Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Ukrainan tilanne on täysin sietämätön ja meidän tulee tukea Ukrainalaisia pääsemään irti sodasta ja saamaan yhteiskunta taas pyörimään.
Käyttöhuoneet ovat yksi keino vähentää huumekuolleisuutta ja vähentää terveyshaittoja, kuten tulehduksia. Huoneiden rinnalle tarvitaan monipuoliset päihdepalvelut, joissa huomioidaan kunkin yksilölliset tarpeet.
Kun puhutaan lapsista ja nuorista, on tärkeää panostaa ennaltä ehkäisevään työhön ja ohjata rikoksia tehneet palveluiden, ei pelkkien rangaistusten piiriin. Joissain rikoksissa, kuten vakavissa väkivaltarikoksissa, myös rangaistusten koventaminen voi olla perusteltua, mutta ei ensisijaista.
Työllisyysasteen nostaminen on edennyt viime vuosina hyvin. Työllisyyttä tulee edistää helpottamalla sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamista, osa-aikaista työskentelyä ja työelämän yhdenvertaisuutta. Pakkokeinot eivät ole toimiva ratkaisu, vaan tulee keskittyä tukemaan ihmisten työkykyä ja mahdollisuuksia työhön.
On selvää, että monilla aloilla tarvitaan tulevina vuosina työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. Erillisen houkuttelun sijaan panostaisin siihen, että täällä jo oleskelevat pääsisivät nykyistä helpommin työhön. Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi valmistuneiden opiskelijoiden ja turvapaikanhakijoiden työlupien parannuksia sekä kielikoulutuksen vahvistamista.
Etuuksia ja palveluja tulee vahvistaa, jotta voimme tukea ihmisten työ- ja toimintakykyä ja vähentää entistä raskaampien palvelujen tarvetta tulevaisuudessa. Työllisyysastetta ei pystytä nostamaan, jos samalla leikataan ihmisten hyvinvoinnista ja välttämättömästä toimeentulosta.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat koko maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta äärimmäisen olennaisia. Meidän kaikkien pitää tehdä osamme sen torjumiseksi.
Suomen tulee olla aktiivinen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meidän on järkevää olla edelläkävijä kestävien ratkaisujen kehittämisessä, koska ne luovat uusia työpaikkoja ja tulevaisuuden talouskasvua.
Turkistarhaus aiheuttaa eläimille suurta kärsimystä. Turkiksia ei tarvita, vaan ne ovat ylellisyystuote ja niiden tuotanto tulee kieltää.
Hyvinvointivaltion tulee varmistaa, että jokaisen saa tarvisemansa palvelut ja jokaiselle turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon. Tällä hetkellä näissä molemmissa on suuria ongelmia. Veronkorotukset ovat yksi keino varmistaa, että julkisten palvelujen laatu ei romahda.
Tuloerot eivät kerro ihmisten lahjakkuudesta, vaan suurin osa johtuu ihmisten erilaisista taustatekijöistä, mahdollisuuksista ja eri alojen välisistä eroista.
Sosiaaliturvaetuuksien alikäyttö on merkittävä ongelma eikä etuuksien hakemista pidä missään nimessä hankaloittaa entisestään. Köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan joustavampi ja korkeammalla tasolla oleva vähimmäisetuusjärjestelmä, ettei kukaan jää tyhjän päälle.
Julkisesti omistetut yhtiöt ovat hyvä ja toimiva tapa järjestää joitain palveluja, kuten ylikunnallisia palveluita ja kulttuuripalveluja. Julkisissa yhtiöissä pitää varmistaa riittävä avoimuus ja hyvä omistajaohjaus.
Ihmisten moninaisuus antaa meille kaikille entistä laajemmin erilaisia näkökulmia maailmaan.
Ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja hyvinvointivaltion puolustaminen muodostavat minun politiikkani arvopohjan. Uskonto ei kuulu politiikkaan.
Tiukemman kurin sijaan tarvitaan riittävästi opetus- ja tukipalveluhenkilökuntaa, jotta aikuisilla on mahdollisuus kohdata ja tukea lapsia ja nuoria. Laadukas kasvatus ja moniammatillinen tuki on olennaista lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun kannalta.
Ilmastonmuutos on koko planeettamme ja ihmisten hyvinvoinnin suurin uhka. Kaikki keinot elinkelpoisen planeetan suojelemiseksi pitää ottaa käyttöön. Ilmastotoimet myös luovat uusia työpaikkoja, kehittävät innovaatioita ja entistä viihtyisämpää kaupunkitilaa. Samalla Suomen tulee olla aktiivinen kansainvälisessä yhteistyössä ja vaatia kaikilta mailta ilmastotoimia.
Suomen eduskunnassa keskitytään pääasiassa Suomen asioihin, mutta on tärkeää, että kaikessa päätöksenteossa huomioidaan koko maapallon ja kaikkien ihmisten tulevaisuus ja hyvinvointi.
Maapallon ja luonnon suojelemisen tulee olla ensisijaista. Käytännössä nämä eivät tosin ole ristiriidassa, vaan ympäristöystävälliset ratkaisut ovat olennaisia työpaikkojen säilyttämisen ja uusien luomisen kannalta.
Kaupungeissa on mahdollista rakentaa tiivistä ja miellyttävää asuinympäristöä sekä monipuolista kulttuurielämää. Myös muiden alueiden kehitystä pitää samalla tukea.
Jokaisen kansanedustajan ensisijainen näkökulma tulee olla koko maan edussa, mutta toki on myös tärkeää olla erityisen hyvin perillä Pirkanmaan tilanteesta ja tarpeista.
Oikaisua ei tarvita, lähiluonto ja kestävien liikkumismuotojen edistäminen on tärkeämpää.
Nykyisen radan perusparannus tarvitaan joka tapauksessa. Uudet raiteet tarvitaan myös, koska junavuoroja Tampereen ja Helsingin välille tarvitaan lisää, koska nykyvuorot ovat usein aivan täynnä. Se, valitaanko uusi rata vai lisäraiteet nykyiselle radalle, riippuu erityisesti luontoarvojen turvaamisesta ja liikenteen sujuvuuden varmistamisesta.
Valtion tulee tukea vähäpäästöisen ja helppokäyttöisen raitiotien laajentamista seudulliseksi. Lisäksi tarvitaan myös lähijunaliikenteen kehittämistä.
Lentokenttä palvelee muun muassa suurtapahtumia ja konferensseja. Lentoliikenteen päästöt ovat kuitenkin suuret eikä sitä ole perusteltua kompensoida julkisilla varoilla.
Pirkanmaalla on monta kuntaa, mutta niiden liittäminen yhteen väkisin ei ole järkevää. Jos kunnilla on halua yhdistyä, se voi olla järkevää. Myös alueellisella ja seudullisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa paljon hyötyjä.
Jos pientuotanto todetaan luotettavan tutkimustiedon perusteella turvalliseksi ja taloudelliseksi, sitä voidaan kokeilla joko Pirkanmaalla tai muualla Suomessa. Energiainvestoinnit tulee silti suunnata pääsääntöisesti uusiutuvaan energiaan.
On tärkeää, että Tampereella tarjotaan monipuolista korkeakoulutusta. Työllisyysnäkymiä on hankala arvioida kovin pitkälle tulevaisuuteen ja Tampereen vahvuutena on monitieteisyys ja vahva osaaminen usealla eri alalla.
Coxa ja Sydänsairaala ovat erittäin hyvin toimivia esimerkkejä, joiden toiminta on vaikuttavaa ja tehokasta. Julkisomisteiset yhtiöt soveltuvat monenlaiseen toimintaan, mutta eivät läheskään kaikkeen terveydenhuoltoon. Pitkäaikaissairaat, monisairaat tai useita palveluja tarvitsevat tulee jatkossakin hoitaa hyvinvointialueiden omassa tuotannossa. Myös päivystyksen toimintaedellytykset pitää turvata.
Yksityiset palvelut, sekä yritykset että järjestöt, ovat mukana tuottamassa palveluita, mutta palvelujen painopistettä tulisi siirtää enemmän omaan tuotantoon.