Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Ukraina tarvitsee monipuolista ja pitkäaikaista tukea. Nyt sodan aikana se tarvitsee välitöntä kriisin aikaista terveydenhoidollista ja muuta apua sekä sotilaallista tukea ja sodan päätyttyä Ukrainaa on tuettava jälleenrakennuksessa. Ukrainan jälleenrakentaminen sodan jälkeen edellyttää samalla merkittävää maailmanlaajuista rahoitusta.
Kannatan käyttöhuoneita osana päihdehuoltoa. Huumeisiin kuolee tällä hetkellä enemmän suomalaisia kuin tieliikenteessä. Silti huumekuolemiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Seuraavalla hallituksella on mahdollisuus kääntää huumekuolemat laskuun esimerkiksi parantamalla muun muassa korvaushoidon kattavuutta ja sallimalla käyttötilat. Olennaista on myös huolehtia, että huumehoitoja on monipuolisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaan riittävästi saatavilla.
Nuorisorikollisuutta ja esimerkiksi jengiytymistä ehkäistään tarjoamalla nuorille enemmän tukea ja koulustus-, työ- ja harrastusmahdollisuuksia. Nuorten tulee saada kokea olevansa merkityksellisiä. Nuorten ongelmia tulisikin lähteä ratkomaan tarjoamalla parempaa ohjausta ja neuvontaa perheille, varmistamalla osaava ja riittävä henkilökunta ja tuki varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, huolehtimalla nuorisopalveluiden riittävästä resurssoinnista ja parantamalla esimerkiksi maahanmuuttajanuorten integroitumista ja kotoutumista yhteiskuntaan.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voidaan hieman lyhentää, mutta ensisijaisesti tulee purkaa kannustinloukkuja, jotka estävät ihmisiä vastaanottamasta työtä. Työn ja etuuksien yhteensovittamisen tulisi olla mahdollista.
Suomella ei ole varaa sulkea rajojaan kansainvälisiltä osaajilta ja maahanmuuttajilta, vaan heidän asettumistaan Suomeen on edistettävä ja kotouttamistaan tuettava. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä, jotta saamme riittävästi työntekijöitä aloille, joilla on jo nyt työvoimapulaa.
Palveluiden leikkaaminen ei voi olla itse tarkoitus. Hyvä työllisyyden hoito on kestävän talouspolitiikan ytimessä. Työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen ja talouskasvu vahvistavat hyvinvointivaltion rahoittamista. SDP:n kannattaa kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia ja sopivassa määrin menojen sopeutusta.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta yhtä tärkeä kysymys kuin ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana heikentynyt nopeasti. Metsien hiilinielujen romahdusta selittävät Suomessakin lisääntynyt metsien hakkuu ja metsien kasvun pysähtyminen. Valtion täytyy toimia asiassa esimerkkinä ja vähentää omalta osaltaan hakkuita.
En kannata hiilineutraaliustavoitteen lykkäämistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ovat välttämättömiä toimia ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän jälkeen.
Kannatan turkistarhauksesta luopumista. Se aiheuttaa eläimille kohtuutonta kärsimystä ja on epäeettistä. Lisäksi turkistarhaus aiheuttaa ympäristölle ongelmia.
Tarvittaessa olen valmis nostamaan veroja, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut. En kannata julkisten palveluiden heikentämistä palveluita leikkaamalla tai niitä lopettamalla.
Ihmisten lahjakkuus ja ahkeruus ei ole kiinni rahapussin koosta. Tuloerojen liiallinen kasvu ei ole hyvä tie. Suomalainen vakaa yhteiskunta on perustunut pieniin tuloeroihin ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Suomalaisen yhteiskunnan voimavara on ollut siinä, että esimerkiksi koulutuksen kautta on voinut siirtyä yhteiskuntaluokasta toiseen. Nyt tämä sosiaalinen liikkuvuus luokasta toiseen on vaikeutunut.
Ei pidä paikkaansa. Sosiaaliturvan taso on Suomessa alhainen ja Suomi on saanut moitteita muun muassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan (esimerkiksi työttömyysturvan) liian alhaisesta tasosta.
Valtion ja kuntien omistuksilla on useita tavoitteita, joista tuotto on vain yksi tavoite. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden on helpompaa ja usein turvallisempaa ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä.
Minulle Suomi on moninainen ja moniääninen. Ajattelen, että monikulttuurisuus on rikkaus, eikä monikulttuurisuuden edistäminen ole kantaväestöltä pois vaan se tekee Suomesta avoimen ja suvaitsevaisen maan.
Hyvän arvopohjan politiikalla muodostavat minusta tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus sekä se, että heikommista pidetään huolta. Toisaalta jos kristillisillä arvoilla tarkoitetaan lähimmäisten ja ympäristön kunnioittamista, niin ne ovat arvoja, jotka ovat itsellenikin tärkeitä.
En kannata kurin lisäämistä missään tilanteessa - en perheissä tai vaikkapa kouluissa. Sen sijaan rajojen asettaminen lapsille on tärkeätä. Rajat suojelevat eivätkä vahingoita lasta. Rajojen asettaminen ei ole aina helppoa. Lapsi saattaa suuttua tai pettyä, kun hän ei saa haluamaansa. Rajoilla vanhempi mm. suojelee lapsen kehitystä ja luo lapselle turvallisuuden tunteen.
Suomen tulee pyrkiä vähentämään päästöjään määrätietoisesti, sillä ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Se vaikuttaa negatiivisesti luontoon ympäri maailmaa.
Elämme globaalissa maailmassa ja meillä on vain yksi maapallo. Suomen etu on myös se, että maapallo säilyy elinkelpoisena kaikkialla.
Meillä on vain yksi maapallo ja ympäristönäkökulma tulisi olla päätöksenteon keskiössä. Jatkuva talouskasvu ympäristöstä piittaamatta on vaarallinen tie ja tästä ajatuksesta tulisi päästä eroon. Kansalaisjärjestöt ja tutkijat ovat nostaneet esiin olennaisia kysymyksiä mm. miten toteuttaa globaalia taloutta siten, että voitaisiin säilyttää nykyinen talouskasvu, mutta ympäristön kannalta kestävästi.
Kaupungistuminen on globaali ilmiö, eikä Suomen kehitys poikkea tästä. Ihmisille kaupungit tarjoavat opiskelu- ja työmahdollisuuksia, palveluita sekä sosiaalisia verkostoja. Kaupungeissa on myös enemmän kulttuuria, virikkeitä ja vuorovaikutusta kuin harvemmin asutuilla seuduilla.
Kansanedustaja edustaa omaa vaalipiiriään, mutta samalla hänen tulee toimia koko maan edun mukaan.
Toteutuessaan moottoritien oikaisu rikkoisi laajan yhtenäisen viher- ja virkistysalueen. Olen huolissani luonnon moninaisuuden vähenemisestä, mikäli suunnitelma toteutuu.
Päärata on henkilöliikenteemme ydinväylä, ja sen liikennemäärät kasvussa. Siksi sen peruskorjaaminen ja lisäkapasiteetti tulee olla ensisijainen tavoite.
Tampereen seutu jatkaa vahvaa kasvuaan. Alueelle muuttaa jatkuvasti lisää asukkaita. On tärkeätä, että alueen joukkoliikenneyhteydet ovat nopeat ja toimivat ja että valtio tulee myös mukaan raideinvestointeja. Muutenkin aseudun joukkoliikenneyhteyksiä tulee kehittää ja siinä tietysti bussireitit- ja lähijunaratkaisut ovat myös tärkeitä.
Pirkanmaan elinkeinoelämä ja vientiteollisuus tarvitsevat sujuvia kansainvälisiä yhteyksiä. Tampere–Pirkkalan lentokenttä saatavuutta on parannettava ja lentoyhteydet tulee turvata ja niitä pyrkiä lisäämään.
Kuntien osalta on hyvä jatkaa keskustelua kuntaliitoksista. Erityisesti pienten kuntien osalta. Kunnat kuitenkin itse päättävät, haluavatko ne liittyä osaksi toista kuntaa.
Ydinvoiman pientuotantoa ja uusia innovaatiota on hyvä olla edistämässä Pirkanmaalla. Pirkanmaa on teollisuuskeskittymä ja täällä on tässäkin asiassa hyvä olla hereillä.
Yliopistossa ja korkeakouluissamme on hyvä olla laaja valikoima ja monipuolisesti erilaisia opiskeluvaihtoehtoja tarjolla. Myös taidealoja ja humanistisia tieteitä. Tarvitsemme kuitenkin lisää yliopiston aloituspaikkoja sellaisille aloille, joissa on työvoimapulaa.
Coxan, Tays Sydänsairaalan ja Fimlabin toiminta julkisesti omistettuina osakeyhtiöinä tulee turvata jatkossakin ja lisäksi niiden kaltaisia yhtiöitä voidaan perustaa lisääkin.
Pirkanmaan hyvinvointialue tekee hankintoja noin miljardilla eurolla vuodessa. Näistä iso osa on palveluhankintaa. Yksityiset palveluntuottajat täydentävät julkista palveluntuotantoa ja ihmisillä tulee olla tiettyyn pisteeseen asti mahdollisuus valita myös yksityinen palveluntuottaja.