KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Mari Saario, Vihreät, 127

Oma esittely

Tietoa, tahtoa ja osaamista voi olla. Mutta asiat jäävät tapahtumatta, ellei ole rohkeutta tehdä ratkaisuja. Kansanedustajana haluan olla tulevaisuuden ratkaisija, vihreän energian edistäjä ja monenlaisten kotien puolestapuhuja. Toimin vihreässä puolueessa, Kaarinan kaupunginhallituksessa sekä Varsinais-Suomen maakuntaliiton hallituksessa oikeiden ratkaisujen puolesta. Työtä riittää edelleen. Miksi on rahaa olosuhdeselvittäjiin, muttei lapsiperheiden kotiapuun? Miksi ei saa fysioterapiaa, mutta pääsee selittämään vaivat aina uudelle lääkärille? Miksi on rahaa kivihiileen, muttei energiatehokkuuden parantamiseen? Miksi uuden yrittäjän idea kaatuu byrokratiaan? Kestävän liiketoiminnan asiantuntijana, erityislasten tätinä, kolmen lapsen äitinä ja kokeneena kunnallispoliitikkona osaan ja uskallan tehdä ihmistä ja ympäristöä puolustavia ratkaisuja. Vapaa-ajalla näyttelen harrastajateatterissa, kirjoitan novelleja ja ulkoilen koiran kanssa lähimetsissä. Valitse vihreä ratkaisija!

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Mari Saario:

Euroopan ja Suomen hitaan kasvun aika voidaan käyttää rakennemuutokseen. Nyt pitää investoida tehokkaaseen infrastruktuuriin, kiertotalouteen, sähköisiin palveluihin ja koulutukseen. Perustulo säästää byrokratiasta ja vapauttaa yrityskokeiluihin. Omaishoitajuuden tuki ja perheiden kotiapu ovat esimerkkejä kustannustehokkaista palveluista, jotka lisäävät hyvinvointia. Isot tuloerot ovat riski talouskasvulle, joten köyhyyden vähentäminen on paitsi inhimillistä, myös hyvää talouspolitiikkaa.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Mari Saario:

Hyvinvointimallimme rahoitus perustuu yhteisvastuuseen, josta hyötyvät myös hyvin ansaitsevat. Verotuksen painopistettä tulee kuitenkin kohdentaa uudelleen työn ja yrittämisen verottamisesta ympäristöä kuluttavan toiminnan verottamiseen. Veronkorotukset tulee kompensoida pienituloisille ja kokonaisverotuksen progressiivisuus tulee varmistaa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Mari Saario:

Energiatehokkuuden lisäämisestä saatavat Negawatit ovat halvinta energiaa ja uusiutuvien hinta putoaa jatkuvasti. Fennovoima osoittaa, että suuret voimalahankkeet eivät saa yksityistä rahoitusta, markkinataloudessa niitä ei pidetä kannattavina. Kuntien rahojen sitominen Venäjän valtapolitiikkaan kytkeytyvään laitokseen on pelottavan lyhytnäköistä. Hajautetut pienet ydinenergialaitokset tai fuusio ovat pitkällä tulevaisuudessa ja aurinkosähkön kehitys saattaa tehdä ne kannattamattomiksi.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Mari Saario:

Energiatehokkuuden lisääminen on ensisijaista. Uusiutuvan energian osuus tulee nostaa Suomessa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, biomassan polton tuhka- ja pienhiukkasongelmat huomioiden. Maakaasun käyttö tukee biokaasuverkoston kehittymistä. Kivihiilen käyttö vaati hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) kehittymistä ja hinnan laskua. Turvetta voidaan jo avatuilta alueilta käyttää kohtuullisesti biotalouden korkean jalostusarvon tuotteisiin, polttoon se on liian arvokasta.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Mari Saario:

Julkiset menot ovat eri asia kuin julkinen sektori. Sipilän esittämä 58 % on väärä tieto, joka laskee ristiin eri asioita. Suomen bruttokansantuotteesta julkisen sektorin osuus on n. 20 % ja yksityinen sektori tuottaa loput 80 %, työvoimasta n. 24 % on julkisella (Ruotsissa 28%). Julkinen sektori tuottaa koulutusta, kansanterveyttä, osaamista ja infraa ja vapauttaa naiset työelämään. Sitä pitää miettiä, miten tuottavuutta voisi lisätä esimerkiksi ennaltaehkäisevillä ja sähköisillä palveluilla.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Mari Saario:

Suomessa yksi maailman parhaista kouluista ei näe rajoja lasten oppimiskyvylle. Kouluaineilla politiikan tekeminen on vastemielistä. ”Pakkoruotsikeskustelu” syö tilan oikealta kehittämiseltä ja oppiminen on muutenkin muutoksessa. Miksi ei opiskeltaisi vaikka historiaa englanniksi ja liikuntaa ruotsiksi? Oma äidinkieli, matematiikan ja logiikan ymmärtäminen, sähköiseen mediaan liittyvä lähdekritiikki ja hyvinvointitaidot ovat tarpeen. Viittomakielisten oikeudet omaan kieleen pitäisi myös turvata.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Mari Saario:

Koulutus annetaan Suomessa julkisilla varoilla ja koulutusta vastaamattomaan työhön joutuminen on yhteisten rahojen hukkaamista. Muuntokoulutus ja mahdollisuudet alanvaihtoon pitää turvata, nykyinen järjestelmä on katastrofaalisen jäykkä erityisesti yrittäjien osalta. Työttömien pakkotyö ”kuntouttavalla työtoiminnalla” vie leipää rehellisiltä yrittäjiltä ja on lopetettava. Jos se on työtä, siitä on saatava palkkaa. Kun järjestelmät joustavat, kasvaa ihmisten halu kehittyä. Perustulokin auttaisi.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Mari Saario:

Moraalisesti väärin on laittaa sairas kärsimään ja antaa samanikäisen terveen pitää varat. Taitava siirtäisi etukäteen omaisuutensa julkisen tahon ulottumattomiin, äkisti dementoituva ja yksinäinen menettäisi pienet säästönsä. Jos omaisuus realisoitaisiin taitamattomasti tai kiireellä, kärsisi ihminen moninkertaisen tappion. Negatiivisten asuntolainojen kaltaiset vapaaehtoiset järjestelmät riittävät. Tuetaan mieluummin omaishoitoa, vanhusten perhekoteja ja muita innovatiivisia ratkaisuja.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Mari Saario:

Ravintola-ala on hyvin naisvaltaista ja tämä asettaa haasteita päivähoidolle. Lisäksi ns. nollatuntisopimukset ovat monella tavalla ongelmallisia, mm. siksi, että irtisanoutuminen aiheuttaa pitkän karenssin. Nämä ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa järjestelmien joustoa lisäämällä.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Mari Saario:

Ensin pitää päättää, mitkä ovat kuntien tehtävät. Maankäytössä, liikennesuunnittelussa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistyötä pitää lisätä. Demokraattinen päätöksenteko ei saa kadota kuntayhtymähimmeleihin ja osakeyhtiömuotoisiin kuntayhtiöihin.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Mari Saario:

Kansantalouden etu ei ole luoda työmarkkinoita, joissa yhdellä palkalla ei pärjää. Perustulo lisäisi työntekijän vapautta valita ja päättää. Lisäksi työaikapankkeja ym. joustomahdollisuuksia voitaisiin lisätä paikallisella sopimisella, jotta palkanmaksukyky ja ansainta kohtaisivat paremmin ja töitä voisi tehdä silloin, kun niitä on. Oppisopimukseen voisi liittyä palkkajoustoa.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Mari Saario:

Koko Suomi ei ole tälläkään hetkellä asuttuna – miksi maa pitäisi museoida nykyhetkeen? Sähköiset palvelut, perustulo, asumistukijärjestelmän joustot, pienyrittämisen helpottaminen ja mahdollisuus kirjata useita kotikuntia helpottaisivat sesonkitöiden tekemistä ja matkailuyrittämistä. Syrjäseutujen talojen arvon putoamiseen liittyvä köyhyysloukku pitäisi ratkaista nopeasti, ettei se jätä vanhuksia pulaan, esimerkiksi valtion takaamilla asuntolainoilla liittyen asunnonvaihtoon palvelujen ääreen.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Mari Saario:

Hyvinvointipalvelut tuotetaan ensisijaisesti julkisesti, Kela-korvausten osoittaminen yksityisiin lääkäripalveluihin lisää varakkaiden eriytymistä ja on pois yhteisten palvelujen kehittämisestä. Yksityiset palvelut voivat olla tehokkaampia, mutta jos niiden tuotot siirtyvät veroparatiisiin, ei se ole kansantaloudellisesti kannattavaa. Yksityiseltä ostetuissa palveluissa valvonnan ja potilassuojan pitää pelata, lastensuojelussa on huolestuttavia esimerkkejä yksityisestä laitospaikkabisneksestä.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Mari Saario:

Kunnat eivät ole olemassa muuta kuin kuntalaisia varten. Kuntien välinen eriarvoisuus tarkoittaa ihmisten välistä ”lottoa” palveluiden määrässä ja laadussa, esimerkiksi omaishoitajilla ja erityislasten perheillä on huonoja kokemuksia pienten kuntien lyhytnäköisyydestä ja osaamattomuudesta vaikeissa asioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus tulee demokratisoida. Tämä toteutetaan valitsemalla uusien piirien päättävät elimet suorilla vaaleilla ja antamalla niille verotusoikeus.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Mari Saario:

Myös vammaisten ja vanhusten tulisi saada vapaammin valita kyytinsä itse, ilman keskitettyä järjestelmää. Paljon ns. Kelakyytejä käyttäville olisi jopa halvempaa yhteiskunnan tarjota leasing-auto kuin maksaa kyytejä ja hoitaa byrokratiaa, tämä pätee esimerkiksi erityislasten vanhemmille.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Mari Saario:

Hyödyt ovat yleensä näkymättömiä ja haitat näkyviä. Yksittäinen urbaanilegenda direktiivihaitoista esitellään etusivulla, vaikka se oikeasti johtuisi kansallisen sääntelyn heikkoudesta. Yrityselämämme on jo sopeutunut Eurooppaan, eikä sen kuulu varata Kekkoseen eikä markkavipuun. Yksityiselle ihmiselle euro tuo vakautta pankkitilille ja mahdollisuuksia elämään, tutkimusten mukaan hyöty on. 3-5 % bruttokansantuotteesta. Ympäristöä ja puhdasta teknologiaa kehittävä Horizon2020 on hieno ohjelma.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Mari Saario:

Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisen transaktioveron edistämiseksi ja rahoitusmarkkinavero on siihen hyvä alku. Globaalin oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaatii kansainvälisen talouden rakenteiden muutosta, tarvitaan parempaa säätelyä ja lisää läpinäkyvyyttä, jotta systeemi palvelisi reaalitaloutta.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Mari Saario:

Ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ei saa olla vain Venäjää saati Natoa. Se on keskustelua hybridisodasta, informaatiosta ja valheista, nuorten tulevaisuususkosta, pandemioista, ilmastopakolaisuudesta, energiariippuvuudesta ja taloudesta. Ebola, Isis, Hornet ja Krim ovat tämän päivän otsikoita. Nato-päätös pitää tehdä osana kokonaisuutta ja kansanäänestyksen jälkeen - mikä on Suomen tulevaisuuskuva?

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Mari Saario:

Sodanajan joukkojen vahvuus Suomessa on 230 000 henkeä, joiden varustaminen maksaa yli 2 miljardia euroa. Vihreiden kanta on, että varoja voi lisätä, mutta osa materiaalihankintojen kustannuksista voitaisiin kattaa pudottamalla vahvuus 210 tuhanteen. Paineita asettavat myös pienenevät ikäluokat, sillä nuorten miesten määrä vähenee ja työuria pitäisi pidentää, mikä aiheuttaa tasa-arvon ongelman miehille. Myös kyberturvallisuuteen tulee investoida, tämä ei kaikki tapahdu puolustusvoimien kautta.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Mari Saario:

Tarveharkinta muodostaa kohtuuttomia vaikeuksia yrityksille saada esimerkiksi Aasiasta avainhenkilöitä töihin Suomeen. Työperäinen maahanmuutto nähdään yleensä kansantalouden kannalta edullisena asiana.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Mari Saario:

Oikeuden avioliittoon ja mahdollisuuden adoptiovanhemmaksi pyrkimiseen pitää olla kiinni täysi-ikäisestä ihmisestä itsestään, eikä siitä, mikä on hänen kumppaninsa sukupuoli. Vanhempien seksuaalisuus ei kuulu lapsille eikä adoptioarviointiin, johon pääsevät myös yksinäiset ihmiset. Sateenkaariperheissä elää jo lapsia ja he tarvitsevat yhtäläisen oikeuden vanhempiinsa kuin muutkin. Siksi äitiyslain uudistuksen estäminen on häpeällistä.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Mari Saario:

Lähtökohtaisesti kyllä, mutta toki pitää miettiä etukäteen, miten toiminta saadaan hyvin käyntiin ja ihmisten ennakkoluuloja karsittua molemmin puolin. Tilojen sijoittelulla ja palveluiden saatavuudella sekä päätöksenteon avoimuudella on suuri merkitys.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Mari Saario:

Ainakaan lasteni koulussa ei lepsuilla. Opettajat vaativat tehtävien tekemistä, eivät hyväksy kiusaamista ja antavat esimerkiksi tekemällä oppivien lasten auttaa korjaamaan koulun kalusteita. En hyväksy väkivallan käyttöä kasvatuksessa, se opettaa vain silmänpalvontaan ja pelkäämiseen. Virheitä keräävän Wilman rinnalle pitäisi saada enemmän positiivisia kanavia ja epäasiallisia vanhempia kohtaan pitäisi koulussa olla sovittelija, jotta yksittäinen opettaja ei joudu psykologiksi.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Mari Saario:

Voimme ottaa kodin, uskon ja maan arvokeskustelun lähtökohdiksi, mutta ei voi päättää yhtä ainoaa oikeaa mallia esimerkiksi kodille. Monenlaisia koteja on yksinäisillä, homopareilla, vammaisilla, uusioperheillä ja maahanmuuttajilla, eikä heidän kotinsa ole sen vähäarvoisempi kuin perinteinen malli. Jokainen haluaa, että oma koti on turvallinen ja luo hyvinvointia ja sama koskee uskomista ja isänmaata. Arvojen pitää tehdä tilaa toisilleen, uhkaava fundamentalismi pitää tuomita kaikista suunnista.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Mari Saario:

Hyvinvointipalvelut tuotetaan ensisijaisesti julkisesti. Sen sijaan infrastruktuuripalveluita voidaan hyvin tuottaa sekä yksityisesti että public-private-partnership –malleilla. Kiertotalouden kaltaiset uudet järjestelmät ylittävät julkisen ja yksityisen rajan eikä erotteluun pidä siksi liiaksi jämähtää. Hoitavat, kasvattavat ja turvaavat kädet ensisijaisesti julkiselta, seinät, verkot ja järjestelmät myös yksityisiltä ja innovaatioita kaikilta yhdessä.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Mari Saario:

Euroopan ja Suomen hitaan kasvun aika voidaan käyttää rakennemuutokseen. Nyt pitää investoida tehokkaaseen infrastruktuuriin, kiertotalouteen, sähköisiin palveluihin ja koulutukseen. Perustulo säästää byrokratiasta ja vapauttaa yrityskokeiluihin. Omaishoitajuuden tuki ja perheiden kotiapu ovat esimerkkejä kustannustehokkaista palveluista, jotka lisäävät hyvinvointia. Isot tuloerot ovat riski talouskasvulle, joten köyhyyden vähentäminen on paitsi inhimillistä, myös hyvää talouspolitiikkaa.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Mari Saario:

Suuret tuloerot ovat riski talouskasvulle, joten köyhyyden vähentäminen on paitsi inhimillistä, myös hyvää talouspolitiikkaa. Missään ei ole osoitettu, että ihmisten tuottavuudessa (lahjakkuudessa ja ahkeruudessa) todellisuudessa olisi satakertaisia eroja. On kyseenalaista, pitäisikö omaisuuden lisäämisestä maksaa enemmmän kuin esimerkiksi ihmisen hoitamisesta takaisin työkuntoon - minun mielestäni jälkimmäisessä tapauksessa vaikutukset ovat merkittävämpiä.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Mari Saario:

Suuret tuloerot ovat tutkitusti riski talouskasvulle, joten köyhyyden vähentäminen on paitsi inhimillistä, myös hyvää talouspolitiikkaa. Syrjäytymisen estäminen ja omaishoito ovat taloudellisesti kannattavia, samaten varhainen puuttuminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Palvelujen tuottavuutta voidaan parantaa, mutta niiden karsiminen on tuhoisaa taloudelle. Tätä tutkimustietoa jostain syystä ahkerasti kielletään.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Mari Saario:

Miksi emme hyväksy pankkiryöstöä työpaikkojen luomiseksi mutta luonnonarvopankin saisi ryöstää? Ympäristölle vahingollinen hanke ei ole aitoa talouskasvua vaan vain ”pikavippi” ja kirjanpitorikos. Luonto vastaa ruoan, energian ja muiden keskeisten raaka-ainetarpeidemme tuotantoympäristöstä ja sen tuho vahingoittaa ihmistä, taloutta, yritystoimintaa ja yhteiskuntaa. Entinen talouskasvu on todellisuudessa paljolti tappiollista, on syöty pääomaa ja jätetty ekosysteemien korjausvelka laskematta.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Mari Saario:

Miksi emme hyväksy pankkiryöstöä työpaikkojen luomiseksi mutta luonnonarvopankin saisi ryöstää? Ympäristölle vahingollinen hanke ei ole aitoa talouskasvua vaan vain ”pikavippi” ja kirjanpitorikos. Luonto vastaa ruoan, energian ja muiden keskeisten raaka-ainetarpeidemme tuotantoympäristöstä ja sen tuho vahingoittaa ihmistä, taloutta, yritystoimintaa ja yhteiskuntaa. Entinen talouskasvu on todellisuudessa paljolti tappiollista, on syöty pääomaa ja jätetty ekosysteemien korjausvelka laskematta.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset