Suomen tulee puolustaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja rauhaa kaikkialla maailmassa. Ollaan solidaarisia ukrainalaisia kohtaan. Onhan Suomeakin autettu toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Esimerkiksi Ruotsi otti suomalaisia lapsia vastaan sodan aikana.

Huumeidenkäyttö on Suomessa lisääntynyt ja huumekuolemien määrä noussut vuodesta toiseen. Siksi on syytä perustaa Suomeen huumeiden käyttöhuoneita. Eduskunnan on säädettävä huumeiden käyttöhuoneet mahdollistava laki. Muissa pohjoismaissa käyttöhuoneet ovat vähentäneet huumekuolemia ja edistäneet huumeriippuvaisten terveyttä ja hyvinvointia. Käyttöhuoneet todennäköisesti vähentävät huumekuolemia sekä huumeiden käyttöä puistoissa ja kaduilla ja palvelevat etenkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia huumeiden käyttäjiä. Huumeongelma vähenee vain tarjoamalla huumeriippuvaisille apua ja tukea. Myös THL:n huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä esittää huumeiden käyttöhuoneiden perustamista yhtenä toimenpiteenä.

Nuorisorikollisuus kertoo yhteiskunnan epäonnistumisesta. Sitä vähennetään vain monipuolisilla keinoilla. Kriminaalipolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon. Rangaistusten koventaminen on tutkitusti kallis ja tehoton keino rikosten ehkäisemiseen. Rangaistus vaikuttaa usein negatiivisesti lapsen tai nuoren kehitykseen ja vahvistaa hänen rikollista identiteettiään. On tärkeää puuttua rikollisuuden juurisyihin. Rikoksilla oirehtiva lapsi tai nuori sekä hänen perheensä on moniammatillisen tuen tarpeessa. Lapsi tai nuori tarvitsee ensisijaisesti häntä kuuntelevia turvallisia aikuisia. On ohjattava lisää resursseja ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten esimerkiksi sosiaali-, mielenterveys-, päihdepalveluihin, oppilashuoltoon, nuorisotyöhön sekä poliisin ennalta estäviin toimintoihin.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei saa heikentää, vaan siirtyä työvoimapolitiikassa byrokratiasta ja rangaistuksista työnhakijoiden yksilölliseen tukemiseen ja työnteon mahdollistamiseen. Pitää korottaa Kelan työttömyysetuuksia sekä luopua karensseista ja pohjoismaisen työnhakumallin työnhakuvelvoitteesta. Työvoimapoliittiset karenssit syventävät työnhakijan köyhyyttä ja vaikeuttavat työn vastaanottamista. Tulee lisätä työvoimahallintoon henkilökunta. On rajoitettava asiakkaiden määrää yhtä työntekijää kohti ja huomioitava asiakkaiden tuen tarve. Työttömyysturvan suojaosan korottaminen 500 euroon vähentäisi köyhyyttä ja parantaisi työnhakijan mahdollisuuksia ottaa vastaan pätkä- tai osa-aikatöitä. Yrittäjällä pitää olla oikeus saada työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista.

Tarvitsemme Suomeen työvoimaa ulkomailta, sillä suomalaisten keskuudessa syntyvyys on alhainen ja iäkkäitä paljon. Ulkomaisen työvoiman hankkimisessa ja heidän kotoutumisessaan onnistuminen ovatkin Suomen kohtalonkysymyksiä. Maahanmuuttaja löytää paikkansa Suomessa kielen, koulutuksen ja työn avulla. Huono kotoutuminen tulee pitkällä tähtäimellä yhteiskunnalle kalliiksi ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Tulee ohjata lisää resursseja koulutukseen suomen ja ruotsin kielten opetukseen sekä kotoutumispalveluihin. Meidän pitää saada ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleet valmistumaan ja jäämään Suomeen töihin. Lisäksi meidän tulee houkutella Suomen ammattitaitoista työvoimaa. On helpotettava ulkomailla tutkinnon suorittaneen ihmisen työllistymistä koulutustaan vastaavasti.

Valtiontalouden vakauttaminen on välttämätöntä. Se voidaan kuitenkin tehdä oikeudenmukaisesti. Veronalennukset ja leikkaukset palveluista ja tuista hyödyttäisivät suurituloisia ja aiheuttaisivat paljon inhimillistä kärsimystä. Ei ole oikeudenmukaista leikata kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilta. Hyvinvointivaltiossa takaamme kaikille oikeuden elää ihmisarvoista elämää. Satsaukset koulutukseen, sivistykseen, sosiaaliturvaan, hyvinvointipalveluihin pitävät ihmiset esimerkiksi työ- ja toimintakykyisinä, lisäävät kansan osaamistasoa sekä vähentävät inhimillistä kärsimystä. Etuuksista tai palveluista leikkaaminen lisäisi eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Valtio voi hankkia lisää tuloja kehittämällä verotusta, parantamalla työllisyyttä sekä panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen.

Valtion pitää suojella luonnon monimuotoisuutta sekä hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Valtion tulee suosia ja tukea jatkuvaa metsänkasvatusta sekä lopettaa avohakkuiden tukeminen. Vanhojen metsien hakkuut valtion metsissä tulee lopettaa välittömästi. On määriteltävä ekologisesti kestävät ylärajat hakkuille. Metsiemme käyttöä pitää ohjata ekologisesti kestävään suuntaan. Metsälakiin tulee palauttaa vaatimus tietystä nykyistä suuremmasta iästä tai järeydestä, ennen kuin metsän voi kaataa. Harvennushakkuita on kevennettävä. Maanomistajille pitää luoda taloudellinen kannustin pidentää metsän kiertoaikaa. Lakiin tulee kirjaus metsään jätettävien isojen ja vanhojen puiden sekä kuolleiden puiden määrästä, samoin lehtipuiden osuudesta koko puustosta. Metsätalouskäytänteitä pitää parantaa.

Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Energiakriisi on osoittanut, että meidän on lisättävä energiaomavaraisuuttamme. Suomen tulee katkaista fossiiliriippuvuutensa keskittymällä reiluun siirtymään rakentamalla vahva kotimainen uusiutuvan energiantuotannon infrastruktuuri. Fossiiliriippuvuuden vähentäminen lisää turvallisuutta. Oikeudenmukainen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka lisää hyvinvointia ja työtä sekä vähentää eriarvoisuutta. Reilu siirtymä tarkoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista muutosta fossiilienergialla toimivasta kulutusyhteiskunnasta ilmastokestävään yhteiskuntaan. Valtion tulee tukea teollisuuden reilua siirtymää. Uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä työllistää enemmän kuin fossiilitalous. Reilu siirtymä tulee vaatimaan historialliset investoinnit.

Eläimet kärsivät turkistarhoilla. Siksi valtion on lailla kiellettävä turkistarhaus ja tuettava tarhaajien siirtymistä muille elinkeinoaloille. Eläin on tunteva ja kokeva olento, jolla on itseisarvo. Eläintä ei tulekaan rinnastaa esineeseen tai omaisuuteen. Lainsäädännön ja yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana tulee olla kaikkien eläinten itseisarvo, joka on riippumaton eläimen taloudellisesta tai muusta arvosta ihmiselle. Koska eläinsuojelulainsäädäntö ei pysty riittävästi takaamaan eläinten hyvinvointia, on eläinten suojelua ja asemaa yhteiskunnassa parannettava muun muassa säätämällä eläinten perusoikeudet perustuslakiin. Eläinsuojelulakia tulee kehittää eläimen itseisarvo tunnistaen.

Ihmisarvoinen elämä on ihmisoikeus. Valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Suomi on saanut useita muistutuksia perusturvan alhaisesta tasosta. Pitää panostaa julkisiin palveluihin, korottaa sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä, alentaa sairastamisen kustannuksia, yhdistää perusturvaetuudet yhdeksi perusturvaetuudeksi sekä kokeilla perustuloa. Ei pidä leikata sosiaaliturvasta, koulutuksesta, tutkimuksesta, kulttuurista, nuorisotyöstä, liikunnasta, ilmastotoimista tai sote- ja pelastuspalveluista. Verotusjärjestelmän uudistaminen vahvistaisi valtiontaloutta noin 2,5 miljardilla ja työllisyysasteen nostaminen 76 prosenttiin noin 1,5 miljardilla. Verotuksen progressiivisuutta tulee lisätä. Kaikkia tuloja on verotettava saman asteikon mukaan.

Pieniä tuloeroja on yhteiskunnassa oltava. Sitä en kiistää. Mitä korkeampaa koulutusta työ vaatii, sitä parempaa palkkaa siitä kuuluu maksaa. Se kannustaa ihmistä opiskelemaan. Mutta jossain tulee raja vastaan siinä, millaiset tuloerot ovat hyväksyttäviä. Älykkyys ei ole sidoksissa tulotasoon, vaan esimerkiksi sairaus voi romahduttaa kenen tahansa talouden, ellei yhteiskunta tule vastaan. Tärkeintä on taata kaikille riittävä toimeentulon taso. Kaikille meille on turvattava oikeus ihmisarvoiseen elämään ja palveluihin, joita tarvitsemme. Köyhyys ja eriarvoisuus luovat turvattomuutta, ja siksi pienet tuloerot ovat suurituloisenkin etu. Mitä vähemmän maassamme on köyhiä, sitä paremmin me kaikki voimme. Silloin maan asukkaat ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin byrokraattinen. En ole kuullut kenestäkään, joka olisi vapaaehtoisesti jättäytynyt elämään sosiaaliturvaetuuden varassa. Suomi on saanut varoituksia sosiaaliturvan alhaisesta tasosta. On väärin, että Suomessa on köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tulee toteuttaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa edetään kohti perustuloa. Tämän rinnalla pitää kehittää ansiosidonnaisia ja täydentäviä etuuksia. Sosiaaliturvaetuudet tarjoavat toimeentulon niille, joille vastikkeellinen toiminta ei syystä tai toisesta ole mahdollista tai joiden tulot eivät yksin riitä toimeentuloon. Valtiontalouden tasapainottaminen tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Työttömyyden vähentäminen ja verotuksen kehittäminen vahvistaisivat valtiontaloutta noin 4 miljardilla eurolla.

Julkisilla palveluilla ei pidä tehdä voittoa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei valtion ja kuntien tule tehdä voittoa. Kuntien, hyvnvointosöeuden ja valtion on syytä tuottaa palvelunsa pääasiassa itse, eikä yhtiöittää tai ulkoistaa niitä. Yritykset ja yleishyödylliset tahot voivat toimia tarvittaessa julkisten tahojen omien palveluiden täydentäjinä.

Tarvitsemme tulevaisuudessa työvoimaa maamme ulkopuolelta, koska syntyvyys laskee. Kaikilla Suomessa elävillä on samat velvollisuudet ja oikeudet. Suomalaisia tapoja tulee kunnioittaa, jos tänne tulee. On kuitenkin hyväksi, että kulttuurit oppivat toisiltaan. On panostettava maahanmuuttajien kotoutumiseen ja siihen, että he tutustuvat valtaväestöön ja oppivat suomea ja/tai ruotsia. Ilman kielitaitoa ei pärjää. On panostettava riittävään toimeentuloon ja palveluihin. Hyvinvointi luo turvallisuutta. Turvapaikanhakijalla tulee olla mielekästä tekemistä ja hänen tulee saada apua mahdollisten traumojensa käsittelyyn.

Tarvitsemme ennen kaikkea sitä, että kaikessa päätöksenteossa kunnioitamme ihmis- ja perusoikeuksia sekä huomioimme luonnon ja eläimet. On edistettävä yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia sekä suojeltava luontoa ja eläimiä. Kaikille ihmisille on taattava oikeus riittävään toimeentuloon ja tarvitsemiinsa palveluihin. Uskontoa ei saa sekoittaa poliittiseen päätöksentekoon. Kristinuskosta voi kuitenkin omaksua hyviä arvoja, kuten heikoimpien auttaminen ja lähimmäisen rakkaus.

Yhteiskunnan tulee panostaa lapsiperheiden palveluihin ja tukea lasten vanhempia heidän kasvatustyössään. Oireileva lapsi tai nuori tarvitsee usein moniammatillista tukea ja apua, ei syyllistämistä tai kurittamista. Kovemmat rangaistukset eivät tutkitusti vähennä rikollisuutta. Ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää. Lapset tarvitsevat selkeitä rajoja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaan tulee saada riittävästi tukea opintoihinsa. Ryhmät eivät saa olla liian suuria. Tarjolla on oltava pienryhmä-, erityis- ja tukiopetusta. Kouluihin, päiväkoteihin ja oppilaitoksiin tarvitaan tarpeeksi erityisopettajia, kuraattoreja, ohjaajia, avustajia ja psykologeja. On ohjattava lisää resursseja nuorisotyöhön, oppilashuoltoon sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Meidän on vähennettävä päästöjämme ja varmistettava planeettamme elinkelpoisuus. Kaikessa tulee ajatella luonnon etua. Meitä ei ole olemassa ilman luontoa. Reilu siirtymä on mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja. On luotava ympäristö, jossa niin julkiset kuin yksityiset tahot tukevat siirtymää. Lupa-, kaava- ja valitusprosesseja pitää nopeuttaa niin, että ympäristövaatimusten taso ei heikkene. Valtion tulee näyttää esimerkkiä ja irtautua fossiilitaloudesta. Valtion tulee varmistaa omistajaohjauksen keinoin, että sen yhtiöiden toiminta on sosiaalisen kehityksen, ilmaston, ihmisoikeuksien ja ympäristön kannalta kestävää sekä Suomessa että ulkomailla. Suomen on tuettava matalan tulotason maita toimissa, jotka parantavat ympäristön ja ilmaston tilaa.

Meillä ei voi olla talouskasvua ja työpaikkoja, jos ympäristö tai sota syttyy tuhoutuu. Ympäristön etu on aina asetettava ensisijalle. Useimmiten ympäristön etu on samalla talouden etu. Välttämätön siirtymä on tehtävä reilusti. Meidän on varmistettava planeettamme elinkelpoisuus ja hillittävä ilmastonmuutosta sekä luontokatoa. Reilu siirtymä on mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja uudistamalla nykyisellään saastuttavien alojen tuotantoa ja investoimalla uuteen vähäpäästöiseen työhön. Päättäjien myös tehtävä kaikensa maailmanrauhan eteen ja edistää ihmisoikeuksia.

Meillä ei voi olla talouskasvua ja työpaikkoja, jos ympäristö tuhoutuu. Ympäristön etu on aina asetettava ensisijalle. Useimmiten ympäristön etu on samalla talouden etu. Välttämätön siirtymä on tehtävä reilusti. Meidän on varmistettava planeettamme elinkelpoisuus ja hillittävä ilmastonmuutosta sekä luontokatoa. Reilu siirtymä on mahdollisuus luoda uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja uudistamalla nykyisellään saastuttavien alojen tuotantoa ja investoimalla uuteen vähäpäästöiseen työhön.

Suomessa niin kaupungeilla kuin maaseutumaisilla seuduilla on omat vahvuutensa. Kaupungistumisen kielteiset vaikutukset on pidettävä hallinnassa. Maaseudulla tulee voida asua myös tulevaisuudessa. Peruspalveluiden on oltava saatavissa kaikkialla. Jokaisen pitää voida valita itse asuinpaikkansa tulotasostaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun, maakuntien keskuskaupunkien ja maaseudun tarpeiden välille ei tule rakentaa vastakkainasettelua. Alueita pitää kehittää niiden vahvuuksien pohjalta huomioiden maan kokonaishuoltovarmuus. Harvaan asuttujen alueiden perusväylänpidon rahoitus tulee turvata. Joukkoliikenteestä pitää kehittää aito vaihtoehto yksityisautoilulle. Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla riittävä määrä korkeakouluja ja toisen asteen koulutuspaikkoja.