Vastaukset vaalikoneeseen
Tässä näet ehdokkaan vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.
Demokratialle ei ole hintalappua.Suomen tulee tukea Ukrainaa sekä meneillään olevassa konfliktissa että sen jälkeisessä jälleenrakennuksessa osana kansainvälistä yhteisöä. Suomen antama tuki tulee toki mitoittaa käytössä oleviin resursseihin, eikä esimerkiksi Puolustusvoimien omaa suorituskykyä ja valmiutta saa vaarantaa.
En kannata huumeiden käyttöhuoneiden perustamista, mutta olen valmis niihin liittyvään kokeiluun, jonka tulosten perusteella voidaan pohtia jatkoa. Mikäli käyttöhuoneita tulee, niiden tulisi selkeästi keskittyä ihmisten ohjaamiseen hoitoon ja irti huumeista.
Sekä nuoren että yhteiskunnan kannalta olisi parasta panostaa ennaltaehkäisyyn, jolloin rikokset jäävät mahdollisesti kokonaan tekemättä.
Työttömyysturvaa on tarpeen tarkastella, jos sen kautta voidaan lisätä työn vastaanottamisen halukkuutta. Samanaikaisesti tulee kuitenkin pyrkiä poistamaan mahdolliset kannustinloukut, jotka vaikuttavat negatiivisesti tarjottavan työn vastaanottamiseen ja kannattavuuteen.
Ensijaisesti tulisi ratkaista kotimaisen työvoiman kohtaanto-ongelmat. Ulkomaista työvoimaa tulisi lisätä tarpeen niin vaatiessa esimerkiksi huoltosuhteen parantamiseen.
Palveluita ja etuuksia ei voida rahoittaa velkarahalla, koska se ei ole kestävää toimintaa. Valtion velan korot ovat kasvussa, niin velkaantuminen täytyy saada ensin taittumaan ja sitten laskuun. Tässä onnistumiseen voidaan tarvita leikkauksia myös etuuksiin ja palveluihin, jos talouskasvu ei ole riittävällä tasolla.
On metsätyyppejä, joissa oikea-aikaisella metsänhoidolla päästään ympäristön ja ilmastomuutoksen kannalta parempaan lopputulokseen.
Hiilineutraalisuus tulee olla tavoitteena, mutta ehdoton tiukkaan vuosilukuun lukittautuminen ei mielestäni ole järkevää politiikkaa. Ympäristöteknologiat kehittyvät jatkuvasti, niin tärkeämpää on jatkuva kehitys, joka tapahtuu taloudellisesti kestävällä tavalla kuin tietyn vuoden tavoittelu hinnalla millä hyvänsä.
Turkistarhauksen tulisi olla sallittu elinkeino, kunhan toimitaan vastuullisesti ja kestävästi sekä alaa ohjaavan lainsäädännön mukaisesti.
Palveluita ja etuuksia ei voida rahoittaa velkarahalla, koska se ei ole kestävää toimintaa. Valtion velan korot ovat kasvussa, niin velkaantuminen täytyy saada ensin taittumaan ja sitten laskuun. Tässä onnistumiseen voidaan tarvita leikkauksia myös etuuksiin ja palveluihin, jos talouskasvu ei ole riittävällä tasolla.
Itsessään suuret tuloerot eivät ole itsetarkoitus ja tuloeroja voidaan pienentää kohdistamalla yleiskorotuksissa isompia osuuksia matalampiin palkkoihin. On tärkeää vähentää köyhyyttyä ja eritoten köyhien lukumäärää. Silti lahjakkuuden ja ahkeruuden kannalta on täysin hyväksyttävää, että tuloeroja syntyy, koska näistä tulee myös saada palkintona mahdollisesti suurempia tuloja.
Sosiaaliturvan myötä ei saisi syntyä kannustinloukkuja. Niihin on puututtava ja pidettävä pitää huolta, että aina olisi kannattavaa vastaanottaa tarjottua työtä, ja että työtä tekemällä tulee toimeen ilman muita sosiaalitukia (asumistuki, työllistämistuki yms).
Valtion ja kuntien tulee erityisesti pitää kiinni kriittisistä toiminnoista. Luonnollisten monopolien, kuten sähköverkot ja vesilaitokset tulisi olla valtion ja kuntien omistuksessa.
On tärkeä varmistaa, että maahantulijat integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja oppivat muun muassa kielen nopeasti. Huoltosuhteen varmistamiseksi tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa. Haluamme arvostaa heidän taustojaan ja kulttuuriaan, mutta yhtälailla heidän tulee sopeutua Suomeen ja suomalaisuuteen.
Poliittisen päätöksenteon tulee perustua faktoihin, tulokseen ja tieteeseen toki inhimillinen näkökulma ja ajattelu huomioiden.
Vastuu lasten kasvattamisessa on aina ensisijaisesti vanhemmilla ja yhteiskunnan tehtävä on tarvittaessa tukea heitä tässä tehtävässä. Rajojen asettaminen lapsille ja nuorille on lopulta rakkautta ja välittämistä heistä.
Suomen tulisi ensisijaisesti keskittyä siihen, missä se on jo maailman parhaimmistoa eli kehittää ympäristöystävällistä teknologiaa ja viedä sitä muihin maihin tukemaan heidänkin kehitystään.
Olemme valinneet olla osana läntistä globaalia talousaluetta, joten on järkevää tehdä myös kompromisseja yhteisen edun nimissä. Kuitenkin esimerkiksi EU:ssa tulee vaalia meille tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi metsätalouden kokonaisuutta sekä maatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
On perusteltua vaalia luonnon monimuotoisuutta, mutta asumisen, maankäytön ja liikenteen tulisi tukea myös työllisyyden kasvua, koska sitä kautta tulevan laajemman verotulokertymän avulla voimme paremmin panostaa luontomme hyvinvointiin.
Kasvukeskukset toimivat alueidensa kasvun vetureina, mikä tukee näiden alueiden kehitystä. Tätä trendiä on tarpeen tukea jatkossakin, mutta yhtälailla, mikäli haluaa asua taajama-alueiden ulkopuolella, niin sen tulee myös olla mahdollista.