KAIKKI VAALITULOKSET HS:N TULOSPALVELUSSA

Tuomo Liljenbäck, Vihreät, 120

Oma esittely

Katson tulevaisuuteen ja näen maailman, jossa monet nykyisistä ongelmista on korjattu tieteen ja teknologian avulla. Haluan Suomen, joka on aito moderni tietoyhteiskunta. Tahdon edistää tutkitun tiedon käyttöä päätöksenteossa sekä vauhdittaa Suomen talouden nousuun vihreän teknologian ja korkean osaamisen avulla. Haluan enemmän sivistystä, ymmärrystä, osallistavampaa demokratiaa ja avoimempaa hallintoa, sillä ne ovat avaimia kohti suvaitsevampaa, rauhallisempaa ja parempaa maailmaa. Tällä hetkellä toimin Turun vihreän kunnallisjärjestön ja Turun seudun vihreiden varapuheenjohtajana sekä Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry:n hallituksessa. Olen myös Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan lukio- ja ammattiopetusjaoston jäsen ja Turun Polkupyöräilijät ry:n taloudenhoitaja. Mikäli vaalikonevastaukseni jäi askarruttamaan sinua, ota rohkeasti yhteyttä!

JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Vaalikonevastaukset

{{ similarity | number:0 }}%
samaa mieltä kanssasi

1. Suomen velkaantuminen on käännettävä laskuun vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(1) }}

Tuomo Liljenbäck:

Talous ei lähde nousuun leikkauksilla. Meidän on nyt uudistettava talouden ja yhteiskunnan rakenteet sellaisiksi, että hyvät ideat eivät kuole yrittäjyyden vaikeuteen ja että työnteko olisi aina kannattavaa. Pitkällä tähtäimellä nämä ja muut rakenneuudistukset asettavat talouden kestävämmälle pohjalle. Lyhyen tähtäimen säästötoimista ei ole tämän kannalta apua, ja ne voivat aiheuttaa suurta haittaa heikommassa asemassa oleville ihmisille.

2. Hyvin ansaitsevien palkkaverotusta pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(2) }}

Tuomo Liljenbäck:

Työtä ei pidä verottaa liikaa, vaan verotuksen painotusta tulee siirtää ympäristön kannalta haitallisen toiminnan verottamiseen. Ympäristölle haitallisia tukia on myös karsittava - näin säästettäisiin luontoa ja valtion varoja. Pääomatulojen verotuksen progressiota voisi olla aiheellista lisätä tasaisesti suurimmissa tuloluokissa.

3. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(3) }}

Tuomo Liljenbäck:

Suomen tulee panostaa uusiutuvaan energiaan. Sen avulla saadaan hajautettua energiantuotantoamme ja parannettua huoltovarmuutta kotimaisilla ratkaisuilla. Panostukset uusiutuviin tuovat työtä sekä toimivat piristysruiskeena taloudellemme. Nykyiset ydinvoimalat kannattaa käyttää loppuun saakka, jolloin voimme luopua uusiutuvien avulla nopeammin ympäristön ja ilmaston kannalta kaikkein haitallisimmasta toiminnasta, eli fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä.

4. Suomen tulee luopua kivihiilen, turpeen ja maakaasun käytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(4) }}

Tuomo Liljenbäck:

Kivihiili on fossiilisista polttoaineista haitallisin ja turpeen uusiutumissykli on liian pitkä. Tietenkin myös suot, joista turvetta saadaan, tulisi suojella, ja jo käyttöön otetut suot entisöidä. Maakaasu on fossiilisista yksi puhtaimmista vaihtoehdoista, mutta siitäkin tulee luopua vähitellen, mahdollisesti jo 2025 mennessä. Toisaalta olemassa olevaa infrastruktuuria voisi jatkossa käyttää uusiutuvalla energialla tuotetun synteettisen maakaasun hyödyntämiseen energian varastointiratkaisuna.

5. Suomen julkinen sektori on liian suuri ja sitä on syytä pienentää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(5) }}

Tuomo Liljenbäck:

Julkisen sektorin kustannukset koostuvat pitkälti paljon ihmisiä työllistävästä terveydenhuollosta ja koulutuksesta, joista ei ole syytä karsia. Kokonaisuuden sisällä voidaan kuitenkin muuttaa painotuksia, esimerkiksi ympäristölle haitallisista tuista voitaisiin luopua ja vapautta resurssit kestävämpään käyttöön. Julkisen sektorin palvelujen toimivuutta on toki jatkossakin kehitettävä siten, että niistä saadaan paras mahdollinen hyöty.

6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(6) }}

Tuomo Liljenbäck:

Mielestäni kielikysymys ei ole kovinkaan merkittävä, vaan meidän tulisi kehittää kouluja ja opetussuunnitelmia kokonaisuutena. Koulujemme tulee tarjota oppilaille riittävän kattava yleissivistys sekä harjaannuttaa kriittistä ajattelua nykyistä informaation täyttämää elämänmenoa tukemaan. Unohtamatta tietenkään työelämässä tarvittavia taitoja ja yrittäjyyden edellytyksiä. Lisäksi ruotsin opetussisältöjä tulisi kehittää niin, että opiskelu koetaan entistäkin hyödyllisemmäksi ja kiinnostavammaksi.

7. Velvoitteita ottaa vastaan tarjottu työpaikka pitäisi kiristää.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(7) }}

Tuomo Liljenbäck:

Ihmisiä ei tule rangaista, vaan kannustaa työntekoon. Eli tarjottu työ tulisi olla aina taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan. Siksi sosiaaliturvan kannustinloukut olisi purettava esimerkiksi siirtymällä perustuloon. Tällä hetkellä suurempi ongelma on kuitenkin se, ettei meillä ole riittävästi töitä tarjolla koulutetuille ihmisille, ja toisaalta tarjolla olevat työt eivät täysin täsmää väestön koulutuksen kanssa yhteen.

8. Jos ihmisellä on varallisuutta, hänen omaisuuttaan pitäisi vanhana käyttää hoivapalveluiden kustantamiseksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(8) }}

Tuomo Liljenbäck:

Riittävät palvelut pitäisi kustantaa pääasiassa verovaroin. Varallisuusveron palauttaminen auttaisi palveluiden rahoittamisessa. Riittävän suuri perintövero myös osaltaan kompensoi tilannetta - mikäli varakas ihminen ei ole joutunut käyttämään omia rahojaan hoivapalveluihin, on perillisillä aikanaan enemmän perittävää, ja he myös maksavat enemmän perintöveroa.

9. Alkoholia tarjoavien ravintoloiden pitäisi saada olla auki nykyistä vapaammin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(9) }}

Tuomo Liljenbäck:

Aukioloajat tulisi vapauttaa palveluiden sekä kaupan osalta. Muutenkin alkoholi- ja päihdepolitiikkaa pitäisi muuttaa vapaampaan suuntaan.

10. Kuntien määrää tulee vähentää merkittävästi, vaikka pakolla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(10) }}

Tuomo Liljenbäck:

Kuntien lukumäärä ei ole tässä oleellisin kysymys, vaan se, miten hallinto ja palvelut järjestetään parhaiten siten, että olemassa olevista resursseista saadaan eniten hyötyä. Kuntarajat eivät saa olla keinotekoisia hallinnollisia esteitä, vaan aluekohtaisia suurempia yhteistyöhankkeita (esim. seudullinen joukkoliikenne Turun alueella) on voitava toteuttaa niistä riippumatta. Valitettavasti kuntien määrän vähentäminen on usein yksinkertaisin tapa karsia päällekkäistä toimintaa.

11. Yritysten pitäisi voida maksaa työehtosopimuksia pienempiä palkkoja, jotta Suomeen saataisiin työpaikkoja.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(11) }}

Tuomo Liljenbäck:

Työehtosopimuksilla puolustetaan usein heikoimmassa asemassa olevaa työntekijää. Suomalainen työvoima ei ole mitenkään erityisen kallista muuhun Eurooppaan verrattuna, eikä korkean koulutuksen ja teknologian maan menestys voi perustua mahdollisimman halpaan työvoimaan. Suomessa ei myöskään ole olemassa yleistä minimipalkkaa, joten sopimusten minimivaatimuksista on pidettävä kiinni. Sopimuksia neuvoteltaessa kaikkien osapuolien tulee vastuullisesti huomioida työntekijät ja taloudellinen tilanne.

12. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja valtion tuettava tätä verovaroin.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(12) }}

Tuomo Liljenbäck:

Koko Suomen asuttaminen ei ole mikään itseisarvo. Kaupunkien tiiviit ydinkeskustat ovat ympäristön kannalta optimaalisin ja pidemmän päälle edullisin tapa järjestää asuminen. Meidän ei tule tehdä syrjäisemmillä seuduilla asumisesta keinotekoisesti halpaa, vaan siellä on käytettävä ratkaisuja, jotka kompensoivat haja-asutuksen kustannukset mm. liikenteen ja kuljetusten osalta, esimerkiksi sähkön pientuotanto uusiutuvilla. Riittävä huoltovarmuus ruoantuotannon osalta on kuitenkin varmistettava.

13. Sote-uudistuksen yhteydessä yksityiset terveyspalvelut pitäisi nostaa julkisten palveluiden rinnalle samanlaiseen asemaan.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(13) }}

Tuomo Liljenbäck:

Laadukas julkinen terveydenhuolto on perusta, jota yksityiset palvelut voivat täydentää. Yksityisten palveluiden merkitystä ei ole syytä korostaa, sillä meidän on pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista, joilla ei ole varaa yksityisiin terveyspalveluihin. Meillä ei siis ole varaa päästää julkista terveydenhuoltoa rapautumaan korostamalla yksityisten palveluiden asemaa.

14. Kuntien pitää saada itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä sote-uudistuksessa niiltä saa viedä liikaa pois valtaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(14) }}

Tuomo Liljenbäck:

Kunnat saavat järjestää esim. terveyskeskuspäivystystä sopimaksi katsomallaan tavalla resurssiensa puitteissa. Sote-uudistuksen tarkoitus kuitenkin vesittyisi täysin, jos kunnille annetaan liikaa mahdollisuuksia toimia yksin alueen muita kuntia huomioimatta.

15. Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(15) }}

Tuomo Liljenbäck:

Markkinoiden säätelyä tulisi välttää tällä tasolla, mutta toimintaa tulee toki valvoa sopivissa määrin. Tulevaisuudessa robottiautot ja älykkäät liikenneratkaisut tulevat vähentämään riippuvuutta takseista niissä tapauksissa, missä nykyinen joukkoliikenne ei kykene tarjoamaan sopivia palveluita.

16. EU:sta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(16) }}

Tuomo Liljenbäck:

Suomen kansainvälinen painoarvo on paljon merkittävämpi osana EU:ta, kuin jos olisimme sen ulkopuolella. Lisäksi Suomen talous on hyötynyt EU-jäsenyydestä viennin merkittävän kasvun myötä.

17. Hallitus päätti, että Suomi jää ulos osan EU-maiden valmistelemasta rahoitusmarkkinaverosta. Suomen pitäisi mennä mukaan rahoitusmarkkinaveroon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(17) }}

Tuomo Liljenbäck:

Suomen tulee ehdottomasti olla mukana etulinjassa rakennettaessa oikeudenmukaisempia finanssimarkkinoita. Rahoitusvälineillä (esim. osakkeet) tehtävää kauppaa olisi syytä verottaa kuten muutakin kaupankäyntiä. Tämä vähentäisi mahdollisuuksia keinotteluun ja yksittäisten toimijoiden riskinoton ulkoistamista yhteiskunnalle, sekä toisi lisätuloja valtioille, jotka mahdollistavat sijoittamisella vaurastumisen.

18. Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(18) }}

Tuomo Liljenbäck:

Suomen tulee keskittyä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseen puolustusasioissa. Lisäksi Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat osoittaneet tarpeen EU:n yhteiselle puolustukselle. Naton merkittävin jäsenvaltio Yhdysvallat harjoittaa aggressiivista ulkopolitiikkaa, jota Suomen ei pidä olla tukemassa Natoon liittymällä. Suuret sotilasliitot polarisoivat maailmaa, emme tarvitse yhtään enempää vastakkainasettelua.

19. Puolustusvoimille on annettava nykyistä enemmän rahaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(19) }}

Tuomo Liljenbäck:

Puolustusvoimien kustannuspaineita voisi helpottaa siirtymällä vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

20. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien kohdalla käytetään nyt "tarveharkintaa" eli työlupien saantia rajoitetaan. Tästä on pidettävä kiinni, eikä työperäistä maahanmuuttoa pidä helpottaa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(20) }}

Tuomo Liljenbäck:

Suomi tarvitsee osaavia työntekijöitä kansalaisuuteen katsomatta. Osa aloista on sellaisia, joille ei suomalaista työvoimaa riitä. Niilläkin aloilla, joilla kotimaista työvoimaa on tarjolla, on kaikkien työntekijöiden voitava kilpailla työpaikoista vapaasti. Työnantajien on saavat parhaat mahdolliset työntekijät palvelukseensa. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen edesauttaa myös Suomen kansainvälistymistä.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(21) }}

Tuomo Liljenbäck:

Ihmisiä ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(22) }}

Tuomo Liljenbäck:

Vastaanottokeskusten sijoittelussa tulee huomioida monia tekijöitä, joista valtiolla on luultavasti hyvä kokonaisnäkemys.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(23) }}

Tuomo Liljenbäck:

Koulujen oppimisympäristö tulee tehdä sellaiseksi, että koululaiset ovat aidosti kiinnostuneita oppimisesta. Tiukka kuri tekee kouluihin epämiellyttävän ilmapiirin, mikä ei lainkaan edesauta oppimista.

24. Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(24) }}

Tuomo Liljenbäck:

Politiikan tulee voida vastata nykyajan haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja eriarvoistumiseen. Parhaan pohjan päätöksenteolle antaa rationaalinen harkinta ja tutkimustiedon hyödyntäminen.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(25) }}

Tuomo Liljenbäck:

Nykyisissä julkisissa palveluissa on hyvin vähän sellaista, mitä olisi syytä siirtää erityisesti yksityisen sektorin toteutettavaksi. Julkiset palvelut ovat pääasiassa ihmisten perustarpeita ja yhteiskunnan sekä ihmisten tasa-arvoista kehitystä tukevia toimintoja, joilla yksittäisten toimijoiden ei olisi suotavaa päästä rikastumaan.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(26) }}

Tuomo Liljenbäck:

Kysymys on hyvin teoreettinen, sillä harvoin nämä asiat ovat ainoita ja toisensa poissulkevia ratkaisukeinoja. Tulevaisuuden kasvu ja parempi yhteiskunta luodaan vain hyvinvoivien ihmisten avulla.

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(27) }}

Tuomo Liljenbäck:

Kaikkea ei koskaan pystytä täysin tasaamaan ihmisten erilaisista ominaisuuksista johtuen. Ahkeruuden ja lahjakkuuden mittaaminen ja arvottaminen on ongelmallista. Esimerkiksi vähän tienaavilla yksinhuoltajilla ei liene liiemmin vapaa-aikaa, ja apurahatutkijat tekevät arvokasta tiedettä puoli-ilmaiseksi. Tuloerojen liiallinen kasvu on vaarallista, sillä silloin ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta kärsii. Liian suuri taloudellisen vallan keskittyminen on haitaksi demokraattisille rakenteille.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(28) }}

Tuomo Liljenbäck:

Suomessa on hyvinvointivaltion elementit kohdallaan, mutta hiottavaa on paljon. Perustulo keventäisi hallintoa ja tukisi talouskasvua helpottamalla työntekoa ja parantamalla yrittäjyyden edellytyksiä. Hyvin resursoitu julkinen sektori mahdollistaa väestön korkean koulutustason ja terveet, jaksavat ihmiset, ja siten myös menestyvän modernin talouden.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(29) }}

Tuomo Liljenbäck:

Nämä kaksi asiaa eivät oikeastaan ole edes ristiriidassa keskenään, sillä uusiutuvasta energiasta ja vihreästä teknologiasta on saatavissa kestävää talouskasvua. Kaikki ympäristöä kuluttava talous on pois pitkäjänteisestä kasvusta, sillä se johtaa vain romahdukseen tietyssä pisteessä.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Täysin samaa mieltä
Sinä {{ getImportanceText(30) }}

Tuomo Liljenbäck:

Ympäristön hyvinvointi on ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Kestävä talouskasvu ympäristö huomioiden ja jopa ympäristön tilaa parantaen on mahdollista uuden teknologian ansiosta. Meillä on toistaiseksi vain yksi paikka maailmankaikkeudessa, jossa voimme asua. Pidetään siitä hyvää huolta.
JAA EHDOKKAAN SIVU KAVEREILLESI:

Uusimmat politiikan uutiset