KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Niina Ratilainen, Vihreät, 126

Oma esittely

Olen 29-vuotias vihreä turkulainen kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmäni puheenjohtajana ja kansanedustajaehdokas Varsinais-Suomesta. Olen opiskelut ammattikorkeakoulussa kestävää kehitystä ja nyt työskentelen kansanedustajan avustajana. Tärkeintä kasvua on työttömyyden vähentäminen. Ilmastonmuutos pitää taklata ja kaiken politiikan tähdätä eriarvoisuuden vähentämiseen. Haluan päivittää koulutusta ja suojella koskia. Vaaliteemoissani: - Päivitetään koulutus nyt! - Tehdään työpaikkoja joka päivä - Tarvitaan vahvaa ympäristöpolitiikkaa, ei laimeita kompromisseja

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Niina Ratilainen:

Velkaa ei pidä holtittomasti lisätä tuleville sukupolville vaan tehdä kestävää talouspolitiikkaa. Leikkaukset eivät ole ainoa tai edes paras ratkaisu: leikkaukset peruspalveluissa kuten terveyspalveluissa ja koulutuksessa lisäävät hyvinvointieroja ja epätasa-arvoa. Talousvajetta tilkitään kun panostetaan kasvuun - leikkaukset voivat pahimmillaan jarruttaa myös orastavaa kasvua. Vastuullista on rukata rakenteita: tehdä esimerkiksi sote-uudistus, josta palvelut voidaan jatkossa tuottaa vähemmällä.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Niina Ratilainen:

Ylipäätään työn verottamista tärkeämpää on verottaa kulutusta. Pääomatuloissa verotusta voisi ylimmissä tuloluokissa kiristää. Kuitenkin kautta linjan palkan verotuksen lisääminen vähentäisi pieni- ja keskituloisten palkkapussiin jäävien eurojen määrää. Valtion verokertymää voidaan lisätä muuten kun palkan verotusta kiristämällä, kuten ympäristölle haitallista toimintaa verottamalla.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Niina Ratilainen:

4 toiminnassa olevaa, 1 rakenteillaoleva ja 2 luvan saanutta ydinreaktoria on jo suurempi määrä kuin Suomelle on tarvetta. Nykyisellään laahaamme kovasti muuta maailmaa jäljessä panostaessamme yhä uudelleen vanhentuneeseen tekniikkaan kun yrityksemme voisivat viedä maastamme maailmalle tuulivoimaan, bioenergiaan ja aurinkovoimaan perustuvaa tekniikkaa.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Niina Ratilainen:

Suomella on kyky ja osaaminen olla hiilineutraali maa, ainoastaan tahto ja rohkeus puuttuvat. Kivihiilestä luopuminen on ensisijaista, eikä ilmaston tai suomalaisten soiden ja järvien tähden ole syytä käyttää turvetta energiantuotantoon. Maakaasu on puhtaampaa ja risteilijäaluksemme näyttävät edistyksellistä esimerkkiä maakaasun käytössä. Tulevan hallituksen pitää ottaa määrätietoinen asenne energiavallankumouksen toteuttamiseen. Siten suomalainen politiikka loistaisi kansainvälisestikin.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Niina Ratilainen:

Kun julkista sektoria syytetään paisuneeksi, kerrotaan harvoin mistä laihduttaminen pitäisi aloittaa. Julkisen sektorin tehtävistä ylivoimaisesti suurin osa liittyy koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhoitoon. Näissä palveluissa ei ole karsittavaa, ne ovat suomalaisten perusoikeuksia.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Niina Ratilainen:

Jo peruskouluissa tulisi olla enemmän kielivalikoimaa tarjolla koko Suomessa. Ruotsin opiskelu voisi alkaa yläkoulussa nykyistä myöhemmin jolloin aikaa jäisi muille kielille. Korkeakoulujen virkamiesruotsista ja -englannista tulisi luopua ja tuoda korkeakouluihin näitä kieliä laajemmin valinnaisena. Ruotsin opetuksesta ei voida luopua kokonaan, sillä monissa julkisissa töissä on edellytyksenä ruotsin osaaminen. Jos opintoja ei olisi, suljettaisiin monilta ihmisiltä useiden työpaikkojen ovet.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Niina Ratilainen:

Velvoitteet ovat jo aika kireät ja niitä on juuri kiristetty: työpaikka tulee ottaa vastaan jos siihen on korkeintaan 80 kilometriä matkaa. Monesti työttömän ei kannata ottaa lyhytaikaista tai keikkatyötä vastaan koska tukien menettämisen vuoksi toimeentulo voi pudota alemmas kuin työttömyysturva on. Perustulo poistaisi monta ongelmaa: työnvastaanottaminen olisi aina palkansuuruudesta riippumatta kannattavaa,

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Niina Ratilainen:

Jokainen päättää itse oman varallisuutensa käytöstä. On hyvä, että varallisuuttaan voi käyttää hoivapalveluihin. Vanhustenhuoltojärjestelmää ei kuitenkaan voida rakentaa sen varaan, että jokaisen tulee kustantaa palveluita, sillä pienituloisilla ja velkaantuneilla eläkeläisillä ei tähän mahdollisuutta ole. Politiikassa pitää tavoitella kaikille arvokasta elämää ja laadukkaita vanhuspalveluita.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Niina Ratilainen:

Aivan ensimmäiseksi ravintoloiden aukioloa tulisi pidentää klo 04 saakka, sillä nyt klo 02-04 vaatii jatkoluvan, jonka ehdot mm. tasokkaan viihdeohjelman tarjoamisesta ovat aika tulkinnanvaraisia.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Niina Ratilainen:

Kuntien määrää tulisi vähentää vapaaehtoisuuden ja kansanäänestysten kautta. Kuntia kannattaa yhdistää erityisesti kaupukiseuduilla: ei ole juurikaan mieltä siinä, kuinka paljon kunnat kilpailevat maantieteellisesti pienellä alueella yrityksistä ja asukkaista, kun voitaisiin kilpailla toisten suurien kaupunkien kanssa vetovoimasta. Suomessa on yli 300 kuntaa mikä on tarpeettoman paljon. Yli 300 kunnanjohtajaa on myös tarpeettoman paljon.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Niina Ratilainen:

Suomessa on tehty paljon työtä nykyisen työntekijöiden aseman eteen. Työntekijällä ei ole sellaista neuvotteluasemaa, että palkoista voisi tasavertaisena sopia työnantajan kanssa. Käytäntö aiheuttaisi epätasa-arvoa samaa työtä tekevien kesken. Tämä ei auttaisi tippaakaan myöskään sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämisessä.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Niina Ratilainen:

Kaupunkien verovaroilla tuetaan maakuntia jo huomattavan paljon. Suomessa on paljon alueita joissa rakennemuutos on tehnyt elämisestä vaikeaa: suuret työllistävät tehtaat ovat siirtyneet ulkomaille. Tällöin pitää enemmänkin tukea ihmisten liikkumista työn perässä. Koko Suomen pitäminen asuttuna silloin kun alueella ei ole työtä on kallista ja harhaanjohtava viesti alueen asukkaille. Edelleen kuitenkin Suomessa jokaisessa maakunnassa voidaan kehittää vahvoja keskuksia.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Niina Ratilainen:

Sote-uudistuksen pitää vahvistaa julkisia palveluita eikä romuttaa terveydenhuoltoa vielä pirstaleisemmaksi. Julkiseen terveydenhuoltoon tulee saada lisää varoja: esimerkiksi niitä varoja, joita yksityiset lääkärifirmat maksavat veroparatiiseihin. Vain näin parannetaan suomalaisten hyvää ja yhdenvertaista mahdollisuutta laadukkaaseen terveydenhuoltoon.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Niina Ratilainen:

Sote-uudistus tarvitaan juuri siksi että palvelut tuotettaisiin suuremmilla alueilla. Kunnat voivat ja niiden pitääkin saada myös jatkossa tuottaa itse perusterveydenhoitopalveluita, joiden järkevään tuottamiseen kunnan omat rahkeet ja asukaspohja riittävät. Kun palveluiden tuottamista viedään sote-alueiden tasolle, saadaan vähemmällä ihmisille enemmän.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Niina Ratilainen:

Taksit ovat Suomessa luotettavia ja turvallisia, mistä täytyy pitää jatkossakin erityisesti kiinni. Taksikilpailun laajemmasta vapauttamisesta on seurannut väärinkäytöksiä muualla.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Niina Ratilainen:

EU:n hyödyistä puhutaan vähän. Unionin ansiosta voimme liikkua vapaasti ja kansainvälistyä. Koulutusjärjestelmät ovat yhteismitallisia ja nuoret voivat lähteä vaihto-opiskelijaksi EU:n tuella. Kaikkein tärkeintä EU:ssa on ajatus jolle se on rakennettu. Unioni on sotaisan Euroopan yhteen tuonut historiallinen rauhanprojekti.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Niina Ratilainen:

Viimeiset 6 vuotta Eurooppaa riuduttanut talouden taantuma on ollut suurelta osin seurausta sijoituskeinottelusta. Rahoitusmarkkinavero on oikeudenmukainen vero: se kerää varoja yhteiskuntaa rahoittavaan pottiin ja hillitsee kikkailua.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Niina Ratilainen:

Natoon hakemista tulee valmistella korkeintaan myönteisen kansanäänestyksen jälkeen. Naton toiminnassa on paljon Suomen kannalta ongelmallista: pienen maan osallisuus päätöksentekoon ei ole kiistaton ja Naton jäsenenä Suomi olisi velvolinen osallistumaan esimerkiksi Yhdysvaltojen johtamiin sotatoimiin. Sotilasyhteistyössä keskeisimmät yhteistyökumppanimme ovat YK, EU ja muut pohjoismaat. Keskeisimmät tavoitteemme taas ovat rauhantyö, kriisinhallinta ja terrorismin torjunta.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Niina Ratilainen:

Sotilasvahvuuttamme voisi pienentää ja vapautuvia varoja käyttää laitehankintoihin. Näin voisimme päivittää puolustusvoimien kalustoa uskottavammaksi. Suomi ei ole sellaisessa taloudellisessa tilanteessa että ihmisten peruspalveluista leikkaamisesta puhutaan lähes päivittäin. Tässä tilanteessa ei voi myöntää tuntuvaa lisärahoitusta puolustusvoimille.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Niina Ratilainen:

EU- ja ETA-alueen ulkopuoliselle työnhaku Suomessa on nyt valtavan byrokraattista. Toisaalta suomalaiset tahtovat että maahamme muuttaneet tekevät työtä. Nykyinen saatavuusharkinta on epäjohdonmukainen: se rajaa toisten alojen työntekijöiden työnsaantia ja toisten ei. Työnteon ei pitäisi olla näin vaikeaa.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Niina Ratilainen:

Lainsäädännön pitää edistää yhdenvertaisen yhteiskunnan kehittymistä ja kaikkien ihmisten tasa-arvoista kohtelua. Syrjivä lainsäädäntö aiheuttaa jo itsessään syrjintää. Politiikan tehtävä on edistää onnellisuutta, eikä vaalia syrjiviä lakeja. Lapsen etu on rakastavat ja huolehtivat vanhemmat, sukupulesta riippumatta.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Niina Ratilainen:

Turvapaikanhakijat ovat kriisimaista vaikeista olosuhteista paenneita ihmisiä. Jokaisella meillä on globaali vastuu toisistamme ja ihmiselämästä. Jokaisen kunnan tulee suhtautua myönteisestä vastaanottokeskuksiin erityisesti siksi, ettei vastuu jää vain osan kunnista kannettavaksi. Suomi ottaa Euroopan maista kitsaasti vielä turvapaikanhakijoita vastaan. Siksi voimme kantaa globaalia vastuutamme vielä vahvemmin kriisiytyvässä maailmassa.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Niina Ratilainen:

Hyviä ovat nämä ajat, joina lapset eivät enää rangaistuksena koe fyysistä väkivaltaa kouluissa. Opettajien työtä kouluissa tukevat kurinpitovapauksia paremmin sopivat ryhmäkoot, hyvä johtaminen, työyhteisön tuki ja mahdollisuus kehittyä työssään.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Niina Ratilainen:

Ihan hyvät arvot, mutta jos itse valitsisin kolmen kärjen politiikan arvopohjalle olisivat ne yhdenvertaisuus, tasa-arvo, vapaus.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Niina Ratilainen:

Palveluiden ulkoistamisesta päätetään pitkälti kunnissa ja on hyvä, että erilaiset kunnat voivat toimia eri tavoin. Yksityisten yritysten tuotanto on tiettyyn rajaan asti hyvä käytäntö muun muassa jätehuollossa, päivähoidossa ja monissa erikoispalveluissa. Kuitenkin päävastuun tuotannosta pitää olla kunnilla. Erityisesti koulutus ja terveyspalvelut ovat julkisia tehtäviä, joiden tasapuolisuus asukkaille on tärkeää.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Niina Ratilainen:

Hyvinvointivaltion palveluista on tärkeää pitää kiinni. Veroista korotuksia pitää ohjata ensisijassa kulutukseen ja ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen, eikä työnteon tai pieni- ja keskituloisten palkan verokiristyksiin.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Niina Ratilainen:

Yhteiskuntamme ei todellakaan toimi niin että lahjakkaimmat ja ahkerimmat saavat eniten palkkaa. Niinpä ei ole myöskään niin, että suuria tuloeroja tästä (tai muustakaan syystä) olisi syytä hyväksyä.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Niina Ratilainen:

Suomen sosiaalietuudet ja palvelut huolehtivat heikoimmista ja takaavat kaikille mahdollisuuden nousta omille jaloilleen. Järjestelmää on syytä kehittää kannustavaksi ja yksinkertaisemmaksi, sekä poistaa tuloloukkuja. Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja kannustaa työntekoon.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Niina Ratilainen:

Ympäristön voimme tuhota vain kerran, työpaikkoja luoda monella tapaa. Talvivaara on varoittava esimerkki työpaikkalupauksista, jotka eivät toteutuneet ja luonnosta, joka on pilattu. Ympäristövahingot voivat muodostua myös taloudelliseksi rasitteeksi joka ylittää työpaikkojen hyödyt. Ilmastonmuutoksen tuhojen korjaamisen on arvioitumaksavanpaljon enemmän kuinsen ehkäisemisen.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Niina Ratilainen:

Jos Talvivaaran kaivoksen riskien suuruus olisi arvioitu oikein, olisi kaivostoiminnalle tuskin annettu lupaa. Ympäristön tuhoutuminen on usein peruuttamatonta tai kallista ja hidasta korjata. Pääsemme helpommalla, kun arviointitehdään kunnolla. Pääsemme todennäköisesti myös taloudellisesti helpommalla kun ympäristölle haitallisista hankkeista luovutaan.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset