppisten ihmisten sulkeminen vankiloihin. Tarvitaan parempia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Tarvitaan puuttumista koulupudokkuuteen. Satsaamista varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Nuorille kesätöitä ja järkeviä harrastuksia joka puolella Suomea. Hyvää nuorisotyötä. Tarvitaan myös tsemppausta arvopohjassa: perheen vastuuta ei saa unohtaa. Lapsille ja nuorille pitää opettaa koko yhteiskunnan, että ei ole vain oikeuksia vain on myös velvollisuuksia.

Mielestäni tulisi harkita ansiosidonnaisen porrastamista tai muita kannustavia elementtejä siihen. Työttömyysturvan tulee olla kunnossa, mutta sen on oltava kannustava. Aina pitää sosiaaliturvan kannustaa eikä passivoida ihmisiä tekemään töitä ja yrittämään.

Jo tällä hetkellä suomalaiset yritykset kärsivät työvoimapulasta. Tulevaisuudessa tilanne tulee pahenemaan väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienentyessä. Suomen tulee houkutella osaajia töihin ulkomailta ja tehdä työlupaprosessista mahdollisimman yksinkertainen ja nopea. Tarvitsemme myös lisää kansainvälisiä opiskelijoita. Suomen pitää houkutella ahkeria ihmisiä meille kaikkialta maailmalta.

Hyvinvointiyhteiskunnan pohjana on terve valtiontalous. Emme voi pitää huolta palveluista ja sosiaaliturvasta, jos talous on rempallaan. Julkinen talous on tasapainotettava kahdessa vaalikaudessa. Inflaatiota ja korkojen nousua on hillittävä talouspolitiikassa.

Tässä nykyisessä valtionvelan tilanteessa ei voi luvata merkittäviä palkkaverotuksen kevynnyksiä. Kevennyksiä voidaan rajoitetusti harkita sillä tavalla, että yli- ja lisätöiden tekeminen pysyy kannattavana ja olisi nyklyistä kannattavampaa. Ns. marginaaliveroja näistä pitää pystyä alentamaan. En kannata myöskään palkkaverotuksen kiristämistä. Suomessa on hyvin korkea veroaste.

Valtio on hyväksynyt jo erittäin massiivisen tukipotin sähkön hinnannousun helpottamiseen mm. alv-alennus, sähkön kotitalousvähennys, sähkötuki... Valmiutta lisätukiin on oltava, jos tilanne kriisiytyy, mutta lähtökohtaisesti tukipaketit ovat nyt tässä.

Suomen metsien vuotuinen kasvu on enemmän kuin hakkuiden määrä. Suomessa voidaan samaan aikaan lisätä hakkuita ja suojella esim. Metso- ja Helmi-ohjelmien tavoin vapaaehtoisilla ohjelmilla hienoja luontokohteita. Valtion metsät ovat tärkeitä talodellisesti niin teollisuuden puun saannille kuin valtion tuloina kassaan. Jos / kun haluamme pysäyttää luontokadon ja ilmastonmuutoksen, tarvitsemme biopohjaisia uusiutuvia raaka-aineita öljystä tehtävän muovin tilalle. Lisäksi tarvitsemme uusiutuvaa energiaa kivihiilen ja maakaasun tilalle. Näihin molempiin tarvitaan puuta metsistä. Nykyisen kaltaiset maltilliset hakkuut mahdollistavat ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen.

Tavoite on kunnianhimoinen ja vaikea, mutta se on myös kilpailuetu teollisuudellemme ja elinkeinoelämällemme, jotka valmistavat muille maille hiilineutraaliuden vaatimia tuotteita. Koko maailma menee kohti hiilineutraaliutta, jolloin edelläkävijyys on hyvä Suomen taloudelle.

Suomen ruuhkat ovat varsin pieniä.

Turkistarhaus on samanlainen eläintuotannon ala kuin lihan- ja maidontuotanto. Turkistarhaus on erittäin tärkeä elinkeino Vaasan vaalipiirissä. Ala työllistää vähintään 2000 henkeä vuodessa. On osa kiertotaloutta, sillä eläimet syövät vesistöjä rehevöittävää kalaa ja teurasjätettä. Turkis on ekologinen tuote, sillä valmistukseen ei ole käytetty mikromuoveja ja kemikaaleja. Luonnonturkis on periaatteessa ikuinen. Turkis on vastaisku pikamuodille. Vastustajat eivät ole kyenneet esittämään aitoja korvaavia toimia katoaville työpaikoille ja menetetyille verotuloille. Puhutaan sadoista miljoonista. Tuotanto menisi maihin, joissa ei kohdella eläimiä yhtä hyvin kuin Suomessa. Turkiseläinten hyvinvointia ja olosuhteita pitää parantaa kuten kaikkien muidenkin lemmikkien ja tuotantoeläinten.

Suomessa on erittäin korkea veroaste. Aina ja kaikissa oloissa on huolehdittava, että työnteko ja yrittäjyys ovat kannattavia. Yhteiskunnan pitää aina tukea ja rohkaista aktivoitumiseen, oma-aloitteisuuteen ja tekemiseen. Ei passiiviseen olemiseen. Tämä koskee niin töiden vastaanottamista, yrittäjäksi tai kevytyrittäjäksi ryhtymistä kuin vapaaehtoistyötä järjestöissä ja opiskelua taikka lastenhoitamista kotona. Suomessa valitettavasti yhteiskunta ei tänä päivänä aina tällaiseen aktiivisuuteen kannusta. Hyvinvointiyhteiskunnan pohjana on terve valtiontalous. Emme voi pitää huolta palveluista ja sosiaaliturvasta, jos talous on rempallaan.

Aina ja kaikissa oloissa on huolehdittava, että työnteko ja yrittäjyys ovat kannattavia. Yhteiskunnan pitää aina tukea ja rohkaista aktivoitumiseen, oma-aloitteisuuteen ja tekemiseen. Ei passiiviseen olemiseen. Tämä koskee niin töiden vastaanottamista, yrittäjäksi tai kevytyrittäjäksi ryhtymistä kuin vapaaehtoistyötä järjestöissä ja opiskelua taikka lastenhoitamista kotona. Suomessa valitettavasti yhteiskunta ei tänä päivänä aina tällaiseen aktiivisuuteen kannusta. Kovasta työnteosta ja yrittäjäksi ryhtymisestä ja siinä riskin ottamisesta on saatava myös taloudellinen palkinto. Liian suuret tuloerot, joita esim. kehittyvissä maissa Afrikassa tai Amerikassa nähdään, ovat huonoksi yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle. Suomessa ovat yhdet maailman pienimmät tuloerot.

Kannatan keskustalaisena ajatusta puitetaloudesta, jossa poliittisella päätöksenteolla luodaan pelisäännöt ja raamit, joiden sisällä markkinatalous ja yrittäjyys toimivat. Kaiken aineellisen hyvinvoinnin pohjana on yksityinen sektori - yritykset ja elinkeinot. Yksityisen sektorin maksamilla veroilla kustannetaan koko julkinen sektori esim. sosiaaliturva, koulutus ja armeija. En kannata vasemmistolaista ajatusta, jossa yritykset ja markkinat ovat lähtökohtaisesti negatiivinen asia. Täysin vapaa markkinatalous ei johda yleisen edun kannalta hyvään tulokseen. Alueellisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen tasa-arvon vuoksi markkinoita on ohjattava laeilla ja taloudellisesti esim. veroilla. Markkinamekanismia voisi käyttää enemmän esim. ympäristöpolitiikassa ja sotessa palveluseteleillä.

Aina ja kaikissa oloissa on huolehdittava, että työnteko ja yrittäjyys ovat kannattavia. Yhteiskunnan pitää aina tukea ja rohkaista aktivoitumiseen, oma-aloitteisuuteen ja tekemiseen. Ei passiiviseen olemiseen. Tämä koskee niin töiden vastaanottamista, yrittäjäksi tai kevytyrittäjäksi ryhtymistä kuin vapaaehtoistyötä järjestöissä ja opiskelua taikka lastenhoitamista kotona. Suomessa valitettavasti yhteiskunta ei tänä päivänä aina tällaiseen aktiivisuuteen kannusta. Mielestäni tarvitaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa eri etuuksia yhdistetään perustuloksi tai "perustueksi" ja sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan. Nykyisenä digitalisaation aikana on voitava täysin joustavasti yhdistää palkka- tai yrittäjätulot sosiaaliturvaan. Asumistuen aiheuttamia kannustinloukkuja on purettava.

Strategisten valtion- ja kuntayhtiöiden omistajaohjausta on vahvistettava. Niitä on ohjattava uuden kasvun ja työn synnyttämiseen. Tällaista "uutta" ovat esim. kaivosala, maatalouden lannoitetuotanto ja puhtaan energian ja hiilineutraaliuden vaatima infra ja investoinnit. Ei-strategisten valtionyhtiöiden osakkeita voidaan myydä vaiheittain ja myyntituloja kanavoida uuden kasvun luomiseen ja investointeihin, ei vuotuisiin kulutusmenoihin. Mielestäni kuntien ja hyvinvointialueiden ns. in-house yhtiöiden aiheuttamiin kilpailuvääristymiin ja pienyrittäjyyden häiriintymiseen niiden takia on puututtava. Kuntayhtiöt ovat sopivia hoitamaan luonnollisia monopoleja ja muita ns. yleistä etua palvelevia tehtäviä. Kuntayhtiöiden ei pitäisi kilpailla paikallisten pk-yritysten kanssa.

On tärkeää suvaita erilailla ajattelevia ihmisiä, vaikka itse ajattelisi tai uskoisi eri toisin. Vanha suomalainen sananlasku sopii tähän: arvaa oma tilasi ja anna arvo toisellekin. Maahanmuuttajille pitää tehdä heti aluksi selväksi, että Suomessa on kunnioitettava suomalaisia arvoja ja tapoja kuten sukupuolten tasa-arvoa. Ylpeys Suomesta, suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista ei ole rasismia tai kiihkeää nationalismia, vaan normaalia ylpeyttä omista juurista. Oman kansan historian, kielen ja kulttuurin ymmärrys antaa pohjan ymmärtää "erilaisia ihmisiä". Jokaisella on jakamaton ihmisarvo ja kiusaamiselle sekä vihapuheelle on sanottava tiukka ei. Suomi on avoin yhteiskunta ja vapaa länsimaa - pidetään se myös sellaisena kaikilta osin tulevaisuudessakin.

Kristillinen etiikka - mm. lähimmäisenrakkaus - on erittäin hyvä pohja päätöksenteolle. Kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Pidän uskonnollista vakaumustani yksityisasiana.

Mielestäni se huomioidaan nyt jo hyvin yhteiskunnassa.

En kannata autoritääristä kasvatusta ruumiillisesta kurituksesta nyt puhumattakaan, mutta mielestäni tänä päivänä liian vähän kaikille ihmisille - myös aikuisille - asetetaan velvoitteita ja vastuita. Nykypäivänä ihmisten ajattelu lähtee pääosin omien oikeuksien ja omien vaatimusten pohjalta. On tärkeää, että lapset oppivat kotona, koulussa ja "koko kylän kasvattamana" oikean ja väärän rajoja ja vastuunottamista. Elämässä ei voi olla vain oikeuksia ja vaan meillä on myös velvollisuuksia. Minusta ihmisellä on vastuu omasta elämästään ja yhteisvastuu lähimmäisistään.

Totta kai pitää arvioida, mikä on ilmastopolitiikan kansainvälinen kokonaisuus. Pariisin ilmastosopimus, Montrealin luontosopimus ja monet muut luontoon ja ympäristöön liittyvät kv-sitoumukset pyrkivät oikeudenmukaiseen jakamiseen maailman tasolla. Mielestäni USA:n, Kiinan ja Intian on tehtävä enemmän hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseksi. Mitä isompi toimija, sitä isompi vastuu. On välttämätöntä, että suomalaiset tekevät oman osansa luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Fiksulla, markkinavetoisella ilmastopolitiikalla voidaan samaan aikaan "pelastaa maailma" ja saada työpaikkoja ja tuloja Suomelle. Luontokatoa ja ilmastokriisiä voidaan ratkoa tieteen ja teknologian keinoin. Maa- ja metsätalous ei ole syy ilmasto- ja ympäristöongelmiin, vaan niiden ratkaisu.

200 Suomen kansanedustajaa on valittu edistämään yhteisen isänmaamme Suomen hyvää kehitystä ja tekemään parempaa tulevaisuutta suomalaisille. Kuitenkin maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen kuten olemme koronan ja Ukrainan sodan keskellä nähneet. Myös Suomen etu on pitää yllä rauhaa ja myönteistä inhimillistä kehitystä maailmassa. Suomi on pieni maa ja pieni toimija. Siksi meille on hyvin tärkeää kansainvälinen yhteistyö ja lakiin sekä sopimuksiin perustuva sääntöpohjainen maailmanjärjestys.

Ympäristökysymykset pakottavat meidät kuitenkin etsimään uutta tasapainoa luonnon kanssa. Talouden pelisäännöt on luotu teollistumisen alkuaikoina ja päästöille tarvitaan hinta ja luonnon monimuotoisuudelle arvo. Tarvitsemme kuitenkin talouden kasvua selvitäksemme yhteiskunnallisista ongelmista ja rahoittaaksemme hyvinvointiyhteiskunnan. Kasvun tulee olla oikeudenmukaista ja kestävää. Luonnonvarojen ylikulutuksesta pitää irtautua. Tulisi aina muistaa, että YK:n kestävän kehityksen määritelmä on kolmio: tarvitaan samaan aikaan 1) ympäristöllistä 2) sosiaalista ja 3) taloudellista kestävää kehitystä. Jos yksi näistä kestävän kehityksen kolmesta pilarista romahtaa, kaatuvat kaksi muutakin.

Puolustan aina ja viimeiseen asti kansanvaltaa ja demokraattista päätöksentekoa. Presidentti Svinhufvud on joskus kuitenkin todennut, että "demokratia vaatii toimiakseen vahvoja persoonallisuuksia". Vaaleilla valittu päättäjä on mielestäni aina ennen kaikkea äänestäjiensä edustaja, joka äänestäjiensä puolesta ottaa kantaa kaikkiin esiin tuleviin asioihin. Näitä asioita ei voi tietää ennakolta. Päättäjä ei ole postilaatikko, joka vain toistaa palautetta. Hänen tehtävänsä on kansalaisten huolien välittämisen lisäksi myös avata asioiden taustoja ja faktoja äänestäjilleen, sillä päättäjällä on eniten tietoa päätettävästä asiasta. Demokratia tarkoittaa mielestäni vuoropuhelua. Itse en ole koskaan poliittisella urallani pakoillut vaikeita äänestyksiä tai vastuuta hankalista asioista.

Koko Suomesta huolehtiminen on yhteinen asiamme. Se on osa turvallisuuspolitiikkaa. Talouden kasvu tulee koko Suomesta. Siksi tarvitaan vahvaa aluepolitiikkaa. Tarvitaan väljempi, hajautettu Suomi. Se tarkoittaa ihmisten mahdollisuutta elää, opiskella ja tehdä työtä siellä, missä he tuntevat itsensä onnelliseksi. Kyse on myös valinnanvapaudesta asua ja elää itselle ja omalle perheelleen sopivimmalla tavalla. Kyse on myös yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta: osa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa on myös alueellinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Koko Suomen asia ja aluepolitiikka on keskustalaisen aatteen ydintä.

Ihmisillä pitää olla mahdollisuus elää, opiskella ja tehdä työtä siellä, missä he tuntevat itsensä onnelliseksi. Kyse on myös valinnanvapaudesta asua ja elää itselle ja omalle perheelleen sopivimmalla tavalla. Kyse on myös yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta: osa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa on myös alueellinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Koko Suomen asia ja aluepolitiikka on keskustalaisen aatteen ydintä. Mielestäni jokaisen suomalaisen tulee voida valita asuinpaikkansa omien toiveiden mukaan: tämä pitää sisällään hyvän elämän kaupungissa. Kaikilla pitää olla samat palvelut ja mahdollisuudet postinumerosta riippumatta.